Kuutti Lavonen: Rosea - Uniikkiteoksia ja grafiikkaa

Poimintoja uran varrelta 1970-luvulta 2020-luvulle

Kuvataiteilija Kuutti Lavonen (s. 1960) on valikoinut K.H.Renlundin museon näyttelyyn laajasta tuotannostaan parikymmentä itselleen tärkeää työtä, joiden avulla hän tarkastelee ja arvioi pitkää uraansa. Lavonen palaa opiskelunsa alkuaikoihin, ja Italiassa tehtyyn Pyhään Fransiskukseen. Hän maalasi teoksen odotellessaan Peruggian taideakatemian pääsykoetuloksia vuonna 1978. Harvoin esitelty teos on Joensuun taidemuseon kokoelmasta.

- Pyhä Fransiskus on pastissi eli mukaelma 1300-luvulla eläneen italialaisen taidemaalari Giotton (di Bondone) freskosta, jossa Fransiskus siunaa tai rukoilee kyyhkysten kanssa. Assisin kaupungissa fransiskaanimunkin nimeä kantavassa basilikassa Giotto on maalannut pyhimyksen elämästä kertovia maalauksia. Kävin kirkossa viime vuonna, ja ne tekevät aina yhtä syvän vaikutuksen, kertoo Kuutti Lavonen.

Näyttelyn uusimmat uniikki- ja grafiikkatyöt ovat valmistuneet vain muutama viikkoa sitten. Kiireinen taiteilija on ehtinyt ennen Kokkolan näyttelyä avaamaan huhtikuussa myös gallerianäyttelynsä Helsingissä että ryhmänäyttelyn Firenzessä. Näyttelyn valmistelu on Lavoselle aina haaste, mutta hän kokee aikataulupaineen itselleen tarpeelliseksi.

Muotokuvien tunnistettava kädenjälki

Näinä levottomina aikoina Kuutti Lavosen taide on kuin raikas tuulahdus tuoden viestiä ihmisyydestä, sen humaaneista arvoista ja ihanteista. Lavoselle ihmiskasvot ovat ehtymätön inspiraation lähde. Ne ovat arvoituksellisia, eivätkä paljasta itseään helposti. Taiteilijan luottoaiheena on joko frontaalisti kuvattu tai katseensa alaspäin luoneet tai kuvasta poispäin kääntyneet naisen kasvot. Teosten aihe lähtee psykologisesta havainnosta, harvemmin realistisesta.

Kuutti Lavosen viivan, käden piirrosjäljen kehittymistä hänelle ominaiseen muotokieleen voi seurata näyttelyssä eri vuosikymmeniltä olevia teoksia tarkastelemalla. Lavosen vivahteikkaassa piirrosjäljessä asuu myös taiteilijan työstämä suru, mikä tekee teoksista paitsi henkilökohtaisia niin myös katsojan kannalta samaistuttavia. Lavosen mielestä kaikki taide on tavalla tai toisella surutyötä. Tekijälle itselleen taide on sovinnontekoa itsen ja maailman välillä.

Teosten nimet ovat usein erisnimiä, kuten näyttelyssä olevat Amanda, Esther, Aida tai Andreas. Teoksilla on yhteys kulttuuriin, missä vedokset on tehty kuten Solare, Candela tai Pasado. Nimien taakse kätkeytyy usein myös symboliikkaa, mikä avautuu vasta tarinan kuultua. Toisinaan teoksiin liittyy sattumalta kuultu sanapari tai lausahdus kuten Trop d’Amour (liikaa rakkautta).

Taidegraafikon eurooppalaiset yhteydet

Italian Urbinossa ja Suomen taideakatemiasta valmistuneelle taidegraafikolle piirtäminen on keskeisin ilmaisumuoto, mikä näkyy myös hänen maalauksissaan. Punaliitu, mustaliitu, pastelli ja tempera ovat viime vuosina valikoituneet Lavosen uniikkitöihin, usein kaunispintaiselle okoumé-levylle.

Taidegrafiikkaan liittyy läheisesti käsityöläisyys, hidas tekeminen ja kärsivällisyys odotus. Kuutti Lavonen poikkeaa monesta kollegastaan antamalla taidekäsityöläisten vedostaa teoksensa. Serigrafiat eli silkkipainotekniikalla toteutetut teokset tehdään Pariisissa ja metalligrafiikka Espanjassa.

- Pariisilaisen Jérômen (Arcay) kanssa ollaan tehty yhteistyötä yli 20 vuotta, Lavonen laskee ja jatkaa, että Paco Aguilar on vedostanut vuosia metalligrafiikkaani Málagassa Espanjassa. Vähän aika sitten tuli 40 vuotta täyteen suomalaisen luottokehystäjän kanssa. Arvostan heitä kaikkia suuresti. Pidän heitä paitsi taiteilijoina niin myös hyvinä ystävinä, toteaa Lavonen lopuksi.

Tuttujen verkostojen luominen Eurooppaan on ollut itsestään selvyys Ranskassa ja Italiassa asuneelle Lavoselle. Toisaalta hänen suurikokoisia serigrafioitaan ei voi tehdä Suomessa puuttuvan kaluston vuoksi.

Taidegraafikon rakkaus kivilitografiaan puolestaan syttyi opiskeluvuosina. Lavonen perusti taiteilijakollegansa kanssa 25 vuotta sitten Helsinki Lithon, missä myös näyttelyn nimikkoteos Rosea on tehty.

Taidehistorialliset esikuvat ja ei-uskonnollinen kuvantekijä

Kuutti Lavonen liitetään usein renessanssin ja barokin ajan taideperinteeseen. Hän haluaa pyristellä irti mielikuvista ja mieltää itsensä ennen kaikkea nykytaiteilijaksi.

Taiteilija hakee innoituksensa Ranskan ja Italian rikkaasta taideperinteestä. Renessanssiajan ihanteet ihmisestä kaikkivoipaisena ja ennen kaikkea tämänpuoleiseen, ei tuonpuoleiseen, elämään keskittyvästä ihmisestä puhuttavat Lavosta. Samoin barokkikauden ruumiillinen ja tunnevoimainen ihmiskuva on vahvasti läsnä taiteilijan herkissä muotokuvissa.

Kuutti Lavonen tunnetaan Tyrväällä sijaitsevan Pyhän Olavin kirkon maalauksista, joita hän teki yhdessä kuvataiteilija Osmo Rauhalan kanssa 2000-luvun alkupuolella. Lavonen ei ole uskonnollinen taiteilija, vaan tarinankertoja hänessä herättää henkiin kiinnostavia kristillisiä legendoja. Kuutti Lavonen kertoo Raamatun tarinoita yleisinhimillisestä näkökulmasta niin, että teokset irrottautuvat niiden alkuperäisestä kontekstista ja puhuttelevat niin kristittyä kuin minkä muun uskontokunnan edustajaa tahansa.

- Sisältöjä vaihtamalla saa uudenlaisia tulkintoja tähän aikaan, ja välillä ne onnistuvat, taiteilija kuvailee prosessia. Tässä näyttelyssä on luonnoksia sekä Tyrvään kirkon että Tarton Paavalinkirkon koristemaalauksiin liittyen, hän jatkaa.

Museonäyttelyssä arkkienkelit Mikael ja Gabriel ovat vahvasti läsnä, erityisesti Gabriel lilja-symboleineen julistaen rakkautta maailmaa kohtaan.

Kuutti Lavosen maailma rakentuu havaintoihin ja siitä rakentuviin ajatuskuvioihin, joiden seittimäinen verkko kätkee syliinsä humanismin viisauksia. Mutta tätä hänkään ei voinut ennustaa: näyttely päättyy pyhimyskalenterin mukaan Fransiskus Assisilaisen muistopäivänä 4. lokakuuta.

Tiivistys ja taiteilijasta

Kuutti Lavonen havainnoi maailman menoa ja katsoo ihmistä. Hänen jäljittelemättömän herkkä piirrosjälkensä kuvaa ihmistä kaikessa hauraudessaan mutta myös voimassaan. Lavosen herkät ja psykologiset muotokuvat käyvät hienovaraista keskustelua ihmissuhteista tässä ajassa ja tässä hetkessä.

Tarinankertojana Lavonen herättää henkiin myös legendoja ja pyhimyksiä. Vaikutteensa ja innoituksensa hän ottaa Ranskan ja Italian rikkaasta taideperinteestä. Erityisesti renessanssiajan humaani ihanne ja barokin voimakkaat tunnetilat toimivat hänen opastajinaan. Epätrendikkään vanhanaikaisen nykytaiteilijan teokset puhuttavat ja lohduttavat tässä ajassa eläviä ihmisiä.

Kuutti Lavonen on opiskellut Italiassa Urbinon taideteollisessa instituutissa (Istituto superiore per le industrie artistiche di Urbino, ISIA) ja Suomen Taideakatemian koulussa, mistä valmistui vuonna 1984

taidegraafikoksi. Lavonen on asunut pitkiä aikoja Ranskassa. Hän on toiminut Kuvataideakatemian professorina ja kuvataidekriitikkona sekä julkaissut runojaan. Kuutti Lavonen kirjoittaa väitöskirjaa napolilaisesta barokkikauden maalarista Bernard Cavallinosta (1616–1656). Hän asuu Lallukan taiteilijatalossa Helsingissä. Lavosen teoksia on lukuisten koti- ja ulkomaisten taidemuseoitten kokoelmissa.

KUUTTI LAVONEN

ROSEA – Uniikkiteoksia ja grafiikkaa 24.4.–4.10.2026

Roosin talo, Pitkänsillankatu 39, Kokkola (pääsylipullinen 5 / 8 €) Näyttelyn tekstit suomi, ruotsi, englanti

Lehdistökuvat:

Rosea, 2025, kivilitografia, 100 x 70 cm

Solare, 2025, serigrafia, 122 x 80 cm

Aida, 2026, serigrafia, 160 x 120 cm Kuvat: Aleksi Sirviö

Näyttelyn yhteydessä

• La 22.8. klo 16–17

Matinea: Kunstenbroeders

Varhaisbarokin hollantilaissäveltäjä Jan Pieterzoon Sweelinckin musiikki yhdistää taiteilijaveljeksiä, kuvataiteilija Kuutti Lavosta ja kitarataiteilija Rody van Gemertiä. Matineassa Lavonen kertoo taiteestaan ja van Gemert soittaa 1800-luvun klassisella kitaralla.

Tilaisuus on osa kaupunkitapahtuma Kulttuuribasaarin ohjelmistoa.

• Muut yleisötyön tapahtumat julkaistaan kesän alussa

Roosin talolla olevaan näyttelyosuuteen ja tilaisuuksiin voi osallistua museon pääsylipun hinnalla.