Monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen näkee aivot avaimena oppimiseen ja hyvinvointiin

Professori Tiina Parviaisen mukaan ihmisen käyttäytymistä ja tunteita ei voi ymmärtää ilman, että ymmärtää aivoja. Aivot ovat vuosimiljoonien aikana kehittynyt järjestelmä, joka kertoo paljon siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme.

– Jotta voimme ymmärtää ihmisiä, on olennaista ymmärtää, miten aivot ovat rakentuneet. Aivot ovat monimutkainen elin, joka kullakin ihmisellä rakentuu osin perimän ja osin ympäristömme vaikutuksesta, mutta ennen kaikkea näiden yksilöllisen, itseohjautuvan vuorovaikutuksen ohjaamana. Niissä yhdistyy kiehtovalla tavalla se, mitä olemme biologisesti ja mitä olemme kulttuurisesti, Parviainen toteaa.

Lapsen aivot eivät ole ”pienet aikuisen aivot”

Parviaisen tutkimus kulkee kahdella toisiaan täydentävällä polulla, joista ensimmäinen liittyy aivojen kehitykseen lapsuudessa. Hänen mukaansa lapsen aivot eivät ole vain keskeneräiset versiot aikuisen aivoista, vaan niillä on omat erityiset ominaisuutensa.

– Lapsen aivot ovat monessa mielessä enemmän kuin aikuisen aivot, ja niissä on ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erityisen muovautuvat ja kykenevät tallentamaan tietoa ympäristöstä. Erityisesti tapa, jolla aivot reagoivat ympäröivään maailmaan on erilainen. Tällä on tärkeä merkitys erilaisten taitojen kehityksen ja oppimisen kannalta, Parviainen valottaa.

Tätä näkökulmaa Parviainen tutkii muun muassa uudessa Suomen Akatemian rahoittamassa Trajectory-hankkeessa, jossa hän kollegoineen selvittää, miten lapsen aivokuori kehittyy ja millaiset hermoverkkojen muutokset tukevat tiedollisten toimintojen muutoksia ja hyvää oppimiskykyä. Hankkeen tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa esimerkiksi oppimisen tuen kehittämistyössä.

Keho ja mieli käyvät jatkuvaa vuoropuhelua

Parviaisen toinen tutkimussuunta vie lähemmäs arkea: kehon ja aivojen vuorovaikutukseen.

Aivot eivät toimi irrallaan muusta kehosta, vaan ovat osa sisäelinten verkostoa. Autonomisen hermoston toiminta ja muut kehon signaalit vaikuttavat siihen, miten koemme maailman ja miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Parhaillaan käynnissä olevassa Business Finlandin rahoittamassa DIGIMIND-hankkeessa selvitetään, miten kehon ja aivojen tila liittyy ahdistukseen – ja mitä tästä ymmärryksestä voisi olla hyötyä ahdistuksen hoidossa.

– Mielenterveyden ongelmat, ja muun muassa nuorten kokema ahdistus, on lisääntynyt valtavasti. Näihin isoihin haasteisiin kaivataan terveydenhuollossa kipeästi uutta tietoja ja ratkaisuja. Kehon tilan ja aivotoiminnan välinen yhteys, ja erityisesti yksilölliset erot tässä kytkennässä, voivat auttaa paremmin ymmärtämään ahdistustilaa ja kehittämään siihen hoitokeinoja.

Tutkimus etenee oivalluksesta toiseen. Parviaista motivoivat erityisesti hetket, jolloin palaset loksahtavat paikoilleen tai tulokset saavat merkitystä myös akateemisen maailman ulkopuolella.

– Ymmärrys kasvaa hankkeiden myötä. Nykyään osaan jo odottaa sitä hetkeä, kun syntyy uusi oivallus, joka avaa seuraavan polun tutkimuksessa, Parviainen kertoo.

Monitieteinen näkemys vie eteenpäin

Parviainen on toiminut Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtajana se perustamisesta lähtien, vuodesta 2011.

– Kymmenen vuoden aikana Jyväskylän aivotutkimuksen näkyvyydessä on tultu paljon eteenpäin. Olemme nyt näkyvä osa kansallista aivotutkijoiden verkostoa, ja erityisen hienoa Jyväskylässä on, että täällä yhdistämme uusimmat aivotutkimuksen menetelmät rohkeasti uusille alueille, Parviainen toteaa.

Tästä kertoo myös se, että kaksi yliopiston monitieteistä huippututkimusyksikköä hyödyntävät aivotutkimuksen menetelmiä oleellisena osana tutkimuksiaan.

Tulevaisuudessa Parviainen toivoisi aivotutkimuksen ja muiden tieteenalojen yhteistyön vahvistuvan entisestään.

– Aivotutkimus antaa välineitä ymmärtää monenlaisia ilmiöitä, kuten oppimista, käyttäytymistä ja hyvinvointia. Siksi vuoropuhelun kynnystä eri tieteenalojen välillä pitäisi madaltaa, hän painottaa.

Tiina Parviainen aloitti monitieteisen aivotutkimuksen professorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella lokakuussa 2025. Tieteellisen työnsä ohella Parviainen on toiminut pitkään monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtajana alueellisesti, ja Kansallisen neurokeskuksen valmistelutyössä sekä johtoryhmässä.

Jyväskylän yliopiston uusien professorien juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 6.5.2026. Parviainen pitää luennon aiheesta ”Miten mieli syntyy aivoissa?” Seminarium-rakennuksen tilaisuudessa, joka alkaa klo 12.