Rahoituslain muutosesitys on ennakoituakin synkempi

Perälautamallin tavoitteena on rajata seuraavan hallituskauden mahdolliset suuret sote-leikkaukset koskemaan vain 3–5 väestöltään kasvavaa aluetta. Perälauta varmistaa mahdollisten leikkausten suuruudesta riippumatta, että niillä alueilla, joissa väestömäärä pienenee, asukaskohtainen rahoitus aina kasvaa. Maksajina ovat kasvukeskusten asukkaat: mahdolliset säästöt kohdistetaan vain nopeimmin kasvavien alueiden asukkaiden palveluihin. 

– Hallituksen esityksen mukaan asukaskohtainen leikkaus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella olisi 138 euroa, yhteensä 72 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasossa. Perälauta mahdollistaisi sen, että leikkaus olisi jopa enemmän ja täysin ennakoimattomissa. Tämä on epäreilua asukkaitamme kohtaan. Pelkään, että tämä rapauttaa luottamusta julkisiin sote- ja pelastuspalveluihin, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn sanoo.  

Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi yksinkertaistettu ja kannustimia kehitetty, ja tietoperusteisuutta vahvistettu, on päädytty tilanteeseen, jossa talouttaan sopeuttaneiden alueiden on vaikea luottaa rahoittajaan ja lainvalmisteluun. Tähän asti rahoituslain tavoitteena on ollut objektiivinen, asukkaiden palvelutarpeeseen perustuva rahoitus, joka perustuu tutkittuun tietoon ja THL:n valmisteluun. Yksittäisten alueiden auttamiseen laissa olisi ollut mekanismit, erityisesti lisämäärärahamenettely.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mukaan nyt valmistuneen hallituksen esityksen valmistelu lähti vikaan heti alussa. Valmistelussa on yritetty tarvemäärittelyn kriteerejä manipuloimalla saada aikaiseksi mahdollisimman suuri rahoituksen siirto Uudeltamaalta ja kasvavilta alueilta muille alueille. Muutos on pyritty tekemään pysyvinä rahoitusrakenteen muutoksina, vaikka hetkelliseen haasteen ratkaisemiseksi olisi ollut olemassa määräaikaiset toimenpiteet.