JHL: Kehysriihen tulos heikentää julkista taloutta ja kurittaa palveluja

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström on järkyttynyt, koska hallitus on omilla päätöksillään heikentänyt julkisen talouden näkymiä.

– Väitteet vastuullisesta taloudenpidosta eivät kestä kriittistä tarkastelua. Ennen kehysriihtä julkisen talouden alijäämän ennakoitiin kasvavan 10,8 miljardista eurosta 16,0 miljardiin euroon vuosina 2026–2030. Kehysriihen jälkeen alijäämän arvioidaan nousevan jopa 17,4 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Ekströmin mukaan talouden kokonaiskuva on synkkä.

– Samaan aikaan kun soteen ohjataan määräaikaisia lisäyksiä, siihen kohdistetaan pysyviä jopa 240 miljoonan euron lisäsäästöjä. Näihin sisältyvät muun muassa yli 100 miljoonan euron korotukset asiakasmaksuihin, 50 miljoonan euron leikkaukset järjestöjen STEA-avustuksiin sekä henkilöstön erikoistumiskoulutuksen rahoituksen pysyvä kiristäminen.

– Asiakasmaksujen korotukset ovat erityisen ongelmallisia: ne eivät näy palvelujen suorina lakkautuksina. Ne kuitenkin heikentävät merkittävästi palvelujen saavutettavuutta pienituloisille sekä kaventavat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon eroa käyttäjän näkökulmasta.

Ekström huomauttaa, että myös kuntien rahoitusta kiristetään.

– Määräaikainen yhden prosentin indeksijarru nostetaan 2,8 prosenttiin vuodelle 2028, mikä tarkoittaa 60 miljoonan euron lisäleikkausta. Valtion toimintamenoihin kohdistuvat säästöt kasvavat 166 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Koko hallituskaudella leikkaukset nousevat noin 700 miljoonaan euroon. Tämä rapauttaa julkisen hallinnon toimintaedellytyksiä merkittävästi.

– Valtion palveluita ei voida ylläpitää ilman osaavaa henkilöstöä. Menoleikkaukset aiheuttavat irtisanomisia ja palveluiden heikentymistä.

JHL:n näkökulmasta yksittäisiä pieniä myönteisiä päätöksiäkin löytyy.

– Hyvinvointialueille ja Helsingille osoitettu 25 miljoonan euron määräaikainen valtionavustus sote-järjestöille on askel oikeaan suuntaan. Rajavartiolaitoksen 18 miljoonan euron investointirahoitus on tervetullut lisä, vaikka valtaosa rahoituksesta tulee EU:lta. Lisäksi vuodelle 2027 kohdennettu 40 miljoonan euron panostus omaishoitoon ja kehittämishankkeisiin on sinänsä tarpeellinen.

– Rakennus- ja työllisyyspaketit ovat suuntaansa nähden oikeita, mutta jäävät mittaluokaltaan ja ajoitukseltaan riittämättömiksi suhteessa työmarkkinoiden ja rakennusalan akuuttiin tilanteeseen. Tulopuolella tehdyt haittaverojen kiristykset ovat nekin vaatimattomia, noin 50 miljoonan euron lisäys.

JHL:n viesti on selkeä: hallituksen kehysriihi lisää eriarvoisuutta, heikentää julkisia palveluja ja syventää talouden ongelmia.

– Nyt tarvittaisiin päätöksiä, jotka vahvistavat palveluja, tukevat työntekijöitä ja rakentavat kestävää talouspohjaa – ei päinvastoin.