Kokoomuksen Limnell: Hallitus teki tärkeitä ratkaisuja Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi

– Turvallisuus ei synny itsestään. Se rakennetaan päätöksillä, resursseilla ja yhteistyöllä. Nyt tehtävät ratkaisut määrittävät Suomen turvallisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin, toteaa kansanedustaja, sotatieteiden dosentti Jarno Limnell.

Orpon hallitus on päättänyt nostaa Suomen puolustusmäärärahat vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi Suomi sitoutuu nostamaan varsinaiset puolustusmenot 3,5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä Naton tavoitteiden mukaisesti.

Vuosille 2027-2030 kohdennetaan noin 1,13 miljardia euroa lisärahoitusta, jolla puolustusmenot nousevat arviolta 3,2 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Rahoitusta suunnataan erityisesti henkilöstön rekrytointiin, kertausharjoituksiin sekä materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Samalla vahvistetaan suorituskykyä muun muassa droonien torjunnassa ja räjähdetuotannossa.

– Sodan kuva on muuttunut. Droonit, autonomiset järjestelmät ja massavaikutus ovat keskeinen osa nykyaikaista taistelukenttää. Siksi meidän on investoitava sekä perinteiseen puolustuskykyyn että uusiin teknologisiin ratkaisuihin samanaikaisesti, Limnell painottaa.

Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen osoitetaan kehyskaudella yhteensä 181,6 miljoonaa euroa. Lisäksi puolustusministeriön resursseja kasvatetaan asteittain seitsemällä miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Rajaturvallisuutta vahvistetaan kohdentamalla Rajavartiolaitoksen UXV30-hankkeeseen 18 miljoonaa euroa miehittämättömien ilma- ja pinta-alusten sekä valvontajärjestelmien hankintaan. Euroopan unioni rahoittaa hankkeesta 90 prosenttia.

– Rajaturvallisuus on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme. Teknologian hyödyntäminen valvonnassa ja tilannekuvan muodostamisessa on välttämätöntä, jotta pystymme vastaamaan sekä perinteisiin että uusiin uhkiin tehokkaasti, Limnell toteaa.

Miehittämättömien järjestelmien kehittämistä, hankintaa ja käyttöä koordinoidaan tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Poliisin välillä. Tavoitteena on varmistaa resurssien tehokas käyttö ja yhtenäinen suorituskyky.

Suomi jatkaa myös Ukrainan sotilaallista tukemista. Loppuvaalikaudelle osoitetaan yhteensä 300 miljoonan euron tuki, jonka tavoitteena on vahvistaa Ukrainan puolustusta sekä edistää teollista yhteistyötä Suomen ja Ukrainan välillä.

– Ukrainan tukeminen on sekä arvo- että turvallisuuskysymys. Samalla se vahvistaa eurooppalaista turvallisuutta ja tukee myös Suomen omaa puolustusteollista osaamista, Limnell sanoo.

Limnell korostaa, että turvallisuus rakentuu kokonaisuutena, jossa kansallinen puolustuskyky, kansainvälinen yhteistyö ja yhteiskunnan kriisinkestävyys tukevat toisiaan.

– Turvallisuutta ei rakenneta vain prosenttien tai eurojen takia, vaan siksi, että pystymme suojelemaan suomalaisia, turvaamaan yhteiskuntamme toiminnan ja säilyttämään rauhan. Tässä työssä hallitus toimii vastuullisesti, Limnell päättää.