Tutkimus näyttelijäntaiteen pääsykokeista analysoi, mitä raadit odottavat hakijalta

Suomessa on kolme suomenkielistä näyttelijäntaiteen korkeakoulutasoista koulutusohjelmaa. Näistä suurin on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja se on myös ainut taho, jonne valitaan opiskelijoita joka vuosi. 

Koulutusohjelmaan hakevien määrä on vakiintunut noin 1 200 hakijaan, joista valitaan yleensä 12. Moni näyttelijän ammatista haaveileva pyrkiikin Teatterikorkeakouluun sinnikkäästi vuosi toisensa jälkeen.  

“Koulutuksen symbolinen arvo on Suomen teatterikentällä suuri muun muassa pienen sisäänpääsyprosentin takia”, sanoo prosessia tutkinut Taideyliopiston tutkija Anu Koskinen. 

Aihetta on Koskisen mukaan tärkeä tutkia, koska valintakokeilla ja niiden raatityöskentelyllä on suuri vaikutus hakijoiden, koulutusohjelman ja Suomen näyttelijäkunnan, teatterin ja elokuva-alan kehittymisen kannalta. 

Tutkittua tietoa olettamusten tilalle 

Aloite tutkimusaiheesta tuli alun perin näyttelijätaiteen professoreilta.  

“Aiempaa tutkimusta näyttelijäntaiteen valintakokeista on vain vähän. Professoreiden tavoitteena on ollut tuoda tutkittua tietoa olettamusten tilalle”, Koskinen kertoo. 

Professorit halusivat, että valintoja tarkastellaan järjestelmällisesti, jotta arviointiraadin itseymmärrys ja valintaprosessin läpinäkyvyys lisääntyisivät. 

Koskinen keräsi tutkimusaineiston vuosina 2020–2023. Hän haastatteli valintaprosessissa mukana ollutta henkilökuntaa: kahta professoria ja yhdeksää lehtoria, sekä neljää raadeissa vieraillutta näyttelijää ja kahta avustavaa opiskelijaa. Sen lisäksi hän havainnoi raatien työskentelyä valintaprosessin eri vaiheissa sekä neuvotteluja, joissa valinnat tehtiin. 

Helmikuussa 2026 Koskinen julkaisi ensimmäisen aineistoon pohjautuvan vertaisarvioidun tutkimusartikkelinsa Kulttuurintutkimus-julkaisussa.  

Artikkelin mukaan hakijoilta odotetaan ruumiillisen ilmaisun valmiutta, energiaa, mielikuvitusta ja tunneilmaisua. Niiden lisäksi tärkeitä ovat myös kyky muuntua ohjeiden mukaan sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaidot.  

Löydöt perustuvat Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman valintakriteereihin, vaikka luettelo ei olekaan kriteeriluettelon kanssa täysin yhteneväinen. 

Älä vain puhu, vaan näytä 

Jouko Turkan ajan Teatterikorkeakoulussa korostui näyttelijöiden ruumiillisuus, johon kuului vahvasti myös urheilullisuus. Mielikuva on jäänyt elämään vahvana, vaikka nykyisessä Teatterikorkeakoulussa liikunnallisuus ei ole valintakriteeri.  

Keskiössä ei Koskisen mukaan ole fyysisten taitojen tarkastelu, eikä hakijoilta vaadita myöskään poikkeuksellisen hyvää kuntoa. 

“Koulutusohjelmassa on selkeää halua irrottautua tällaisesta vaikutelmasta ja laajentaa käsitystä siitä, millainen näyttelijän ruumis voi olla tai millaista toimintakykyä sen pitäisi kantaa. Tähän on vaikuttanut koulutusohjelman opettajien seuraama keskustelu näyttelijöiden moninaisuudesta”, Koskinen toteaa tutkimuksessaan. 

Raatia kiinnostaa, miten asiat, joista hakija puhuu, näkyvät hänen ruumissaan. 

“Jos hakijan ajattelu ilmenee näyttämöllä lähinnä analyyttisellä, rationaalisella, ruumiillisesti sattumanvaraisella tai yksipuolisella tavalla – esimerkiksi vain puhumalla – raati saattaa kyseenalaistaa henkilön soveltuvuuden juuri näyttelijäksi.” 

Energia kertoo oikeanlaisesta motivaatiosta 

Hakijan motivaatio on perustavan tärkeä valintakriteeri. Arvioijat pyrkivät arvioimaan sitä tarkkailemalla hakijan energiaa. Energialla Koskinen tulkitsee tarkoitettavan hakijan aktiivista ja avointa olemusta. 

“Raati ei toivo näkevänsä hakijoita, jotka näyttävät olevan ‘vähän kokeilemassa’ tai yleisemmin ‘testaamassa itseään’.” 

Raati arvioi motivaation määrän lisäksi myös sen laatua: mihin hakija oikeastaan on motivoitunut?  

“Valintakokeissa testataan sitä, että hakijaa todella kiinnostaa itse taiteenalan toiminta – että hän haluaa todella näytellä – eikä vain identiteetti tai sosiaalinen asema eli että hän haluaa olla näyttelijä.”   

Motivaation säilyminen pitkäjänteisesti vaatii kykyä innoittua nimenomaan koulutuksen arjessa toistuvasta toiminnasta. Siksi moni tutkimuksen haastateltava pyrkii arvioimaan, näyttääkö hakija innostuvan tehtävistä ja heittäytyvän niihin mielellään. 

Pitkän, sitoutuneen harrastamisen voi ajatella olevan yksi vihje vahvasta motivaatiosta. On kuitenkin myös hakijoita, joilla ei ole ollut tilaisuutta tai tukea pitkäjänteiseen harrastamiseen.  

“Raati pyrkii selvästi pitämään etäisyyttä sellaiseen lähtökohtaan, jossa ilmaisutaidon lukiossa tai kansanopiston näyttelijäntyön linjalla opiskellut olisi automaattisesti etusijalla kokemattomaan hakijaan nähden. Raati on hyvin tietoinen kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman vaikutuksesta hakijoiden aiempaan harrastuneisuuteen”, Koskinen kirjoittaa. 

Raadit arvostavat myös muuntautumiskykyä ja vuorovaikutusta vastanäyttelijän kanssa. Ajattelun ja analysoinnin taitoja pidetään niin ikään tärkeinä.  

“Ajattelun taitojen korostaminen valintakriteerinä kuvastaa halua nähdä näyttelijä taiteellisia sisältöjä ymmärtävänä ja käsittelevänä työryhmän jäsenenä tai itsenäisenä taiteilijana.” 

Tutustu Anu Koskisen tutkimusartikkeliin ”Ketkä tulee sillä energialla, että ne tulee kouluun?” Kulttuurintutkimus-lehdessä. 

Tietolaatikko: Neljässä vaiheessa 800:sta 25:een hakijaan 

Taas on se aika vuodesta, kun monet näyttelemisestä haaveilevat kokeilevat onneaan pääsykokeissa. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman valintaprosessi koostuu neljästä vaiheesta:  

Hakemuksen jättäneille lähetetään kirjallinen ennakkotehtävä. Toiseen vaiheeseen Teatterikorkeakoululle kutsutaan kaikki ne, jotka palauttavat ajoissa ennakkotehtävän.  

Tähän seuraavaan vaiheeseen osallistuu vuosittain noin 800 hakijaa, ja se kestää neljä päivää. Kukin hakija osallistuu yhteen päivään ja esiintyy silloin yhdelle viidestä raadista.  

Kolmannessa ja neljännessä vaiheessa on vain yksi, suurempi raati. Kolmanteen vaiheeseen valitaan noin 60 hakijaa, vaihe kestää kolme päivää ja kukin hakija osallistuu yhteen päivään.  

Neljänteen vaiheeseen valitaan noin 25 hakijaa. Vaihe kestää kolme päivää ja jokainen hakija osallistuu kaikkina päivinä. Kolmannesta ja neljännestä vaiheesta pudonneille hakijoille tarjotaan palautetta puhelimitse. 

Kaikki vaiheet Teatterikorkeakoululla ovat toiminnallisia ja sisältävät sekä näyttelemistehtäviä yksin ja ryhmissä että liikkeellisiä ja musiikillisia tehtäviä. Osa tehtävistä annetaan hakijoille valmisteltavaksi etukäteen tekstin tai aiheen pohjalta. Joissain tehtävissä hakijoiden tukena ovat avustavat opiskelijat. Valintakokeet sisältävät myös lyhyitä haastatteluja.  

Haastattelupyynnöt

Anu Koskinen,

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu

anu.koskinen@uniarts.fi