Sijoittaja Timo Ahopelto ohjaisi pääomia kasvuyrityksille verohuojennuksilla – Tulevaisuusfoorumi kokosi kasvun reseptit Joensuussa

Pohjois-Karjalan Tulevaisuusfoorumin pääjärjestäjä, Business Joensuun startup-asiantuntija Mikko Järvilehto vetää yhteen päivän keskusteluissa esiin tulleet keinot kasvun lisäämiseksi.

Hänen mukaansa julkisen sektorin nykyiset työkalut yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi ovat liian hitaita markkinoilla toimiville yrityksille. Lääkkeeksi hän tarjoaa markkinaymmärrystä, nopeita kokeiluja, riskinottoa ja epäonnistumisten hyväksyntä. 

“Meidän julkisen sektorin toimijoiden tulisi olla markkinaläheisempiä, mikä vaatii ymmärrystä siitä tekemisen tahdista ja ympäristöstä kuin missä yritykset ovat”, Järvilehto sanoo. 

Järvilehto on TKI-työhön ja startupeihin keskittynyt yritysasiantuntija Business Joensuussa. 

Timo Ahopelto: Joensuu tarvitsee "alkuräjähdyksen"

Startup-sijoittaja Timo Ahopelto pohti puheenvuorossaan sitä, kuinka Pohjois-Karjalaan saataisiin yksisarvisia eli markkina-arvoltaan yli miljardin dollarin yrityksiä. Hän nosti esiin vahvojen paikallisten ekosysteemien merkityksen, sillä menestyvät startup-ympäristöt syntyvät usein muutamien läpimurtoyritysten ympärille. 

“Supercellin syntyminen oli alkuräjähdys startupien tulemiselle Suomessa. Joensuu tarvitsisi nyt sellaisen alkuräjähdyksen”, sanoo Ahopelto, jonka sijoitusyhtiö Lifeline Ventures oli ensimmäisten joukossa rahoittamassa Supercelliä. 

Käytännössä Joensuun seudulla pitäisi kehittää mahdollisimman nopeasti 1-3 menestyvää firmaa ekosysteemin kovaksi ytimeksi – Itä-Suomen yliopiston ja muun tutkimusyhteisön avustuksella.  

Lisäksi olisi elintärkeää, että korkeakoulut kannustaisivat opiskelijoita ja tutkijoita yrittäjyyteen ja “superennakkoluulottomaan” tekemiseen. Ahopelto nostaa esimerkiksi satelliittiyritys Iceyen, joka sai alkunsa opiskelijahankkeesta Aalto-yliopistossa. Suomi tarvitsee hänen mukaansa lisää hulluja hankkeita, joissa tähdätään olemaan maailman parhaita. 

Joensuulaisista firmoista Ahopelto seuraa mielenkiinnolla erityisesti ilmalaivoja valmistavan Kelluun nousukiitoa. 

Petteri Orpon hallitus on kokoontunut tällä viikolla viimeiseen kehysriiheensä päättämään valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Ahopellon mukaan pääomia pitäisi ohjata vahvemmin uudistaviin investointeihin, jotta Suomen talous saataisiin kasvuun.  

Tällä hetkellä valtion ja työeläkeyhtiöiden sijoitussalkuissa pääomat ovat kiinni säilyttävissä investoinneissa. Ahopelto tarjoaa ratkaisuksi ulkomailta tuttua keinoa eli verovapaata sijoittamista listaamattomiin kasvuyrityksiin. 

Itä-Suomen yliopisto panostaa nyt TKI-toimintaan

Tulevaisuusfoorumissa puhuneen Anu Liikasen uusi tehtävä kertoo itsessään siitä, että Itä-Suomen yliopisto panostaa nyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Liikanen on nimittäin uuden tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikön johtaja, kun aikaisemmin toiminnot olivat eri yksiköissä yliopiston hallinnossa. 

Liikasen vastuualueena on tutkimusrahoituksen, yritysyhteistyön, innovaatiotoiminnan ja tutkijakoulutuksen tuen johtaminen. Hänellä on selkeä visio siitä, mihin suuntaan yliopiston TKI-toimintaa pitää viedä. 

 “Yhä vahvemmin vaatimuksena on se, että tutkimuksesta pitää syntyä suurempaa vaikuttavuutta – oli se sitten talouskasvua tai hyvinvoinnin kasvua. Tähän tähtäävät myös TKI-rahoituksen instrumentit, kuten EU:n Horisontti-ohjelma”, Liikanen sanoo. 

Liikanen kehottaa pohjoiskarjalaisia ottamaan isomman siivun Horisontti-ohjelman rahoituksesta, jota myönnetään innovaatiotyöhön. Rahoituksen saaminen vaatii yhteistyötä niin maakunnan sisällä eri toimijoiden välillä, mutta myös eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.

“Vahvalle perustutkimuksellekin on tarvetta. Ennalta ohjatuista ja määritellyistä teemoista harvemmin syntyy uusia innovaatioita, vaan alueista mitä kukaan ei ole vielä tutkinut. Yllätyksiä ei löydy sieltä, mitä kaikki muutkin tekevät samanaikaisesti”, Liikanen toteaa. 

200 000 euroa roskiin – joensuulaisyritys teki täyskäännöksen ja onnistui 

Joensuulaisen ohjelmistoyhtiö Kodian perustaja Joonas Tahvanainen jakoi puolestaan Pohjois-Karjalan Tulevaisuusfoorumissa yrityksensä tarinan alun riskaabelista täyskäännöksestä onnistuneeseen exit-tarinaan. 

Tahvanaisen tiimi rakensi aluksi asuntorakentamiseen liittyvää ohjelmistoa, joka ei kuitenkaan lähtenyt kunnolla lentoon. Samalla he kuitenkin huomasivat, että markkinoilla olisi todellista tarvetta asuntovuokrausta helpottavalle ohjelmistolle. 

“Puolentoista vuoden ja 200 000 euron jälkeen tehtiin kova päätös, että heitetään roskakoriin rakentamiseen liittyvä palvelu ja keskitytään täysillä vuokramarkkinoihin”, Tahvanainen sanoo. 

Syntyi Kodia, joka tarjoaa digitaalisia vuokrauksen ja kiinteistöhallinnan palveluita.  

Business Joensuun hallinnoima Star Up –rahasto sijoitti Kodiaan 100 000 euroa vuonna 2022. Tahvanaisen mukaan Suomen pitää uskaltaa kurkottaa kohti yksisarvisia, mutta tukea pitää olla myös pienemmille, Kodian tapaisille liikeideoille. 

“Sillä on oikeasti ollut merkitystä, että Business Joensuu ja ely-keskus ovat uskoneet meihin ja olemme saaneet niiltä yli puolen miljoonan euron rahoituksen”, Tahvanainen sanoo. 

Kun ohjelmistoyritys Visma Sirius osoitti kiinnostusta Kodian ostamiseen, otettiin ammattilaistiimi mukaan hoitamaan neuvotteluita. Neuvotteluihin syntyi oikea kilpailutilanne, koska kiinnostusta oli myös muilta tahoilta ulkomailta sekä kotimaasta. Visma Sirius osti Kodian loppuvuodesta 2025. 

Pohjois-Karjalan Tulevaisuusfoorumi järjestettiin nyt toisen kerran. Joensuun Tiedepuiston tiloissa pidettyyn tapahtumaan mahtui 100 ensin ilmoittautunutta. Tulevaisuusfoorumi järjestettiin osana Innokaupunki 3 –hanketta, jota osarahoittavat EU ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto. 

Mukana järjestämässä: 
Business Joensuu 
Finnvera 
Itä-Suomen Elinvoimakeskus 
Itä-Suomen yliopisto UEF 
Joensuun kaupunki 
Joensuu Entrepreneurship Society JoES 
Karelia-ammattikorkeakoulu 
Kontioloikka 
Lipertek 
Pohjois-Karjalan Kauppakamari 
Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 
Pohjois-Karjalan Yrittäjät 
Startup Joensuu