Huonekalukaupassa maksutapa voi ratkaista, kuka kantaa konkurssiriskin

Svea Bankin laajaan maksudataan perustuvan selvityksen perusteella suomalaiset maksavat verkko-ostoksensa poikkeuksellisen usein suoraan pankkitililtä. Keskimäärin 39 prosenttia suomalaisista maksaa verkko-ostoksensa näin, kun esimerkiksi Ruotsissa tilisiirrolla maksaminen on verkkokaupassa harvinaista.

Huonekalu- ja sisustustuotteiden verkkokaupassa maksutavat jakautuvat kuitenkin eri tavalla. Suomessa noin 42 prosenttia ostoksista maksetaan debit-kortilla tai tilisiirtona, kun taas noin 40 prosenttia ostoksista tehdään luotolla tai rahoitusratkaisulla, kuten laskulla, erämaksulla tai luottokortilla.

– Verkkokaupassa tai toimitusmyyntiin perustuvassa huonekalukaupassa maksutapa ei ole vain tekninen valinta. Se voi ratkaista, kuka kantaa riskin, jos tavaraa ei koskaan toimiteta, huomioi Svean liiketoimintajohtaja Benny Öhman.

Svean selvityksessä tutkittiin noin 500 000 huonekalu- ja sisustustuotteiden verkko-ostosta.

Maksutapa vaikuttaa siihen, mistä hyvitystä voi hakea

Maksutavan merkitys korostuu tilanteissa, joissa kauppa ei esimerkiksi konkurssin takia toteudukaan sovitusti.

Jos ostos maksetaan suoraan pankkimaksulla tai debit-kortilla, hyvitystä haetaan ensisijaisesti myyjältä. Luottokortti-, lasku- ja erämaksuratkaisuissa luotonmyöntäjä on myyjäliikkeen kanssa yhteisvastuussa kaupasta, jolloin asiakas voi hakea korvausta kummalta tahansa.

– Kun maksussa on mukana luotonantaja, vastuu ei jää yksin kuluttajan ja myyjän väliseksi. Se voi helpottaa hyvitysten hakemista, jos kauppa ei toteudukaan sovitusti.

Maksutapa seuraa ostoksen kokoa

Huonekalukaupassa maksutavat liittyvät suoraan ostosten kokoon. Svean datan mukaan erämaksulla tehtyjen ostosten keskiarvo on noin 650 euroa, kun pankkimaksuissa keskiostos on noin 335 euroa ja korttimaksuissa noin 450 euroa.

– Mitä suurempi hankinta, sitä todennäköisemmin maksussa käytetään rahoitusratkaisua. 

Pitkät toimitusajat korostavat maksutavan merkitystä erityisesti huonekalukaupassa, jossa tuotteet saatetaan myydä ja maksaa ennen kuin niitä on edes valmistettu.

– Kun kuluttaja maksaa tuotteen kuukausia ennen toimitusta, hän toimii käytännössä kaupan rahoittajana. Jos yritys ajautuu vaikeuksiin ennen toimitusta, riski realisoituu helposti asiakkaalle.

Maksutavat kertovat myös kuluttajien taloustilanteesta

Maksutapadata viittaa myös laajempaan muutokseen kuluttajakäyttäytymisessä. Svean havaintojen mukaan erämaksua käytetään yhä useammin myös pienempiin ostoksiin kuin aiemmin.

– Näemme, että erämaksua käytetään nyt myös pienempiin ostoksiin. Se voi kertoa siitä, että kuluttajien taloudellinen liikkumavara on kaventunut.

Samaan aikaan keskiostokset ovat monissa verkkokaupan kategorioissa laskeneet, vaikka yleinen hintataso on noussut.

Vastuullinen kauppa ei siirrä riskiä kuluttajalle

Svean mukaan maksutavat liittyvät myös yritysten rahoitusrakenteeseen.

– Ennakkomaksu on yksi tapa rahoittaa liiketoimintaa, mutta se ei ole ainoa. Jos yrityksen talous on kunnossa, rahoitusta saa myös pankilta tai rahoitusyhtiöltä. Silloin kuluttajan ei tarvitse toimia yrityksen käyttöpääomarahoittajana.

– Kuluttajan ei pitäisi olla kaupan viimeinen rahoittaja. Toimivassa markkinassa yritys kantaa liiketoimintariskin ja rahoitusratkaisut auttavat jakamaan sitä, Benny Öhman painottaa.

Svea Bankin otannassa tutkittiin yhteensä miljoonia verkkokaupan ostotapahtumia, joista 500 000 kappaletta koski huonekalu- ja sisustuskauppaa. Lisäksi Svea on kartoittanut kuluttajien verkkokaupan maksutottumuksia laajalla pohjoismaisella kyselytutkimuksella, joka on toistettu jo usean vuoden ajan.