Kehysriihessä askelia oikeaan suuntaan, mutta kasvun rakenteet jäivät palvelualojen kannalta vajaiksi

Samalla kehysriihen linjaukset jättävät vielä avoimeksi keskeisiä kysymyksiä erityisesti liikenteen puhtaan siirtymän ja tutkimus‑ ja innovaatiopolitiikan käytännön toteutuksen osalta. Palvelualojen näkökulmasta huolena on lisäksi perusväylänpidon rahoituksen leikkaaminen, joka heikentää liikennejärjestelmän toimivuutta ja lisää pitkällä aikavälillä kustannuspaineita yrityksille. Toimiva ja ennakoitavasti rahoitettu perusinfrastruktuuri on edellytys sekä kasvulle että huoltovarmuudelle.

– Kehysriihessä otettiin joitakin oikeansuuntaisia askelia työllisyyden ja kysynnän tukemiseksi, mutta kokonaisuus jää kasvun kannalta vajaaksi. Erityisesti innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja liikenneinfran rahoitus vaativat jatkossa selvästi kunnianhimoisempia päätöksiä, sanoo Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

Raskaan liikenteen puhdas siirtymä vaatii vielä konkreettisia päätöksiä

Kehysriihessä hallitus päätti toteuttaa raskaan liikenteen ammattidieselin ja edistää useita liikenne‑ ja logistiikkainvestointeja eri puolilla Suomea. Ammattidiesel helpottaa kuljetusintensiivisten alojen kustannuspaineita lyhyellä aikavälillä ja tuo ennakoitavuutta yrityksille.

Pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja ilmastotavoitteiden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, miten raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymää edistetään. Ennen kehysriihtä palvelualat painottivat tarvetta palauttaa käyttöön puhtaiden kuorma‑autojen hankintatuet sekä raskaan liikenteen lataus‑ ja jakeluinfratuet vielä tällä hallituskaudella. Näistä ei kehysriihessä tehty erillisiä päätöksiä.

T&K:sta TKI:hin – kasvu syntyy kaupallistamisesta

Hallitus vahvisti kehysriihessä sitoutumisensa tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan rahoitustavoitteeseen sekä teki muutoksia rahoituksen mitoitukseen osana julkisen talouden sopeutusta. On tärkeää, että T&K‑panostusten taso turvataan myös vaikeassa taloustilanteessa.

Palvelualojen kasvun näkökulmasta kriittistä on kuitenkin tutkimus‑ ja kehittämispolitiikan laajentaminen selkeämmin tutkimuksesta, kehityksestä ja innovaatioista koko TKI‑ketjuun, jossa painottuvat kaupallistaminen, palveluinnovaatioiden skaalaaminen ja kansainvälistyminen.

– Kasvu ei synny yksin tutkimuksesta, vaan siitä, että ideat viedään markkinoille. TKI‑politiikan on tuettava entistä vahvemmin kaupallistamista ja palveluvientiä, Rauhamäki korostaa.

Kuluttajien luottamus avainasemassa palvelualojen kasvussa

Kehysriihen päätöksissä korostuu tavoite vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja vakauttaa talouden näkymiä. Tämä on palvelualojen kannalta keskeistä, sillä yksityinen kulutus ja kotimainen kysyntä määrittävät suoraan työllisyyttä ja investointihalukkuutta.

Lisäksi tehtiin useita päätöksiä, jotka tukevat palvelualojen toimintaympäristöä ja työllisyyttä. Myönteistä on kotitalousvähennyksen parantaminen, joka vahvistaa palvelukysyntää ja osaltaan kuluttajien luottamusta. Lisäksi nuorten työllistymissetelin 20 miljoonan euron lisärahoitus sekä pitkäaikaistyöttömille suunnattu osaamisseteli parantavat työmarkkinoille pääsyä ja tukevat osaamisen kehittämistä. Yhdessä nämä toimet vahvistavat edellytyksiä sille, että talouden kasvu heijastuu myös palvelualoille työllisyytenä ja investointeina.