Suomalaiset europarlamentaarikot vaativat komissiolta muutosta korkotukilainojen sisällyttämisestä julkiseen velkaan

Vuonna 2022 komission alainen EU:n tilastoviranomainen suositteli Suomelle, että asuntorakentamisen korkotukilainat tulee laskea mukaan julkisen velan tilastointiin. Suomen tilastoviranomainen noudatti suositusta, mikä kasvatti velkasuhdetta merkittävästi.

Europarlamentaarikot muistuttavat Euroopan laajuisesta valtavasta investointivajeesta kohtuuhintaiseen asumiseen, minkä umpeen kuromista EU:n finanssipoliittiset säännöt eivät saisi estää. Julkinen velka voi kuitenkin rajoittaa jäsenmaiden mahdollisuuksia investointeihin, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Europarlamentaarikot kritisoivat Eurostatin ohjeistusta korkotukilainojen sisällyttämisestä velkalaskelmiin epäselviksi ja investointihalukkuutta heikentäviksi. He vaativat kirjallisessa kysymyksessään komissiolta toimia sen varmistamiseksi, että velkasäännöt eivät jatkossa estä, vaan pikemminkin edistävät, jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä investointeja sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen euroopanlaajuisen asuntokriisin ratkaisemiseksi. 

Komissiolta odotetaan myös osana sen kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa ohjeistusta taloudellisista ja oikeudellisista ratkaisuista sosiaalisen ja kohtuuhintaisen asumisen tukemiseksi julkisen velan näkökohdat huomioon ottaen.

“Näinä aikoina, kun ihmisten elinkustannukset karkaavat sietämättömiksi, on käsittämätöntä, että asetamme keinotekoisia esteitä ihmisten tilanteen helpottamiseksi ja vaikeutamme velkasääntöohjeistuksilla kohtuuhintaista asuntotuotantoa entisestään. Kiitän kaikkia kollegoita ja pidän tärkeänä, että suomalaismepit vasemmalta oikealle vaativat näitä muutoksia yhdessä komissiolta,” Maria Ohisalo tiivistää.