Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa keskitytään hyvinvointierojen kaventamiseen ja arkiliikkumiseen

Hyvinvointisuunnitelmassa keskitytään erityisesti helsinkiläisten hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Tavoitteiden valinnassa on kaupunkistrategian linjausten lisäksi hyödynnetty tilasto- ja tutkimustietoa, asiantuntijatietoa, vammais- ja vanhusneuvostojen näkemyksiä sekä kaupunkilaisten ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä esimerkiksi vuosittaisista lakisääteisistä HYTE-neuvotteluista.

Painopisteinä toimintakyky, terveelliset elintavat, mielen hyvinvointi ja osallisuus

Hyvinvointisuunnitelmassa on kaksi painopistettä: toimintakyky ja terveelliset elintavat sekä mielen hyvinvointi ja osallisuus. Toimenpiteiden kohdentaminen väestöryhmien sisällä esimerkiksi vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin vaikuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen pitkällä aikavälillä. Panostamalla eri ikäryhmien toimintakyvyn parantumiseen ja liikunnallisiin elintapoihin ehkäistään myöhemmissä ikävaiheissa mahdollisesti syntyviä kansanterveystauteja ja työkyvyttömyyttä.

Kuluvalle valtuustokaudelle on kuusi eri väestöryhmiin kohdistuvaa tavoitetta, joita edistetään poikkihallinnollisella yhteistyöllä, erikseen valittavilla vuosittaisilla toimenpiteillä:

• Vähän liikkuvien lasten ja nuorten osuus vähenee.
• Lasten ja nuorten luottamus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa vahvistuu.
• Syrjäytymisriskissä olevien nuorten aikuisten yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne vähenevät.
• Työikäisten liikkuminen lisääntyy.
• Ikääntyneet liikkuvat enemmän.
• Ikääntyneiden yksinäisyys ja syrjäytyminen vähenevät.

Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan omaksuminen vaikuttaa terveyteen ja mielen hyvinvointiin monin tavoin. Luottamuksen heikkeneminen omaan tulevaisuuteen voi puolestaan näyttäytyä mielen hyvinvoinnin haasteina ja eriarvoistumisen riskitekijänä. Tulevaisuuden luottamuksen vahvistamiseen liittyy läheisesti turvallinen kasvuympäristö esimerkiksi kouluissa, kotona, julkisilla paikoilla ja digitaalisissa ympäristössä sekä lasten ja nuorten kokemus turvallisista aikuisista ja vanhemmuuden tukeminen.

Syrjäytymisriskissä olevien nuorten aikuisten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta vähennetään keskittymällä erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten toimintakyvyn vahvistamiseen. Nuorten aikuisten koulutuspolkujen ja työelämään kiinnittymistä tukemalla yhteiskunnasta syrjään jäämistä voidaan ehkäistä.

Työikäisten liikkuminen tukee mielenterveyttä ja vähentää ahdistuneisuutta. Riittävä liikkuminen kohentaa työkykyä kustannustehokkaasti sekä vahvistaa aivoterveyttä, oppimista ja ajattelua.

Ikääntyneiden osalta liikkumista edistetään vahvistamalla toimintakykyä ja fyysistä aktiivisuutta sekä lisäämällä turvallisen ja esteettömän liikkumisen mahdollisuuksia arjen ympäristöissä. Riittävä liikunnallinen aktiivisuus ylläpitää hyvää elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä sekä ylläpitää ja parantaa lihaskuntoa, joka on yhteydessä parempaan tasapainoon ja pienempään kaatumistapaturmien riskiin. Yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vähennetään ikäystävällisillä ratkaisuilla.

“Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Helsingin tärkeitä ydintehtäviä. Panostamalla liikunnallisen elämäntavan vahvistumiseen kaikissa ikäryhmissä luomme edellytykset helsinkiläisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää”, sanoo pormestari Daniel Sazonov.

Mikä on hyvinvointisuunnitelma?

• Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 § (612/2021) mukainen valtuustokausittain tehtävä asiakirja. Lain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin.
• Helsingin hyvinvointisuunnitelmalla on tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä, erityisesti seuraavien YK:n tavoitteiden osalta: hyvä terveys ja hyvinvointi (SDG 3), eriarvoisuuden vähentäminen (SDG 10) sekä kestävät kaupungit ja yhteisöt (SDG 11).
• Helsingin hyvinvointisuunnitelma sisältää lainsäädännön edellyttämät lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmat. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmakokonaisuuteen liitetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla kolme erillissuunnitelmaa: neuvolasuunnitelma, alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma sekä koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma.