Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennykseen tervetullut korjaus, palkkaveron kevennys ja yhteisöveron alennus tukevat talouskasvua
22.4.2026 22:18:54 EEST | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen uusia veroratkaisuja melko vähäisinä. Tärkein nyt päätetty uusi muutos on kotitalousvähennyksen korottaminen, mikä toteutuu jo tänä vuonna.
- Kotitalousvähennyksen raju leikkaus vuonna 2025 oli hallituksen tämän vaalikauden huonoin veropäätös. Nyt hallitus peruu osan aiemmasta kiristyksestä, mikä on positiivinen korjausliike, toteaa Lehtinen.
Pieni positiivinen liikahdus on myös työmatkakulujen omavastuun alentaminen sadalla eurolla. Tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähentäminen ennen tulojen verottamista on tärkeä periaatteellinen lähtökohta tuloverotuksessa, jota hallitus on aiemmin horjuttanut muun muassa poistamalla työhuonevähennyksen palkansaajilta.
- Hallitus ottaa nyt työmatkakulujen vähentämisessä askeleen oikeaan suuntaan, mutta toisaalta aiempia perusteettomia verosanktioita ei ole peruttu, Lehtinen pohtii.
Hallitus oli tehnyt vaalikauden suuret veroratkaisut jo viime vuonna puoliväliriihessä, ja osa niistä astuu voimaan vasta ensi vuonna. Vuonna 2027 sekä yhteisövero että palkansaajien maksama ansiotulovero alenevat jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti.
Esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan verotus on hallituksen päätöksillä kevenemässä 0,3 prosenttiyksikköä, mikä kasvattaa nettoansiota 150 euroa ensi vuonna. Palkansaajan ostovoima on näillä näkymin kohenemassa myös ensi vuonna. Tämä on erityisen arvokasta tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat epävarmat ja kuluttajien luottamus alamaissa.
- Palkkaverotuksen lievä keventäminen ensi vuonna ylläpitää kotimaista kysyntää ja edistää osaltaan talouden kauan kaivattua kääntymistä kasvun tielle, toteaa Lehtinen.
Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin tulee vuonna 2027 Lehtisen mielestä oivaan aikaan. Alennus parantaa Suomeen tehtävien investointien kannattavuutta. Maailmantalouden epävarmuuksien keskellä on erityisen tärkeää huolehtia Suomen houkuttelevuudesta. Yhteisöveron maltillinen alennus ei uhkaa yhteiskunnan saamia verotuottoja vaan päinvastoin turvaa niitä.
- Verotuksessa hyvä yleinen tavoite on laaja veropohja ja kohtuulliset veroprosentit. Tämä toteutuu Suomessa entistäkin selvemmin juuri yhteisöverotuksessa, sanoo Lehtinen.
Laskelmat ja arviot veroratkaisujen vaikutuksista saatavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LehtinentoimitusjohtajaVeronmaksajat
Puh:0400 414 652teemu.lehtinen@veronmaksajat.fiMikael Kirkko-JaakkolapääekonomistiVeronmaksajat
Puh:0505364126mikael.kirkko-jaakkola@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 210 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajat budjettiriihestä: Säästölinja jatkuu ensi vuonna, veroissa ei kiristämisen varaa1.9.2026 20:48:00 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Säästölinjaa on hyvä jatkaa - ilman veronkiristyksiä4.8.2026 17:47:29 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen sopeutustoimien kohdistumista menosäästöihin. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta. - Odotamme, että menosäästöihin keskittyvällä linjalla pysytään myös syksyn budjettiriihessä. Olennaista on, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta kiristetä ensi vuonna, Junni sanoo. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verokokonaisuus oli Junnin mielestä yllätyksetön, koska hallitus on jo tehnyt toimikautensa suuret veroratkaisut. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropolitiikassa poukkoilun välttäminen on tärkeää, joten on hyvä, että yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin pidetään kiinni. Tämä turvaa positiivisen talouskehityksen jatkumisen. Pienituloisilla palkansaajilla verotus kevenee ensi vuonna hieman, hyvätuloisilla verotus pysyy puolestaan ennallaan. Esimerkiks
Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2027-2031: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa9.6.2026 09:02:02 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut linjauksensa vaalikaudelle 2027-2031. Linjausten mukaan Suomen julkinen talous on saatava kestävälle uralle menosäästöillä sekä talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenneuudistuksilla – ei yleisillä veronkiristyksillä. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa. Verotuksen tulee olla vakaata, ennustettavaa ja kohtuullista. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustimia työntekoon ja yritteliäisyyteen. Kuluvalla vaalikaudella toteutuvat ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Ne muodostavat tukevan pohjan myös seuraavan vaalikauden veropolitiikalle. Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös y
OTM, eMBA Jussi Junni on nimitetty Veronmaksajien uudeksi toimitusjohtajaksi27.4.2026 15:20:42 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton hallitus on 27.4.2026 nimittänyt oikeustieteen, teologian ja psykologian maisteri, eMBA Jussi Junnin liiton seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2026. Veronmaksajien nykyinen toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Teemu Lehtinen jää eläkkeelle 1.12.2026. Jussi Junni siirtyy tehtävään akavalaisen AKI-liitot ry:n toiminnanjohtajan paikalta. Hän on ollut tässä tehtävässä vuodesta 2014. Jussi Junni on toiminut Akava ry:n hallituksessa ja hallituksen varapuheenjohtajana. - Veronmaksajien uuden toimitusjohtajan valinta herätti suurta kiinnostusta. Meillä oli vaativa tehtävä valita liiton hallitukselle paras toimitusjohtajaehdokas erittäin laadukkaasta joukosta. Valintakriteereissä painottuivat hänen monipuolinen yhteiskunnallinen ja talouspoliittinen osaaminen, koulutustausta, vahvat verkostot sekä kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Jussi Junnin kyky rakentaa vaikuttavalle ja asiantuntevalle liitolle vakaa tulevaisuus ja kehit
Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa25.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia. - Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo. S
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme