Alustatyön vastuullisuus riippuu työn ja tekijän yhteensopivuudesta, ei niinkään työmallista

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että työn vastuullisuus ei määräydy pelkästään työn järjestämistavan perusteella. Ratkaisevaa on, miten työ vastaa kuljettajien yksilöllisiä tarpeita, elämäntilanteita ja odotuksia.

– Sama työ näyttäytyy vastuullisena tai ongelmallisena riippuen siitä, kenelle se kohdentuu ja millaisin ehdoin sitä tehdään, Kervola toteaa.

Väitöskirja perustuu Woltille ja Biilalle (nyk. Flovi) tehtyihin kuljettajakyselyihin sekä kuljetusalan yrityshaastatteluihin. Woltin osalta aineisto on poikkeuksellisen laaja: kyselyihin osallistui yli 1500 kuljettajaa Suomesta ja lähes 7000 eri puolilta Eurooppaa. Laaja aineisto mahdollistaa aiempaa kattavamman kokonaiskuvan alustatalouspohjaisesta kuljetustyöstä ja sen vastuullisuudesta. Yritysten välillä on kuitenkin eroja työn luonteessa: Woltilla työ jakautuu Suomessa lähes tasan pää- ja sivutoimisten välillä, kun taas Biilalla se on useammin sivutoimista.

Alustatyön sosiaalinen vastuullisuus esille nelikenttämallilla

Tutkimuksen keskeinen tulos on nelikenttämalli, joka jäsentää alustatyön soveltuvuutta eri kuljettajaryhmille ja tuo esiin työn ja tekijän yhteensopivuuden merkityksen.

Kervolan mukaan alustatyö voi olla sosiaalisesti vastuullinen ratkaisu erityisesti sivutoimisille kuljettajille, jotka arvostavat joustavuutta ja autonomiaa. Heille työ mahdollistaa ansainnan sovittamisen omaan elämäntilanteeseen.

– Myös vapautta arvostaville päätoimisille kuljettajille työ voi toimia, jos tehtäviä on riittävästi ja korvaukset koetaan oikeudenmukaisiksi. Sen sijaan vakautta ja ennakoitavuutta painottaville päätoimisille kuljettajille yrittäjämäinen alustatyö ei useimmiten näyttäydy sosiaalisesti vastuullisena ratkaisuna, Kervola toteaa.

Tulokset osoittavat, että kuljettajat arvostavat kaikissa tarkastelluissa Euroopan maissa keskimäärin enemmän yrittäjyyden tuomaa vapautta kuin työsuhteen tarjoamaa turvaa. Suomessa vapauden arvostus on kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa heikointa.

Kuljettajien oikeudenmukaisuuden kokemus rakentuu tutkimuksen mukaan erityisesti kolmesta tekijästä: aidosta vapaudesta, oikeudenmukaisesta korvauksesta ja arvostavasta kohtelusta. Näiden toteutuminen riippuu sekä työn organisoinnista että kuljettajan tilanteesta.

Työkaluja joustavien työmallien kehittämiseen

Kervolan tutkimus haastaa vallitsevan, usein ongelmakeskeisen keskustelun alustatyöstä ja korostaa työn monimuotoisuutta. Se nostaa esiin tarpeen tarkastella alustatyötä osana laajempaa työmarkkinaa.

– Sosiaalisesti vastuullisin ratkaisu ei ole yhden työmallin pakottaminen kaikille, vaan eri työn tekemisen tapojen rinnakkainen tukeminen. Osa kuljettajista hyötyy yrittäjämäisestä joustavuudesta, kun taas toisille työsuhteinen työ tarjoaa paremman turvan, Kervola sanoo.

Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman alustatyön vastuullisuuden arviointiin sekä työkaluja yrityksille ja päätöksentekijöille työmallien kehittämiseen.

Kervolan väitöskirja “Voimaannuttavaa vapautta vai haavoittuvien hyväksikäyttöä? Alustatalouspohjaisten kuljetuspalvelujen vastuullisuus työvoimaa kohtaan” tarkastetaan Tampereen yliopistossa 19.5.2026.