Simojoen tulvahuippu toteutui ennätyksellisen aikaisin - Lapin muiden jokien virtaamahuiput pääosin toukokuussa

Maaliskuun lopun poikkeuksellisen lämmin sää sai Simojoen virtaaman kohoamaan tulvahuippuunsa 29. maaliskuuta. Ajankohta on havaintohistorian varhaisin. Se on noin kuukautta ennen tulvan keskimääräistä ajankohtaa ja reilu kaksi viikkoa ennen edellistä ennätyksellistä tulvahuippua. Simojoen valuma-alueella lunta oli selvästi tavanomaista vähemmän, minkä vuoksi tulvahuipun suuruus jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Alhainen tulvavirtaama ei saanut jäitä liikkeelle koko joelta, joten osalla suvantopaikoista on edelleen kiinteää jäätä. Jäiden heikkenemisen vuoksi jääpatoriski on kuitenkin vähäinen. 

Lapin muissa vesistöissä jäät ovat vielä pääosin paikoillaan, mutta jäät ovat heikentyneet ja sulapaikkoja on jo monin paikoin muodostunut. Kemijoella jäät ovat suurimmaksi osaksi lähteneet Kemijärven alapuoliselta jokiosuudelta. Auringon paiste ja jään alla virtaava vesi heikentävät jääkantta nopeasti, ja paksultakin vaikuttava jää voi pettää kulkijan alta. Kevätjäillä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä varustauduttava asianmukaisin varustein. 

Tulvaennusteissa on vielä paljon epävarmuutta

Tänä vuonna varhainen kevät on näkynyt laajasti koko Lapissa. Poikkeuksellisen lämmin maaliskuu käynnisti lumen sulamisen useita viikkoja tavanomaista aiemmin. Sulamisvesiä on kertynyt maaston painanteisiin ja luonnontilaisten sekä säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat jo monin paikoin nousseet. Säännöstellyistä vesistöistä esimerkiksi Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat selvästi tavanomaisia huhtikuun tasoja korkeammalla. Myös Inarijärven kevätvedenkorkeuden ennustetaan jäävän tavanomaista ylemmäksi. 

Etelä- ja Keski-Lapin alueella jokivesistöjen virtaamat ovat kääntymässä hiljalleen nousuun lumen sulamisen seurauksena. Pohjois-Lapissa vesistöjen virtaamat ovat vielä talvisissa lukemissa ja varsinaista tulva-aikaa saadaan vielä odottaa. Tämän hetken ennusteiden mukaan Lapin jokien tulvahuiput ajoittuvat pääsääntöisesti toukokuun alkupuolelle tai puoliväliin.  Lapin alueen suurimpien vesistöjen tulvat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, koska suuressa osassa Lappia lunta on tavanomaista vähemmän ja lumen sulaminen näyttäisi ajoittuvan pitkälle ajanjaksolle. Osassa vesistöjä tulva voi jäädä myös ennätyksellisen pieneksi. 

Tulvaennusteissa on vielä paljon vaihtelua tulvahuipun suuruuden ja ajankohdan suhteen. Sulamiskauden lämpötilan kehitys ja sateet vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisena tulvat lopulta toteutuvat. Nopea sään lämpeneminen ja runsaat vesisateet kasvattavat tulvia.  

Tulvatilanteisiin kannattaa varautua

Riippumatta siitä, tuleeko kevään tulvasta suuri vai pieni, kiinteistöjen omistajien on syytä seurata tulvatilanteen kehittymistä ja varautua oman kiinteistön osalta mahdolliseen tulvatilanteeseen. Varautumisessa kannattaa ottaa huomioon, että tulva voi aiheutua myös jääpadosta. Jääpatoja voi muodostua ennalta arvaamattomiin paikkoihin, ja tulvavesi voi levitä nopeasti ja tavanomaisesta poiketen. Vastuu kiinteistöjen tulvasuojelusta on kiinteistöjen omistajilla. Ennen tulvia on syytä siirtää pois alavilta rannoilta veneet ja muut irtaimet rakenteet. Tulvatilanteen kehittymistä voi seurata vesi.fi-palvelussa. 

Lapin alueen viranomaiset ovat aloittaneet tavanomaisen kevättulviin varautumisen. Kevään tulvaennusteita ja organisaatioiden varautumista käytiin läpi Lapin elinvoimakeskuksen vetämässä tulvakokouksessa 16.4.2026. Tulvakokoukseen osallistuivat mm. Lapin pelastuslaitos, Lapin alueen kuntien ja vesistösäännöstelijöiden edustajia sekä Jääkäriprikaati.  

Seuraava viranomaisten tulvakokous on 22.4.2026, minkä jälkeen julkaistaan tiedote.