Monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen näkee aivot avaimena oppimiseen ja hyvinvointiin

17.4.2026 08:31:48 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen tarkastelee tutkimuksissaan niin lapsen aivojen ainutlaatuista kehitystä kuin sitä, miten kehon fysiologiset signaalit muovaavat kokemuksia ja mielen hyvinvointia.

"Aivotutkimus antaa välineitä ymmärtää monenlaisia ilmiöitä, kuten oppimista, käyttäytymistä ja hyvinvointia", Tiina Parviainen toteaa.
"Aivotutkimus antaa välineitä ymmärtää monenlaisia ilmiöitä, kuten oppimista, käyttäytymistä ja hyvinvointia", Tiina Parviainen toteaa. Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto

Professori Tiina Parviaisen mukaan ihmisen käyttäytymistä ja tunteita ei voi ymmärtää ilman, että ymmärtää aivoja. Aivot ovat vuosimiljoonien aikana kehittynyt järjestelmä, joka kertoo paljon siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme.

– Jotta voimme ymmärtää ihmisiä, on olennaista ymmärtää, miten aivot ovat rakentuneet. Aivot ovat monimutkainen elin, joka kullakin ihmisellä rakentuu osin perimän ja osin ympäristömme vaikutuksesta, mutta ennen kaikkea näiden yksilöllisen, itseohjautuvan vuorovaikutuksen ohjaamana. Niissä yhdistyy kiehtovalla tavalla se, mitä olemme biologisesti ja mitä olemme kulttuurisesti, Parviainen toteaa.

Lapsen aivot eivät ole ”pienet aikuisen aivot”

Parviaisen tutkimus kulkee kahdella toisiaan täydentävällä polulla, joista ensimmäinen liittyy aivojen kehitykseen lapsuudessa. Hänen mukaansa lapsen aivot eivät ole vain keskeneräiset versiot aikuisen aivoista, vaan niillä on omat erityiset ominaisuutensa.

– Lapsen aivot ovat monessa mielessä enemmän kuin aikuisen aivot, ja niissä on ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erityisen muovautuvat ja kykenevät tallentamaan tietoa ympäristöstä. Erityisesti tapa, jolla aivot reagoivat ympäröivään maailmaan on erilainen. Tällä on tärkeä merkitys erilaisten taitojen kehityksen ja oppimisen kannalta, Parviainen valottaa.

Tätä näkökulmaa Parviainen tutkii muun muassa uudessa Suomen Akatemian rahoittamassa Trajectory-hankkeessa, jossa hän kollegoineen selvittää, miten lapsen aivokuori kehittyy ja millaiset hermoverkkojen muutokset tukevat tiedollisten toimintojen muutoksia ja hyvää oppimiskykyä. Hankkeen tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa esimerkiksi oppimisen tuen kehittämistyössä.

Keho ja mieli käyvät jatkuvaa vuoropuhelua

Parviaisen toinen tutkimussuunta vie lähemmäs arkea: kehon ja aivojen vuorovaikutukseen.

Aivot eivät toimi irrallaan muusta kehosta, vaan ovat osa sisäelinten verkostoa. Autonomisen hermoston toiminta ja muut kehon signaalit vaikuttavat siihen, miten koemme maailman ja miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Parhaillaan käynnissä olevassa Business Finlandin rahoittamassa DIGIMIND-hankkeessa selvitetään, miten kehon ja aivojen tila liittyy ahdistukseen – ja mitä tästä ymmärryksestä voisi olla hyötyä ahdistuksen hoidossa.

– Mielenterveyden ongelmat, ja muun muassa nuorten kokema ahdistus, on lisääntynyt valtavasti. Näihin isoihin haasteisiin kaivataan terveydenhuollossa kipeästi uutta tietoja ja ratkaisuja. Kehon tilan ja aivotoiminnan välinen yhteys, ja erityisesti yksilölliset erot tässä kytkennässä, voivat auttaa paremmin ymmärtämään ahdistustilaa ja kehittämään siihen hoitokeinoja.

Tutkimus etenee oivalluksesta toiseen. Parviaista motivoivat erityisesti hetket, jolloin palaset loksahtavat paikoilleen tai tulokset saavat merkitystä myös akateemisen maailman ulkopuolella.

– Ymmärrys kasvaa hankkeiden myötä. Nykyään osaan jo odottaa sitä hetkeä, kun syntyy uusi oivallus, joka avaa seuraavan polun tutkimuksessa, Parviainen kertoo.

Monitieteinen näkemys vie eteenpäin

Parviainen on toiminut Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtajana se perustamisesta lähtien, vuodesta 2011.

– Kymmenen vuoden aikana Jyväskylän aivotutkimuksen näkyvyydessä on tultu paljon eteenpäin. Olemme nyt näkyvä osa kansallista aivotutkijoiden verkostoa, ja erityisen hienoa Jyväskylässä on, että täällä yhdistämme uusimmat aivotutkimuksen menetelmät rohkeasti uusille alueille, Parviainen toteaa.

Tästä kertoo myös se, että kaksi yliopiston monitieteistä huippututkimusyksikköä hyödyntävät aivotutkimuksen menetelmiä oleellisena osana tutkimuksiaan.

Tulevaisuudessa Parviainen toivoisi aivotutkimuksen ja muiden tieteenalojen yhteistyön vahvistuvan entisestään.

– Aivotutkimus antaa välineitä ymmärtää monenlaisia ilmiöitä, kuten oppimista, käyttäytymistä ja hyvinvointia. Siksi vuoropuhelun kynnystä eri tieteenalojen välillä pitäisi madaltaa, hän painottaa.

Tiina Parviainen aloitti monitieteisen aivotutkimuksen professorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella lokakuussa 2025. Tieteellisen työnsä ohella Parviainen on toiminut pitkään monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtajana alueellisesti, ja Kansallisen neurokeskuksen valmistelutyössä sekä johtoryhmässä.

Jyväskylän yliopiston uusien professorien juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 6.5.2026. Parviainen pitää luennon aiheesta ”Miten mieli syntyy aivoissa?” Seminarium-rakennuksen tilaisuudessa, joka alkaa klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Tiina Parviainen
tiina.m.parviainen@jyu.fi
puh. +358 40 805 3533

Kuvat

"Aivotutkimus antaa välineitä ymmärtää monenlaisia ilmiöitä, kuten oppimista, käyttäytymistä ja hyvinvointia", Tiina Parviainen toteaa.
"Aivotutkimus antaa välineitä ymmärtää monenlaisia ilmiöitä, kuten oppimista, käyttäytymistä ja hyvinvointia", Tiina Parviainen toteaa.
Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto
Lataa
Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.

Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye