YEL-uudistuksessa paljon hyvää, mutta parannettavaakin jäi

Eläkeyhtiöiden laskurin avulla määritetty työtulo ei uudistuksen myötä ole enää määräävä tekijä, vaan jatkossa yrittäjä voi halutessaan valita käytettäväksi todelliset verotettavat ansiotulot, jolloin etenkin pienituloisempien yrittäjien YEL-maksut laskevat. Todellisten ansiotulojen sijaan yrittäjä voi edelleen valita käytettävän myös laskennallista työtuloa, jonka on kuitenkin oltava siirtymäajan jälkeen vähintään 50 prosenttia todellisista ansiotuloista. Tämä tulee nostamaan suurituloisten yrittäjien eläkemaksuja, mutta toisaalta asettaa heidät lähemmäs muita yrittäjiä. Tällä hetkellä pienituloisemmat yrittäjät maksavat eläkemaksua todellisiin tuloihinsa nähden jopa moninkertaisen laskennallisen työtulon mukaan, kun taas suurituloisimmilla työtulo on ollut vain noin 40 prosenttia todellisista tuloista.

Nousevia maksuja on kritisoitu muun muassa siitä, että se heikentää yrityksen kilpailukykyä vastaavaa työtä palkansaajana tekeviin nähden. Kriitikoilta on kuitenkin unohtunut, että palkansaajan eläkemaksut koskevat ansiotuloa kokonaisuudessaan, mutta yrittäjällä se voi hänen niin halutessaan olla vain puolet tuloista. Syytä on muistaa myös se, että nousevat maksut parantavat yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa.

Yksi uuden mallin riski on tulonmuunto ansiotuloista pääomatuloiksi, joita ei huomioida työtulossa. Tähän yrittäjillä on tietysti oikeus, ja tämä on myös jollain arviolla huomioitu ministeriön laskelmissa. Toivottavasti laskelman arviot ovat suunnilleen kohdillaan, sillä uudistus lisää valtion vuosittaisia menoja arviolta 80 miljoonaa euroa nykyisen noin 600 miljoonan lisäksi. Vaje johtuu siitä, että järjestelmää käyttöön otettaessa tehtiin virhe jättää eläkevaroja rahastoimatta, ja siksi nyt kerättävät maksut eivät riitä kattamaan maksettavia eläkkeitä. Tästä ei saa syyttää nykyisiä yrittäjiä, eikä heillä pidä maksattaa aiemmin tehtyjä virheitä. Valtion maksettavaksi jääviä summia kauhisteltaessa on hyvä muistaa, että maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu paikkaamaan vielä suuremmilla summilla. Siitä ei kuitenkaan olla keskusteluissa oltu yhtä huolissaan kuin muiden yrittäjien eläkkeisiin menevästä rahasta.

Toinen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvä tekijä on yritysmuodon muutokset. Tämänhetkisen tiedon valossa ei voi vielä ottaa tarkasti kantaa mm. toiminimiyrittäjien kohteluun. Pahimmillaan toiminimiyrittäjien maksut nousevat selvästi. Toiminimi- ja henkilöyhtiöyrittäjät maksavat yritystulon ansiotulo-osuudessa myös henkilökunnan ja muiden osakkaiden arvontuotannosta. Seuraamme tarkasti, miten asia lopulta lakiin kirjataan, mutta on hyvin todennäköistä, että yhtiömuodon muutoksia osakeyhtiöksi tullaan näkemään. Muutosten mahdollisuus on jollain tasolla huomioitu laskelmissa, muuta määrä voi yllättää ja osaltaan heikentää uuden mallin kustannusvaikutusarvioiden osumatarkkuutta.

Viime vuosien kaltaisten ongelmien välttämiseksi on tärkeää kehittää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Ministeriö tulee määrittämään Eläketurvakeskuksen, eläkeyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen vuoropuhelun periaatteet. Tämä toivottavasti jatkossa ennaltaehkäisee ongelmien ja tulkintaylilyöntien syntyä.

Valmistelun aikana oli esillä malleja, joissa YEL-velvollisuuden työtulon alarajaa olisi laskettu tai nostettu, mutta se päätettiin pitää ennallaan, mistä on apua etenkin aloittaville ja pienituloisille sekä sivutoimisille yrittäjille. Toisaalta aloittavan yrittäjän YEL-maksun alennus poistetaan. Uutena elementtinä tulee mahdollisuus tauottaa maksua sairauspäivärahan ajaksi. Jo tähänkin asti on ollut mahdollista hyödyntää maksujoustoa taloustilanteen vaatiessa. Tämä onnistuu jatkossakin, ja jouston maksimimäärää nostetaan 25 prosenttiin. On kuitenkin huomattava, että alennettu maksu pienentää myös eläkettä. YEListä puhuttaessa tarkoitetaan monesti vain maksua ja tulevaa eläkettä, ikään kuin maksuista saatavaa tuottoa. Pitää kuitenkin muistaa, että YEL ei ole sijoitus vaan vakuutus, joka määrittää myös esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuden.

Ehdotettu malli on kompromissi, jonka tekemiseen on osallistunut yrittäjäkentän edustajia hyvin laajasti. Myös AKY – Akavalaiset yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana ministerin johdolla käydyissä yrittäjävuoropuheluissa ja osallistunut muutenkin aktiivisesti valmisteluun. Vaikka jonkinlainen sopu onkin saavutettu, vielä on paljon tehtävää ennen kuin laki saadaan voimaan. Aika näyttää, millaisia muutosehdotuksia esimerkiksi lausuntokierroksella tullaan aikanaan tekemään ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat lopputulokseen.

Tarkoitus on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä, se hyväksyttäisiin ennen joulua ja lopulta laki tulisi voimaan vuoden 2028 alusta.

YEL ei tule vielä valmiiksi näillä muutoksilla, vaan esimerkiksi rahastoinnin eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Tämä on kuitenkin muutos oikeaan suuntaan.