Yrittäjien Pentikäinen: YEL-uudistuksessa hyvää ja huonoa
19.4.2026 15:54:13 EEST | Suomen Yrittäjät | Tiedote
Pienituloisille yrittäjille on tulossa helpotuksia Yrittäjien eläkelain (YEL) uudistukseen kaavaillun ”valinnanvapausmallin” myötä, monille keski- ja suurituloisille on luvassa maksujen korotuksia. On hyvä, että osingot pidetään sivussa YEL-järjestelmästä. Esityksessä jää epäselväksi, mikä on yrittäjien moittimien eläkeyhtiöiden työtulolaskureiden rooli tulevaisuudessa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina Yrittäjien eläkelain (YEL) uudistuksesta. HS:n mukaan hallitus on päässyt alustavaan sopuun uudistuksesta. Lopullisesti se on määrä vahvistaa alkavalla viikolla kehysriihessä.
YEL-järjestelmä on yrittäjille erittäin tärkeä, koska se ratkaisee yrittäjän työuran aikaisen sosiaaliturvan ja sen jälkeisen eläketurvan. YEL-vakuutettuja yrittäjiä on tällä hetkellä noin 220000.
Sovussa on paljon hyvää, mutta myös pulmia, jotka liittyvät keski- ja isotuloisten yrittäjien maksukorotuksiin, eläkeyhtiöiden työtulolaskurin rooliin, eri yhtiömuotojen tasapuoliseen kohteluun ja siihen, että esitys voi johtaa tulevaisuudessa malliin, jossa vakuutetaan vain todellisia tuloja.
Hyvää ovat pienituloisten maksuhelpotukset ja se, että osingot eivät ole eläkemaksun perusteena.
Valinnanvapausmalli tuo valtaa yrittäjälle
Esitystä on sanottu valinnanvapausmalliksi, koska se antaa yrittäjälle mahdollisuuden valita, perustaako eläkemaksunsa todellisiin tuloihin eli saamaansa palkkaan vai työtuloon, joka on arvio siitä, mitä yrittäjän pitäisi maksaa kohtuudella jollekin, joka tulee tekemään yrittäjän työn.
Valinnanvapaus on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska yrittäjä voi valita sen mallin, joka sopii hänelle paremmin. Tämä huomioi sen, että yrittäjien tilanteet ovat hyvin erilaisia. Joillekin todellisten tulojen malli sopii, joillekin ei.
Valitettavasti valinnanvapaus jää rajalliseksi, koska malli sisältää rajoittimia työtulon valitseville yrittäjille. Työtulon pitää olla HS:n mukaan vähintään 50 prosenttia todellisista tuloista. Tämä säästösyistä tehty linjaus voi johtaa siihen, että työtulon valitseva yrittäjä joutuu maksamaan ylisuurta eläkemaksua suhteessa työtuloonsa.
Monille keski- ja varsinkin suurituloisille yrittäjille tämä tarkoittaa YEL-maksujen korotuksia. Hesarin mukaan maksut nousevat 30 prosentilla YEL-vakuutettuja yrittäjiä.
Pienituloisille yrittäjille tulee helpotusta
Mallissa on hyvää se, että se korjaa pienituloisten yrittäjien ylisuuria eläkemaksuja, joita moni on joutunut maksamaan eläkeyhtiöiden käyttämän työtulolaskurin esitysten vuoksi.
Hyvää on myös se, että YEL:n alarajaa ei lähdetty laskemaan, kuten mm. Myry on esittänyt. Se olisi vähentänyt pienen yrittäjätyön taloudellista mielekkyyttä ja siirtänyt sitä harmaan talouden piiriin.
On huolehdittava, että jatkossa korjataan työtulon määrittämisen ongelmia, lakiin perustumattoman työtulolaskurin valuvikoja ja eläkeyhtiöiden käytäntöjä, jotka ovat keskeinen tekijä yrittäjien tyytymättömyyteen sekä epäluottamukseen YEL-järjestelmää kohtaan.
Osinkoja ei onneksi sotkettu YEL-järjestelmään
Olen tyytyväinen siitä, että hallitus ei esitä miltään osin osinkotuloja YEL-maksun perusteeksi. Tämä oli pitkään esillä erityisesti valtiovarainministeriön vaatimuksesta.
Yrittäjäjärjestö oli keskusteluissa hallituksen kanssa voimakkaasti sitä vastaan, että osingot olisivat olleet edes osin eläkemaksun peruste. Se olisi tarkoittanut eläke- ja osinkojärjestelmän vaarallista koplausta ja olisi murtanut koko eläkejärjestelmää koskevan periaatteen, että eläke perustuu työpanoksen arvoon eikä pääoman tuottoon.
Olen tyytyväinen siitä, että meitä kuultiin eikä osinkoja sotketa eläkejärjestelmään.
Malli kohtelee kuitenkin yrittäjiä eri tavoin riippuen siitä, harjoitetaanko toimintaa osakeyhtiömuodossa, henkilöyhtiössä vai toiminimellä, mitä ei voi pitää hyvänä.
Malli on valitettavan monimutkainen
Hallituksen mallin huono puoli on sen monimutkaisuus. Yrittäjälle tehdään ensin arvio työtulosta. Siinä selviää, onko otettava YEL-vakuutus. Jos yrittäjä on vakuutusvelvollinen eli työtulo on vähintään noin 9400 euroa vuodessa, hän saa valita joko todellisiin tuloihin tai työtuloihin perustuvan mallin.
Todellisten tulojen malli on yksinkertainen niille osakeyhtiöyrittäjille, jotka maksavat itselleen palkkaa.
Jos toiminimiyrittäjä valitsee todellisten tulojen mallin, eläkemaksu perustuu mahdollisesti hänen yritystoimintansa tulokseen.
Toiminimiyrittäjän tulos on syntynyt paitsi yrittäjän myös mahdollisesti hänen työntekijöidensä tai kumppaneidensa työpanoksen ansiosta. Siksi se voi johtaa siihen, että yrittäjä maksaa eläkemaksua myös tuloksesta, jota muut ovat tehneet. Tämä on eläkejärjestelmän hengen vastaista.
Aloittava yrittäjän alennus poistuu
Huonoksi lasken myös sen, että aloittavan yrittäjän alennus poistuu. Aloittava yrittäjä tosin välttää ylisuuret eläkemaksut todellisten tulojen mallin myötä. Jos ei ole varaa maksaa palkkaa, ei tarvitse maksaa myöskään eläkemaksua.
Nykyisin aloittava yrittäjä on saanut kuitenkin alhaisemmalla maksulla isomman eläkekertymän. Jatkossa tämä – esimerkiksi maatalousyrittäjien eläkejärjestelmään olennaisesti kuuluva ominaisuus – ei ole aloittavalla yrittäjällä.
Huonoksi lasken myös työtulon valitsevan yrittäjän rajoittimen, joka nostaa työtulon vähintään 50 prosenttiin todellisista tuloista. Tämä heikentää valinnanvapautta ja pakottaa joitakin yrittäjiä tarkemmin miettimään, miten paljon voi itselleen palkkaa maksaa.
Hallituksella oli mahdoton urakka
Yhteenvetona voi todeta, että hallitus oli lähes mahdottoman edessä, kun se lähti uudistamaan YEL-järjestelmää tilanteessa, jossa taloudellinen liikkumavara on mitätön.
Aika näyttää, miten alustava sopu pitää ja saadaan kirjattua lakiin. Piru asuu tässäkin uudistuksessa yksityiskohdissa ja myös siinä, miten eläkeyhtiöt lopulta lakia soveltavat. Historia osoittaa, että lain kirjaimesta ei ole aina välitetty.
Uudistuksen liikkumatilaa söi YEL-järjestelmän alijäämä, josta on syyllistetty – aiheettomasti – nykyisiä yrittäjiä, joilla ei ole mitään vastuuta siitä, että eläkkeellä on noin 20 prosenttia enemmän yrittäjiä kuin aktiivityössä. Maatalousyrittäjissä on eläkkeellä olevia suhteellisesti vielä enemmän, miksi MyEL-järjestelmän alijäämä on merkittävästi suurempi.
Koko eläkejärjestelmää pitää tehostaa
Seuraavaksi katse pitää siirtää koko eläkejärjestelmän tehostamiseen. On päivänselvää, että velkajarru-Suomessa myös eläkejärjestelmää pitää tarkastella.
Edessä on mitä todennäköisimmin jonkinlaisia eläkeleikkauksia, esimerkiksi indeksien tarkastelua. Ennen eläkeleikkauksia pitää huolehtia, että eläkejärjestelmä on tehokas. Tällä hetkellä se ei ole sitä.
Meillä on liikaa eläketoimijoita, joita rahoitetaan veroluonteisilla eläkemaksuilla ja verorahoilla. Samalla pitää pohtia, tarvitaanko kahta yrittäjien eläkejärjestelmää – MyEL:ä ja YEL:ä – ja pitäisikö kaikki yrittäjäeläkkeet hoitaa yhden laitoksen toimesta.
Itse näen, että eläkejärjestelmässä on satojen miljoonien eurojen vuotuinen säästöpotentiaali, joka pitää perata ennen eläkeleikkauksia ja maksukorotuksia.
Tärkeää on myös selvittää, miten yrittäjäeläkkeiden rahastointia voidaan edistää.
MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.
Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Yrittäjät.fi:ssä: YEL-uudistuksessa hyvää ja huonoa - Yrittajat.fi
Yhteyshenkilöt
Mikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 26 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 47 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Pk-yritysten taloustilanne koheni hieman – Lähi-itä sumentaa tulevaa18.4.2026 07:25:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten taloustilanne kohentui hieman maalis-huhtikuussa, mutta näkymät tulevasta ovat heikentyneet, osoittaa tuore Yrittäjägallup. - Lähi-idän sota, Trumpin sekavat puheet, energian hinnan nousu ja korkopolitiikan epäselvyys vaikuttavat pk-yritysten näkymiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Yrittäjägallup: Lähi-idän sota vaikuttaa laajalti pk-yrityksiin17.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Lähi-idän kriisi vaikuttaa laajalti yrityksiin. Vaikutuksista raportoi 39 prosenttia pk-yrityksistä. – Kriisi iskee yrityksiin lujaa. Kustannukset nousevat, ja harva pystyy viemään niitä täysin hintoihin. Epävarmuus lisääntyy. Hallituksen pitää tuoda ammattidieselistä esitys eduskunnalle pikimmiten, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät kehysriiheen: Arkipyhät ja sairausajan palkanmaksu tarkasteluun – YEL-uudistuksen vahvistettava luottamusta11.4.2026 07:25:00 EEST | Tiedote
Suomen Yrittäjät vaatii hallitukselta kehysriihessä konkreettisia toimia: YEL-järjestelmän ongelmien korjaamista, maksuehtolain valvonnan käynnistämistä, hankintalain viemistä maaliin, yrittämisen ja työnteon verotuksen kiristämättä jättämistä, sairauspäivärahan omavastuun lyhentämistä ja työajan pidentämistä. ”Maan talous ja työllisyys edellyttävät päätöksiä, jotka vahvistavat kasvun ja työllistämisen edellytyksiä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät esittävät perhevapaiden rahoituksen ja lapsituen uudistuksia – 10 000 euroa esikoisesta4.4.2026 07:25:00 EEST | Tiedote
Suomen Yrittäjät esittää perhevapaiden rahoituksen uudistamista, uutta etuutta sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitavalle vanhemmalle ja ensimmäisen lapsen lapsilisän korvaamista kolmelle vuodelle hajautetulla 10 000 euron tuella. Yrittäjät tilasi Tilastokeskukselta ammattiasemakohtaisen tarkastelun, jonka mukaan yrittäjämiesten kokonaishedelmällisyysluku on korkein ammattiryhmistä.
Yrittäjät: Hallituksen esitys vahvistaa pienyrittäjien asemaa elintarvikeketjussa26.3.2026 14:16:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen elintarvikemarkkinalain muutoksista. Suomen Yrittäjien mielestä esitys parantaa elintarvikealan pienyritysten asemaa. ”Muutokset vahvistavat alkutuottajien pienyritysten asemaa ja vievät elintarvikeketjua kohti nykyistä oikeudenmukaisempaa suuntaa”, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme