Valtaosa maastopaloista on ehkäistävissä maltilla, huolellisuudella ja varautumisella

Pohjois-Pohjanmaalla valtaosa kevään ja alkukesän maastopaloista on pelto- ja ruohikkopaloja. Vuosien 2023–2025 maalis–toukokuun aikana sattuneista 229 maastopalosta 112 (49 %) tapahtui pelto- ja ruohikkoalueilla. Yhteensä noin 109 hehtaarin palaneesta pinta-alasta noin 66 hehtaaria (60 %) oli peltoja tai ruohikkoja.

Vuosien 2023–2025 maalis–toukokuun kaikista maastopaloista lähes 34 prosenttia (77 kpl) aiheutui haravointi- ja puutarhajätteiden poltosta tai kulotuksesta. Merkittävä osuus maastopaloista johtui myös huolimattomasti sammutetuista savukkeista (27 kpl, 12 %), lasten tulen käsittelystä (18 kpl, 8 %) sekä nuotioista ja muista tulentekovälineistä (23 kpl, 10 %). Myös suoranaisen tahallisuuden osuus oli merkittävä (16 kpl, 7 %).

Pelastustoimen tehtävinä olleita tulipaloja yhdistää se, että ne ovat pääosin ihmisen toiminnan aiheuttamia. Lähes 80 prosenttia (182 kpl) kevään 2023–2025 kaikista maastopaloista ja yli 40 prosenttia (94 kpl) maastopalovaroituksen aikaan syttyneistä maastopaloista oli seurausta ihmisen toiminnasta. Ihmisen toiminnan seurauksena palanut maastoala oli vuosien 2023–2025 maalis–toukokuussa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 50 hehtaaria. Pinta-alan hahmottamista helpottaa mielikuva, jossa ajatellaan 50 metriä kummankin käden suuntaan ja viisi kilometriä suoraan eteenpäin.

Noin puolessa kevään 2023–2025 maastopaloista on yritetty alkusammutusta. Kun alkusammutusta on yritetty, palo on saatu sammutettua noin 36 prosentissa tapauksista (41 kpl) ja rajoitettua noin 46 prosentissa tapauksista (53 kpl).

Suomessa lainsäädäntö mahdollistaa tulenteon tietyin ehdoin, mutta maastopalovaroituksen aikana avotulenteko on aina kielletty. Lähes koko Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä voimassa maastopalovaroitus. Voimassa olevat maastopalovaroitukset voi tarkastaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.

Maastopalovaroituksen lisäksi tulenteon voi estää tai sitä voi rajoittaa kuivat ja tuuliset olosuhteet sekä huolellisuus- ja varautumisvaatimukset. Polton sytyttäjän on oltava huolellinen tulen käsittelyssä ja varauduttava polton sammuttamiseen omatoimisesti kaikissa tilanteissa. Huolellisuus tarkoittaa muun muassa olosuhteiden huomioimista sekä polton suunnittelua siten, että se on aina sammutettavissa eikä pääse leviämään suunnitellusta. Varautuminen tarkoittaa polton suuruuden mukaisesti mitoitettua alkusammutusvälineistöä. Jos huolellisuuteen, varovaisuuteen ja varautumiseen ei ole riittäviä edellytyksiä, polttoa ei tule aloittaa.

Polton suuruutta rajoittavat usein myös ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset. Useiden kuntien taajama-alueilla risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä tai muussa vastaavassa astiassa on kokonaan kielletty. Polttamisen luvallisuus kannattaa varmistaa oman paikkakunnan ympäristö- tai jätehuoltoviranomaiselta. Kulotus, risujen ja oksien poltto tai muu vastaava poltto ei saa koskaan aiheuttaa merkittävää savuhaittaa naapureille. Tämä koskee myös taajama-alueiden ulkopuolisia alueita.

Keväällä puutarha- ja haravointijätteiden poltossa tarvitaan erityistä malttia. Polttoon ei pidä ryhtyä maastopalovaroituksen aikana eikä silloin, kun olosuhteet, kuten voimakas tuuli, tekevät poltosta riskialtista. Tulenkäsittelyssä on aina toimittava huolellisesti ja varauduttava polton kokoon nähden esimerkiksi riittävällä alkusammutuskalustolla. Polttopaikka on valittava ja rajattava siten, ettei palo pääse leviämään. Kaikki poltot ja savukkeet on sammutettava huolellisesti.

Tavanomaista suuremmista poltoista on tehtävä tulentekoilmoitus. Lisätietoja ja ohjeet löytyvät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen verkkosivuilta (pelastustoimi.fi/pohjois-pohjanmaa). Maltillinen poltto vähentää myös aiheettomien hätäilmoitusten syntymistä.