Kokoomuksen Vikman: Vaikuttamistaan Euroopassa lisännyt Venäjä on yhä isoin uhka Suomen turvallisuudelle

”Venäjä pyrkii suurvalta-asemansa ja etupiiriinsä palauttamiseen sekä alueensa laajentamiseen. Se muodostaa pitkäkestoisen uhan Suomelle ja koko euroatlanttiselle turvallisuudelle. Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen on jo lisääntynyt Euroopassa, ja valtioneuvoston tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajankohtaisselonteko tunnistaa vihamielisten toimien ilmiön ”, Vikman toteaa.

Ajankohtaisselontekoon liittyen Vikman painottaa, että Suomen toimintaympäristön epävarmuudet jatkuvat, mutta Suomi on varautunut hyvin.

”Tärkeintä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pitää Suomi ja suomalaiset turvassa”, sanoo Vikman. 

Vikman jatkaa, että myös sota Iranissa koskettaa Euroopan turvallisuutta.

”Sota Iranissa on siirtänyt maailman huomiota pois Ukrainan puolustustaistelulta Venäjää vastaan, tuonut Venäjälle taloudellista hyötyä öljyn hinnan nousun myötä, sitonut liittolaistemme voimavaroja ja uhannut heikentää panostuksia Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi”, Vikman listaa.

Vikmanin mukaan selonteko tunnistaa poliittisen muutoksen Yhdysvalloissa, mikä ei poista tosiasiaa siitä, että Yhdysvallat on Suomen keskeinen liittolainen. Yhdysvallat on muuttunut arvaamattomaksi kumppaniksi, jonka retoriikka on kovaa. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä on kuitenkin rakennettu hyvin pitkäjänteisesti ja se perustuu yhteisiin intresseihin ja kahdenvälisiin sopimuksiin.

”Selonteossa Suomi huomioi sen, että Yhdysvallat arvioi liittolaisiaan näiden tuottaman hyödyn näkökulmasta. Se korostaa tarvetta punnita Suomen ja Euroopan kokonaisintressejä ja perustella transatlanttisen yhteistyön hyötyjä Yhdysvalloille. Tässä tilanteessa meille on tärkeää, että kahdenväliset yhteydet ja vuoropuhelu ovat tiiviimpiä kuin koskaan. Suomi jatkaa omien turvallisuusetujensa mukaista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta hyvät suhteet mahdollistavat rakentavat keskustelut myös asioista, joissa näkemykset selvästi eroavat”, Vikman toteaa.

Suomi tukee Naton pelotetta täysimääräisesti

Samalla Suomi työskentelee aktiivisesti rakentaakseen vahvempaa Euroopan Unionia ja eurooppalaisempaa Natoa. Nato-jäsenten viimevuotinen sitoutuminen puolustusmenojensa korottamiseen on tässä iso askel.

”On ensiarvoisen tärkeää, että se johtaa kaikkien jäsenmaiden puolustuskyvyn todelliseen ja merkittävään nousuun”, Vikman sanoo.

Lopuksi Vikman muistuttaa, että Suomi on yksimielisesti ja täysimääräisesti sitoutunut Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Ydinpelote on erottamaton ja keskeinen osa Naton pelotetta.

”Selonteon mukaan Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana ja Suomesta ei tule ydinasevaltiota. On kuitenkin tärkeää, ettei Suomella ole voimassa sitoutumustemme valossa vanhentunutta lainsäädäntöä, joka on käytännössä ristiriidassa Nato-jäsenyytemme kanssa. Siksi on tärkeää viedä ydinenergialain päivitys maaliin tulossa olevan hallituksen esityksen mukaisesti”, Vikman linjaa.

”Naton pelotetta joko tuetaan täysimääräisesti tai sitten ei tueta. Suomi tukee ja siksi lainsäädäntömme on päivitettävä Nato-aikaan”, Vikman päättää.