Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa

Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa havaittiin, että järjestäytyneet rikollisverkostot pyrkivät uhkailun ja painostuksen keinoin vaikuttamaan poliiseihin, vankilahenkilöstöön ja muihin oikeusviranomaisiin kaikissa Pohjoismaissa. Ilmiön laajuus kuitenkin vaihtelee maittain, ja systemaattisen tiedon puute vaikeuttaa kokonaisarviointia – Ruotsi on tässä osittainen poikkeus.

Tutkimus osoittaa lisäksi, että käytetyt vaikuttamiskeinot ovat usein odotettua hienovaraisempia ja siten vaikeasti havaittavia ja todennettavia. Yhteinen haaste Pohjoismaissa onkin se, että näitä rikoksia ilmoitetaan poliisille ja käsitellään oikeusjärjestelmässä varsin vähän.

– Järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat ovat muuttuneet siten, että epäasiallinen vaikuttaminen on noussut yhä keskeisemmäksi keinoksi. Mikäli tätä riskiä ei tunnisteta riittävästi, vaarantuvat sekä oikeusjärjestelmän toimivuus että kansalaisten luottamus siihen, sanoo tutkijatohtori Emma Villman Helsingin yliopistosta.

Suomi erottuu pohjoismaisessa vertailussa

Suomi erottuu muista Pohjoismaista kahdella tavalla: viranomaisiin kohdistuvista rikoksista määrättävät rangaistukset ovat keskimäärin lievempiä, ja Suomen lainsäädäntö ei tunnista tiettyjä ammattiryhmiä erityisen suojelun kohteiksi.

– On tärkeää, että Suomi ottaa Ruotsin kokemuksista oppia. Ruotsin panostukset tietoisuuden lisäämiseen ja organisaatioiden resilienssin vahvistamiseen tarjoavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmiöön voidaan puuttua, Villman toteaa.

Uhka ulottuu oikeusviranomaisia laajemmalle

Järjestäytynyt rikollisuus muodostaa vakavan ja kasvavan uhan yhteiskunnalle, sillä se hyödyntää epäasiallista vaikuttamista ja korruptiota toimintatapoinaan. Tämä uhka ei koske ainoastaan oikeusviranomaisia, vaan myös muita viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä.

Epätoivottu kehitys korostaa tarvetta selkeille ja oikeasuhtaisille toimenpiteille, joilla turvataan sekä viranomaisten turvallisuus että oikeusjärjestelmän avoimuus. Lisätutkimuksissa pitäisi arvioida tarkemmin ilmiön laajuutta ja sisältöä. Tämä edellyttää, että vertailukelpoista tietoa on paremmin saatavilla.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu TemaNord-julkaisussa. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, joka käsittelee järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusmekanismeja Pohjoismaissa.

Lisätiedot:
Tutkijatohtori Emma Villman, Helsingin yliopisto
Puh. 050 596 2667
emma.villman@helsinki.fi

Erikoistutkija Vesa Muttilainen, Poliisiammattikorkeakoulu,
Puh. 0295 483 809
vesa.muttilainen@poliisi.fi

Julkaisu:
Villman, E., Muttilainen, V., & Kaakinen, M. (2026). Unlawful Influence and Organised Crime in the Nordic Justice Sector. TemaNord 2026:512. Nordic Council of Ministers. http://dx.doi.org/10.6027/temanord2026-512