Kemianteollisuus kehysriihestä: Ennakoitavuuden säilyminen tärkeä viesti teollisuudelle – luvitukseen tarvitaan uudistuksia

Kemianteollisuus on Suomen suurimpia vientialoja ja talouden selkäranka. Toimialalla investoinnit ovat pitkäjänteisiä, usein 10–30 vuodeksi tehtäviä sijoituspäätöksiä. Teollisen mittaluokan investoinnit edellyttävät vakaata ja ennakoitavaa sääntely-ympäristöä, jossa yritykset voivat luottaa pelisääntöjen pysyvyyteen. Ennakoitavuus on kemianteollisuudelle edellytys sille, että Suomeen ylipäätään sijoitetaan ja uutta kasvua voi syntyä.

Kemianteollisuus on keskeisessä roolissa, kun Suomi rakentaa puhtaan siirtymän ratkaisuja ja vähentää riippuvuuttaan fossiilisista raaka-aineista. Ala tuottaa uusiutuvia polttoaineita, akkumateriaaleja, biopohjaisia kemikaaleja ja kiertotaloustuotteita, jotka korvaavat fossiilisia vaihtoehtoja sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.

Kun Suomi takaa näille investoinneille ennakoitavan toimintaympäristön, se luo maahan pysyvää kilpailuetua kansainvälisessä kilpailussa puhtaan siirtymän investoinneista.

– Ennakoitavuus on kaiken lähtökohta. Sen päälle rakentuvat investoinnit, kasvu ja kilpailukyky. Jos politiikan linja heiluu, myös investoinnit menevät muualle, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.

Jakeluvelvoitteen tasoa on muutettu tai sen muuttamisesta on keskusteltu käytännössä vuosittain viime vaalikausien aikana. Tämä on heikentänyt sääntely-ympäristön ennakoitavuutta ja vaikeuttanut pitkäjänteistä suunnittelua puhtaan siirtymän investointeja tekevissä yrityksissä. Siksi on arvokasta, että jakeluvelvoite jätettiin nyt rauhaan.

– Vakaa toimintaympäristö on keskeinen tekijä, kun yritykset arvioivat investointeja Suomeen. Nyt tehty ratkaisu tukee ennakoitavuutta, ja se on investointeja harkitseville yrityksille tärkeä signaali, Salo toteaa.

Hallitukselta myönteisiä toimia riihessä

Kemianteollisuus pitää hallituksen kehysriihessä tekemiä ratkaisuja pääosin myönteisinä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Kemianteollisuus kiittää hallitusta päätöksestä toteuttaa raskaan liikenteen ammattidiesel vähintään kymmenen vuoden mittaisena. Ratkaisu tukee suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

– On myönteistä, että hallitus myös tukee työmatkailijoita alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta 800 euroon vuodelle 2026. Näin autoilijoiden kustannuspaineisiin vastataan keinoilla, jotka eivät heikennä puhtaan siirtymän edellytyksiä, Salo jatkaa.

Kaivos- ja mineraalialaa koskeva tilannekatsaus ja konkreettiset toimenpiteet toimialan vahvistamiseksi ovat tervetulleita avauksia. Kaivosmineraaliveron määräytymisperiaatteita sekä tasoa tulisi tarkastella uudelleen.

Kemianteollisuus pitää tärkeänä, että TKI-rahoituslain mukainen rahoitustaso säilyy suunnitellulla tasolla. On tärkeää, että rahoituksesta jatkossakin kaksi kolmasosaa suunnataan yrityksille, sillä yritysvetoinen rahoitus tuottaa parhaan vipuvaikutuksen ja vauhdittaa kasvua.

Ydinvoiman edistäminen kaikissa kokoluokissa on tärkeää, ja nykyisessä taloustilanteessa Suomessa on järkevää lähteä valmistelemaan vakaan tuotannon riskienjakomekanismia tai vastaavaa toimenpidettä. On myös hyvä, että hallitus kaavailee muitakin tukitoimia ydinvoiman edistämiseksi.

Kemianteollisuus pitää hyvänä sitä, että hallitus jatkaa norminpurkutyötään. Sääntely aiheuttaa satojen miljoonien eurojen vuosittaiset kustannukset yrityksille ja osaltaan vähentää investointeja Suomeen.

Kemianteollisuus kiittää hallitusta myös panostuksista turvallisuuteen ja puolustukseen. Ne ovat välttämättömiä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.

Luvitus ratkaisee investointien aikataulun

Kemianteollisuus pitää erittäin myönteisenä, jos hallitus etenee luvitusprosessien kehittämisessä niin, että luvituksessa tehdään kokonaisarviointi hankkeiden vaikutuksista ja huomioidaan se päätöksenteossa. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että hankkeiden työllisyys-, vienti- ja huoltovarmuusvaikutuksille tulisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa lupaharkinnassa.

– Suomi tarvitsee sujuvammat ja ennakoitavammat luvitusprosessit, jotta investoinnit etenevät aikataulussa. Kokonaisarviointi, jossa huomioidaan ympäristönsuojelun tason lisäksi hankkeiden laajemmat taloudelliset- ja ilmastovaikutukset, olisi askel oikeaan suuntaan. Kemianteollisuuden investoinneilla on usein merkittäviä myönteisiä työllisyys-, ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, joita nykyinen järjestelmä ei tunnista riittävästi, Salo toteaa.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittanut lupa- ja valvontavirasto on tarpeellinen uudistus, mutta virasto tarvitsee riittävät resurssit, jotta lupaprosessit aidosti nopeutuvat. Myös valitusten käsittelyprosesseja on saatava lyhyemmäksi.

Kemianteollisuus on yksi Suomen suurimmista teollisista investoijista, ja ala on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteisiin. Alan yritysten investoinnit vahvistavat samalla Suomen huoltovarmuutta ja vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta sekä fossiilisista raaka-aineista. Näiden investointien toteutuminen edellyttää, että Suomi pitää kiinni ennakoitavasta sääntelystä myös silloin, kun poliittisia paineita yksittäisten muutosten tekemiseen syntyy.

– Puhtaan siirtymän investoinnit suuntautuvat sinne, missä toimintaympäristö on vakaa ja päätöksenteko johdonmukaista. Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä tässä kilpailussa, kunhan pidämme kiinni ennakoitavasta politiikasta kaikilla sen osa-alueilla.

LISÄTIEDOT

Mikko Salo
Toimitusjohtaja
Kemianteollisuus ry
041 458 0033