Kehysriihen päätökset kehitysyhteistyölle kohtuullisia, kansalaisyhteiskunnalle kielteisiä

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo pitää leikkausta kielteisenä. Samalla Fingo antaa hallitukselle tunnustusta siitä, että pahin vaihtoehto eli varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahatason lasku jo viidettä kertaa hallituskaudella jäi toteutumatta.

“Päätökset tarkoittavat hieman aiempaa parempia mahdollisuuksia keskittyä varsinaiseen työhön ja suunnitelmien toimeenpanoon”, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu arvioi.

Leikkaus laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä heikentää kykyä vastata kestävän kehityksen kiireelliseen rahoitustarpeeseen ja vaikeuttaa Suomen kehityspolitiikan ytimessä olevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan YK:n arvion mukaan noin 3 500 miljardia euroa. Koko maailman yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on yli 200 000 miljardia euroa, josta vain prosentin murto-osa kohdentuu vähiten kehittyneisiin maihin. 

“Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yksityisiä sijoituksia pitäisi saada vivutettua näihin maihin nykyistä paljon suuremmalla potilla. Kun maiden oma liiketoiminta kasvaa investointien ja sijoitusten avulla, se hyödyttää yhteiskuntaa pitkällä tähtäimellä”, monitoimijayhteistyön asiantuntija Mika Välitalo Fingosta perustelee.

Kansalaisyhteiskunnan asemaa horjutetaan

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen julkinen rahoitus puolitetaan vaalikauden alkuun nähden riihen päätösten myötä. Hallituskauden määrärahaleikkaukset kasvavat 190 miljoonaan euroon.

“Sote-järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa, sillä ne tarjoavat julkisia palveluja täydentävää tukea vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille”, Fingon vaikuttamisen asiantuntija Anna Hyvärinen toteaa.

Hyvärisen mukaan kehysriihen päätös heikentää merkittävästi koko kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä. “Useilla järjestöillä on sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös muuta toimintaa, liittyen esimerkiksi kansainväliseen yhteistyöhön. Toimintaedellytysten horjuttaminen sote-sektorin kautta vaikuttaa järjestöjen koko toimintaan”, Hyvärinen kuvaa.

Lahjoitusten verovähennysoikeus laajennee – näkymänä sekava systeemi

Hallituksen suunnitelmien mukaan ensi vuodesta alkaen kansalaiset voivat tehdä verovähennyksiä muun muassa lapsi- ja nuorisotyöhön, liikuntaan ja urheiluun sekä kulttuurialalle kohdistuvista lahjoituksistaan. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, ihmisoikeuksien sekä ilmaston ja luonnon suojelun parissa työskentelevät järjestöt jäävät edelleen verovähennysoikeuden ulkopuolelle.

“Vähennysoikeus hallituksen esittämässä muodossa asettaa järjestötoimijat eriarvoiseen asemaan. Se on myös hallinnollisesti sekava. Selkeintä ja yhdenvertaisinta olisi, että lahjoitusten verovähennysoikeus koskisi kaikkia yleishyödyllisiä järjestöjä, joilla on rahankeräyslupa. Eduskunta voisi vielä käsittelyssään korjata hallituksen esityksen valuvian”, Ilmari Nalbantoglu painottaa.

Valtiohallinnon leikkaukset nakertavat valtion toimintakykyä

Hallitus päätti leikata kehyskaudella mittavasti valtionhallinnosta. Vuonna 2027 leikkaus on 60 miljoonaa, ja kasvaa 166,5 miljoonaan euroon vuonna 2030. Fingon käsityksen mukaan leikkauksia on määrä jyvittää myös ulkoasiainhallinnolle. Nalbantoglun mukaan tällä on vakavia seurauksia kaikelle sille, mitä Suomi valtiona tavoittelee.

“Ulkoministeriön hallinnonala on ollut jo vakavien leikkausten kohteena. Suomessa on tehokas ja osaava virkakunta, julkisen vallan selkäranka. Tuottavuutta ei voi loputtomasti kasvattaa. Virkakunnan työ ei ole robottien työtä, vaan kohtaamisia, inhimillistä harkintaa ja ammatillista kokemusta. Sellaista voi ulkoistaa esimerkiksi tekoälylle”, Nalbantoglu toteaa.

Kehitysyhteistyö on tutkitusti tuloksellista

Suomen kehityspolitiikka on tutkitusti vaikuttavaa. Sen avulla tuetaan esimerkiksi lasten koulunkäyntiä, naisten työllistymistä sekä hädänalaisia ihmisiä monin tavoin.

Anna Hyvärinen toivoo, että jatkossa kehityspolitiikassa keskitytään rahoituksen säätämisen sijaan kansainvälisen yhteistyön merkitykseen ja suunnitelmien toimeenpanoon.

“Yhdessä kestävän kehityksen sopimusten kanssa, kehitysyhteistyö on panostus monenkeskiseen, sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen. Nykyisessä maailmantilanteessa sitä todella tarvitaan”, Hyvärinen toteaa.