Schneider Electric tutkii: Suomessa ja maailmalla varaudutaan päivittäistavaratuotannon tappioihin, tekoälystä odotetaan kilpailuetua

• Schneider Electricin kansainväliseen kyselytutkimukseen osallistui 1 453 johtotason henkilöä, joiden yrityksissä valmistetaan päivittäistavaroita.
• Tutkimuksen mukaan kuilu tekoälyinvestointien tuotto-odotusten ja operatiivisen todellisuuden välillä kasvaa yrityksissä.
• Tekoälyratkaisuiden saatavuutta ei nähdä ongelmana, mutta tekoälyn onnistunutta käyttöönottoa hidastavat haasteet datan laadussa, perinteisessä automaatiossa ja muutosjohtamisessa.

Kansainvälinen energiateknologiajohtaja Schneider Electric on julkaissut 2026 Industrial AI in CPG -tutkimuksen⁽¹⁾, jonka tulokset osoittavat, että Food & Beverages- ja Life Sciences -valmistajat (elintarvike- ja lääketeollisuus) eri puolilla maailmaa ennustavat tehottoman tuotannon ja kustannuspaineiden lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimus paljastaa, että päivittäistavaravalmistajat odottavat kannattavuuden heikkenevän. Viivästykset valmistuksessa, seisokit, laiteviat ja muut tehokkuutta heikentävät tekijät selittävät jo nyt arviolta 20,3 prosenttia lopputuotteen kustannuksista. 15,2 prosenttia tuotannon keskimääräisestä liikevaihdosta menetetään viivästysten, seisokkien, jälkityön, laatupoikkeamien tai tuotantoresurssien tavoitetasoa heikomman käytön vuoksi.

Tappioiden odotetaan pahenevan jyrkästi, vaikka ne olisivat vältettävissä: vuonna 2027 niiden arvioidaan olevan 21,37 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä jo 29,14 prosenttia.

Suomessa arviot ovat maltillisempia, mutta samansuuntaisia kuin maailmalla. Suomalaiset päivittäistavaravalmistajat menettävät tällä hetkellä keskimäärin 8,7 prosenttia potentiaalisesta valmistuksen liikevaihdosta. Suomalaiset johtajat arvioivat menetysten kasvavan 14,1 prosenttiin vuonna 2027 ja 21,1 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Suomessakin monilla valmistajilla on käytössään vanhoja tuotantolaitoksia, joista saatava data on hajanaista ja joiden järjestelmät ovat vanhentuneita. Tämä rajoittaa tekoälyn tuomaa arvoa ja hidastaa sen käyttöönottoa. Kuilua todellisuuden ja mahdollisuuksien välillä on kurottava umpeen, jotta päivittäistavarasektori voi säilyttää kilpailukykynsä, kertoo Schneider Electricin myyntijohtaja Jussi Eho.

Tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia

Tällä hetkellä vain yksi kahdeksasta (13 %) päivittäistavaravalmistajasta kertoo, että tekoäly on integroitu keskeisiin toimintoihin ja päätöksentekoon. Vuoteen 2030 mennessä yli kolmannes (37 %) odottaa tekoälyn olevan toiminnassa keskeisessä asemassa, mikä merkitsisi tekoälyratkaisujen käytön kolminkertaistumista neljässä vuodessa.

Vastaajat odottavat myös, että tekoälyyn sijoitetun pääoman tuotto nousee nopeasti:

• Kolmannes (32,7 %) odottaa tekoälyhankkeistaan 50–74 prosentin tuottoa vuoteen 2030 mennessä
• Lähes kymmenesosa (7,9 %) ennustaa yli 100 prosentin tuottoa, mikä tarkoittaa, että tekoälyinvestoinnit maksaisivat itsensä takaisin alle vuodessa.

Vastaajista 70 prosenttia toisaalta arvioi, että tekoälyn tuotto on tällä hetkellä alle 20 prosenttia, ja lähes kolmannes (28,4 %) arvioi, että tuotto on 5 prosenttia tai vähemmän. Tämä kertoo siitä, että ala saa toistaiseksi vain vähän arvoa tekoälyn varhaisesta käyttöönotosta.

– Tekoäly voi aidosti mullistaa tuotannon vain, jos sen avulla luodaan älykästä teollisuutta. Valmistajien on yhdistettävä reaaliaikainen operatiivinen data, moderni automaatio ja tekoäly sekä tehtävä niiden pohjalta päätöksiä, jotka parantavat tehokkuutta laajassa mittakaavassa, Eho muistuttaa.

Esteenä ei ole tekoälyteknologia vaan omaksumisvalmius

Valmistajilla on vahva luotto tekoälyn mahdollisuuksiin, mutta kyselyyn vastanneet tunnistivat monia rakenteellisia, ei-teknologisia esteitä tekoälyratkaisujen lisäämiselle:

• puutteet tekoälyn tai data-analytiikan osaamisessa (43,0 %)
• vanhentuneet automaatiojärjestelmät ja infrastruktuuri (37,5 %)
• operatiivisen tiedon puute (36,3 %)
• työntekijöiden muutosvastarinta (25,7 %).

Nämä esteet nähtiin suurempina haasteina kuin kyberturvallisuus tai vaatimustenmukaisuus (21,7 % vastaajista).

– Jos valmistajat aikovat saavuttaa tavoitteensa, tarvitaan muutoksia muun muassa yhteistyöhön ja yhteisiin standardeihin. Me Schneiderilla luomme teknologiaa teollisuuden tarpeisiin ja autamme asiakkaita ymmärtämään paremmin toimintaansa Advisory Services -palveluiden avulla. Uskomme, että jakamalla parhaita käytäntöjä ja alakohtaista asiantuntemusta edistämme teollisuuden digitaalisen muutoksen seuraavaa aaltoa, Eho kertoo.

Tehottomuus ja viiveet ovat merkittävä osa lopputuotteen kustannuksia

Food & Beverages- ja Life Sciences -aloilla arviot olivat samansuuntaisia:

– noin 10–12 % kustannuksista johtuu valmistuksen viivästyksistä ja tehottomuudesta

– noin 9–10 % kustannuksista aiheutuu seisokeista ja laitevioista

Tuotannon tehottomuuden osuus tuotteiden lopullisesta hinnasta on yhteensä 20,3 prosenttia. Yhteisvaikutus heikentää merkittävästi katetta, tuottavuutta ja kestävyyttä. Tehottomaan valmistukseen liittyvien tappioiden odotetaan kasvavan entisestään vuoteen 2030 mennessä.

Schneider Electricin uusi Beyond the Hype: Practical AI for Competitive Consumer Goods Manufacturing -julkaisu sisältää ohjeita tekoälyn onnistuneeseen käyttöönottoon tuotannossa. Yhteistyössä AVEVAn kanssa tehdyssä julkaisussa hahmotellaan matka kohti autonomista toimintaa hyödyntämällä dataa, modulaarista automaatiota, sähköistämistä ja tekoälyä.

Lisätietoja:

Susanna Niemelä, Brand, PR and Communication Manager, Schneider Electric  

+358503545666, susanna.niemela@se.com   

⁽¹⁾ Tilastollisesti edustavan tutkimuksen toteutti Censuswide 1 453 vastaajan otoksella (25 % vastaajista oli ylimpään johtoon kuuluvia ja 75 % valmistavan toiminnan vanhempia päätöksentekijöitä) Food & Beverages- ja Life Sciences -aloilla Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Italiassa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Ranskassa, Tanskassa, Saudi-Arabiassa, Itävallassa, Irlannissa, Sveitsissä ja Egyptissä. Aineisto kerättiin helmi- ja maaliskuussa 2026.