Kehysriihestä jäi puuttumaan visio kasvusta

OAJ on ehdottanut kasvutakuuta, jotta puolueet laatisivat yhdessä pitkäjänteisen suunnitelman siitä, millä keinoilla tarvittava koulutus- ja osaamistaso saadaan nousuun ja Suomi nostettua takaisin koulutuksen kärkimaaksi.  

– Pääministeri Petteri Orpo kertoi Suuressa kasvukeskustelussa suhtautuvan myönteisesti OAJ:n ehdottamalle kasvutakuulle, jossa laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma koulutus- ja osaamistason nostamiseksi talouskasvun vauhdittajana. On harmillista, että kasvutakuun valmistelua ei saatu nyt liikkeelle, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.   

Mitä myöhemmäksi koulutus- ja osaamistason noston kokonaiskuvan tarkastelu jää, sitä haastavammaksi käy varmistaa koko koulutusketjun toimivuus ja riittävä rahoitus sekä koulutus- ja osaamistason noston edellyttämät toimet. 

– Kevään koulutuspoliittinen keskustelu on osoittanut sen, että koulutuksen ja koko koulutusketjun merkitys talouskasvun mahdollistajana kuitenkin laajasti ymmärretään, mutta hallituksen toimenpiteiksi asti tämä ei edelleenkään yltänyt, Murto jatkaa. 

OAJ katsoo, että ikäluokkien pienentymisestä säästyvät rahat tulee pitää koulutusjärjestelmän sisällä, jotta koulutuksen ja opetuksen laatu voidaan varmistaa. 

Pelkkä sopeuttaminen ei nosta Suomea talousvaikeuksista 

OAJ esitti hallitukselle muun muassa tarpeen paikata epäonnistuneen valtionosuusjärjestelmäuudistuksen myötä haastavaa kuntien tilannetta. Nykytilanne ja kehysriihen päätökset väistämättä vaikeuttavat hallituskauden aikana perusopetukseen tehtyjen panostusten toteutumista eri puolilla Suomea vaarantaen esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin uudistuksen toimeenpanoa. 

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien indeksijarrun kiristäminen vie pohjaa hallituksen perusopetuksen kehittämistoimilta. Jo voimassa olevan indeksijarrun kiristäminen 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027 on isku perusopetukselle ja varhaiskasvatukselle.

Kasvun rakentamiseksi on pystyttävä ylläpitämään niitä palveluita, joista kasvu syntyy. Ilman lisäpanostuksia koulutukseen ei ole realismia myöskään odottaa, että korkeakouluvision mukainen korkeakoulutettujen määrän nosto 60 prosenttiin onnistuisi lähitulevaisuudessa.  

Pienetkään panostukset koulutukseen eivät edenneet 

Kehysriihen päätöksistä jäi puuttumaan taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen tarvitsemat 10 miljoonaa euroa. Rahoituksella turvattaisiin taiteen opetus erityisesti lapsille ja nuorille. 

– Vaarana on, että uudistuksen tavoitteet eri taiteen alojen saavutettavuuden lisäämisestä jäävät toteutumatta. Suunnitteilla oleva lainsäädäntö on pahimmassa tapauksessa kääntymässä hyviä tavoitteita vastaan, toteaa Murto. 

Koulutuspolitiikkaa tulee kehittää pitkäjänteisesti. Ulkomaanlehtoritoiminnan alasajo on yksi esimerkki lyhytnäköisestä ja näköalattomasta politiikasta. Ulkomaanlehtorit on nähty osana Suomen kansainvälistä osaamis‑, kieli‑ ja maakuvastrategiaa sekä kustannustehokkaana väylänä osaajien houkuttelemiseksi Suomeen.  

– OAJ:n ehdottama ja tarpeellinen opettajarekisteri ei myöskään edennyt vieläkään kehysriihessä. Rekisteri on erittäin tärkeä opetuksen laadun, kelpoisten opettajien ja opettajien määrän varmistamiseksi ottaen huomioon esimerkiksi väestökehityksenkin aiheuttamat haasteet, Murto sanoo.