Psykologiliiton terveiset kehysriiheen: kaikki leikkaaminen ei ole säästämistä

Suomen talous on edelleen tiukassa tilanteessa, jota pyritään ratkomaan niin parlamentaarisesti kuin tarkastelemalla taloutta yhtä vaalikautta pidemmällä aikavälillä. Psykologiliitto painottaa, että nyt olisi vihdoin aika ottaa ennaltaehkäisy ja varhainen moniammatillinen tuki vakavasti ja aidosti laskea, kuinka ne ovat kuluerän sijaan säästö ja itsensä kustantava investointi. Suomella ei ole enää varaa lyödä laimin varhaista tukea ja siten jatkuvasti lisätä kalliiden palvelujen tarvetta.

Psykologiliitto on erityisen huolissaan esillä olleesta ehdotuksesta tehdä suuria muutoksia sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisiin palveluihin sekä säästää jopa 100 miljoonaa euroa niistä. Samaan aikaan Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat vaarantuneet koko Suomessa. Psykologiliitto muistuttaa, että moniammatillinen yhteistyö mielenterveyden edistämiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi on ehdottoman tärkeä osa sosiaalipalveluja. Oikea-aikainen tuki, psykologien osaaminen ja käytössä olevat näyttöön perustuvat psykososiaalisen tuen menetelmät ehkäisevät usein ongelmien kasautumista ja kärjistymistä. Merkittävä osa sosiaalipalveluissa tarjottavasta mielenterveyttä edistävästä tuesta on nimenomaan lasten ja perheiden matalan kynnyksen palvelua, joista erityisesti kasvatus- ja perheneuvonnan rooli on erittäin merkittävä. Varhaisen tuen tarve perheissä on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt, ja siitä leikkaaminen vaarantaisi vakavasti hyvinvointiyhteiskunnan perustan.

Säästöjen toiveessa on esitetty myös palvelutarpeen arvioinnin heikentämistä. Ilman riittävällä asiantuntemuksella tehtyä arviointia vaarana kuitenkin on, että asiakkaiden todelliset tarpeet jäävät tunnistamatta eivätkä he ohjaudu sopivien ja riittävien palvelujen piiriin oikea-aikaisesti. Tämä johtaa resurssien hukkaamiseen, kun niitä käytetään tarpeeseen nähden sopimattomien palvelujen tuottamiseen. Lopulta kustannukset voivat kasvaa hyvinkin suuriksi, kun ilman oikeanlaista varhaista tukea jääneet tarvitsevat raskaampia ja huomattavasti kalliimpia palveluja. 

Esimerkiksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla on kuvannut ennaltaehkäisyn kustannusvaikutuksia tutkimukseen perustuen siten, että jokainen ennaltaehkäisyyn käytetty euro hyödyttää yhteiskuntaa moninkertaisesti, vähintään yli historiallisen osaketuoton, joka on 5,8 %. Samoin Itla on verrannut näyttöön perustuvien ennaltaehkäisevien toimintamallien kuluja kustannuksiin, joita syntyy nuoren laitossijoittamisesta. Yhden laitossijoituksen hinnaksi laskettiin 171 000 euroa vuodessa, joka ylittää esimerkiksi psykologin palkkaamisen vuosikustannukset. Mikäli siis ammattilaisten varhaisen tuen avulla voidaan jättää edes yksi vuoden kestävä sijoituspäätös tekemättä, yhteiskunta säästää. Nämä esimerkit osoittavat, että ennaltaehkäisyn säästöpotentiaali ei ole uskon asia, vaan helposti todennettavissa eri palvelujen kustannuksia vertaamalla.