Ahdistus- ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt nuorilla naisilla – SSRI-lääkkeitä käyttävien osuus kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa

Kliinisten masennustilojen, ahdistuneisuushäiriöiden ja pakko-oireisen häiriön hoidossa käytettävien SSRI-lääkkeiden (selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien) käyttö on yleisintä nuorilla naisilla. Vuonna 2025 SSRI-lääkkeitä käytti 11,5 prosenttia 18–29-vuotiaista naisista, kun vuonna 2016 vastaava osuus oli 7,1 prosenttia. 18–29-vuotiaat naiset ovat myös merkittävä Kelan kuntoutuspsykoterapian saajaryhmä.

Samanikäisistä miehistä SSRI-lääkkeitä käytti viime vuonna 4,4 prosenttia. Osuus on kasvanut reilun prosenttiyksikön kymmenessä vuodessa, mutta jää selvästi naisia matalammalle tasolle.

13–17-vuotiailla tytöillä SSRI-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana vielä nopeampaa kuin nuorilla aikuisilla naisilla. Vuonna 2016 lääkkeitä käytti 3,1 prosenttia ikäluokan tytöistä, kun vuonna 2025 osuus oli 7,1 prosenttia.

SSRI-lääkkeiden käytön kasvu on ollut tytöillä ja nuorilla naisilla jyrkimmillään 2020-luvun alkuvuosina. Samanaikaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet nuorten raportoima ahdistuneisuusoireilun lisääntyneen. 

– Rekisteriaineistojen perusteella psyykkisen oireilun lisääntyminen, erityisesti nuorten naisten kohdalla, näyttäytyy lisääntyneenä terveyspalvelujen käyttönä ja SSRI-lääkkeiden määräämisenä. Ilmiöön kytkeytyvät useat pitkään vaikuttaneet sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät, joiden vaikutus korostui koronapandemian aikana, sanoo tutkimuspäällikkö Heini Kari.

Viime vuosina SSRI-lääkkeitä käyttävien osuuden kasvu on kuitenkin taittunut ja asettunut toistaiseksi historiallisesti korkealle tasolle. Teini-ikäisillä tytöillä SSRI-lääkkeiden käyttäjien osuus on kääntynyt aivan viime vuosina jopa lievään laskuun. Samassa ikäryhmässä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) lääkehoito on yleistynyt suhteellisesti voimakkaimmin.

– Masennuslääkkeiden käytön kasvun taittuminen voi kuvastaa sitä, että erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten ADHD-oireilu tunnistetaan herkemmin terveydenhuollossa. Psyykkistä kuormitusta jäsennetään nyt osin toisin kuin aiemmin, mikä heijastaa muutoksia diagnostiikassa ja hoitokäytännöissä. Nuorten kokemukset eivät välttämättä ole muuttuneet, vaan niitä kuunnellaan ja jäsennetään terveydenhuollossa nyt uudella tavalla, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.

Suomen tilanne poikkeaa Ruotsista

Teini-ikäisillä ja nuorilla naisilla SSRI-lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Esimerkiksi 30–44-vuotiailla naisilla SSRI-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut selvästi hitaampaa kuin nuorilla aikuisilla. Vuonna 2025 tästä ikäryhmästä 8,7 prosenttia käytti SSRI-lääkkeitä, kun vuonna 2016 osuus oli 7,1 prosenttia. Ikäluokan miehillä vastaavat osuudet olivat 4,4 prosenttia vuonna 2025 ja 3,1 prosenttia vuonna 2016.

– Suomen tilanne poikkeaa tältä osin esimerkiksi Ruotsista. Suomessa SSRI‑lääkkeiden käyttö on yleisintä 18–29‑vuotiailla naisilla, jotka ovat ohittaneet keski‑ikäiset, kun taas Ruotsissa käyttö on yleisempää vanhemmissa työikäisissä ikäryhmissä, Vuori sanoo.

Kelan avoimessa datasovelluksessa masennuslääkkeiden käyttöä Suomessa voi tarkastella SSRI-lääkkeitä laajemman lääkeryhmäluokituksen avulla.

Nuorten ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käytön tilannekuva