Digitaalinen infrastruktuuri pitää yhteiskunnan toiminnassa

Tilanne kertoo, kuinka vahvasti yhteiskunnan palvelut ovat riippuvaisia toimivista tietoliikenneyhteyksistä. Yritysten toiminta, viranomaisten viestintä ja monien organisaatioiden arki perustuvat siihen, että tieto liikkuu verkkojen kautta luotettavasti.

Digitaalinen infrastruktuuri on fyysinen verkosto

Vaikka palvelut näyttäytyvät käyttäjille digitaalisina, niiden taustalla toimii laaja fyysinen infrastruktuuri. Kaapelireitit, laitetilat, tukiasemat ja tietoliikennelaitteet muodostavat verkoston, jonka kautta tieto siirtyy eri puolilla yhteiskuntaa.

Voimatel toimii kriittisen tietoliikenneinfrastruktuurin kumppanina ja tarjoaa palveluita verkkojen koko elinkaareen. Yritys suunnittelee, rakentaa, operoi ja ylläpitää kiinteitä ja langattomia tietoverkkoja sekä huolehtii niiden toimivuudesta ja valvonnasta.

– Digitaalinen infrastruktuuri tarkoittaa käytännössä paljon muutakin kuin järjestelmiä. Sen taustalla on fyysinen verkko, jonka rakentaminen, operointi ja kunnossapito ovat jatkuvaa työtä, sanoo Voimatelin asiantuntija Lauri Honkanen.

Verkot mahdollistavat muiden järjestelmien toiminnan

Tietoliikenneverkot eivät kuitenkaan palvele vain yksittäisiä palveluja. Monet yhteiskunnan keskeiset järjestelmät toimivat niiden varassa.

Sähköverkkojen ohjaus, logistiikan tietojärjestelmät, maksuliikenne ja viranomaisten viestintä tarvitsevat toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Kun tiedonsiirto häiriintyy, vaikutukset voivat näkyä nopeasti useilla eri toimialoilla.

Vaikutus voi olla hyvin konkreettinen. Jos maksupäätteet eivät saa yhteyttä maksujärjestelmiin, maksaminen keskeytyy. Logistiikassa kuljetusten seuranta ja ohjaus perustuvat jatkuvaan tiedonsiirtoon, ja sähköverkkojen toimintaa ohjataan pitkälti digitaalisilla järjestelmillä.

– Digitaalinen infrastruktuuri on monelle muulle järjestelmälle perusta. Siksi sen toimintavarmuus on keskeinen osa koko yhteiskunnan toimintakykyä, Honkanen sanoo.

Verkkojen rakenne rajaa häiriöiden vaikutuksia

Yksittäinen fyysinen vaurio ei kuitenkaan saa katkaista yhteyksiä laajasti. Siksi tietoliikenneverkot rakennetaan siten, että liikenne voidaan tarvittaessa ohjata toista kautta.

Käytännössä tämä tarkoittaa useita tiedonsiirtoreittejä. Jos yksi kuituyhteys katkeaa, liikenne voidaan siirtää vaihtoehtoista reittiä pitkin, esimerkiksi satelliittiyhteyksien kautta.

Näin yksittäinen vaurio ei pysäytä koko verkkoa, vaan sen vaikutus voidaan rajata mahdollisimman pienelle alueelle ja yhteydet palauttaa nopeasti.

Verkkojen tilannekuvaa seurataan jatkuvasti

Toimintavarmuus ei perustu pelkästään verkon rakenteeseen. Yhtä tärkeää on se, että verkon tilaa seurataan jatkuvasti ja poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti.

Valvontajärjestelmät seuraavat esimerkiksi verkkojen kuormitusta, laitteiden toimintaa ja yhteyksien tilaa. Kun poikkeama havaitaan, häiriö voidaan paikantaa ja korjaavat toimenpiteet käynnistää nopeasti.

Digitaalinen infrastruktuuri on riippuvainen energiasta. Siksi kriittisissä kohteissa hyödynnetään usein varavoimaa ja energiavarastoja, joiden avulla verkot ja tietoliikennelaitteet pysyvät toiminnassa myös sähkökatkojen aikana.

– Yksi fyysinen vaurio voi vaikuttaa laajaan verkon osaan. Siksi verkkojen operoinnissa korostuu se, että häiriö pystytään rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle ja yhteydet palauttamaan nopeasti, Honkanen sanoo.

Digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuus syntyy kokonaisuudesta, jossa verkkojen suunnittelu, rakentaminen, operointi ja kunnossapito muodostavat yhtenäisen ketjun.