Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi
27.4.2026 09:23:40 EEST | Vaasan yliopisto | Tiedote
Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.

Pakollinen kyberturvallisuusraportointi on lisännyt yritysten dokumentointia ja tehnyt kyberriskeistä näkyvämpiä johdolle, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut sijoittajien tai osakeanalyytikoiden käyttäytymiseen. Näin arvioi uusi suomalaistutkimus, joka tarkastelee Yhdysvaltojen uuden kyberturvallisuussääntelyn ensivaikutuksia. Tulokset ovat ajankohtaisia myös Euroopassa, jossa NIS2-direktiivi nostaa kyberturvallisuuden entistä vahvemmin yritysjohdon vastuulle.
Vaasan yliopiston apulaisprofessori Elina Haapamäki ja Aalto-yliopiston professori Jukka Sihvonen tarkastelevat tutkimuksessaan, miten yhdysvaltalaiset pörssiyhtiöt reagoivat vuonna 2023 voimaan tulleeseen raportointivelvollisuuteen. Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinavalvoja SEC edellyttää yhtiöitä raportoimaan vuosikertomuksissaan aiempaa tarkemmin kyberturvallisuuden hallinnasta, riskeistä ja vastuista. Tutkimus kattaa 3 440 yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön vuoden 2024 vuosikertomukset, joissa uutta raportointikohtaa, niin sanottua Item 1C:tä, sovellettiin ensimmäisen kerran täysimääräisesti.
Markkinat pysyivät yllättävän välinpitämättöminä
Tutkimuksen mukaan yritykset eivät tyytyneet siirtämään vanhoja kyberturvallisuutta koskevia riskitekstejä uuteen raportointikohtaan, vaan tuottivat aidosti uutta sisältöä.
– Kyse ei ollut kosmeettisesta muutoksesta. Yritykset joutuivat kuvaamaan kyberturvallisuuden hallintoa ja vastuita aiempaa järjestelmällisemmin, Haapamäki kertoo.
Raportoinnin laatu ja laajuus vaihtelivat silti huomattavasti yritysten välillä. Vaihtelua selittivät vain osittain esimerkiksi yrityksen koko, taloudellinen menestys tai tilintarkastajan profiili.
– Erityisen mielenkiintoista on, ettei raportointiin vaikuttanut myöskään se, oliko yritys aiemmin joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi tai kuinka digitalisoitunutta sen liiketoiminta on. Tämä viittaa siihen, että yrityksille jää paljon harkintavaltaa siinä, mitä ne raportoivat, Sihvonen sanoo.
Siitä huolimatta, että yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan aiempaa laajemmin, markkinoiden reaktiot jäivät vähäisiksi. Tutkimuksen mukaan osakekurssit eivät muuttuneet, osakeanalyytikot eivät lisänneet kyberaiheista keskustelua eikä sijoittajien kiinnostus vuosikertomuksiin kasvanut.
– Tämä on ristiriidassa sen arkihavaintoihin perustuvan tosiasian kanssa, että vakavat kyberhyökkäykset voivat pysäyttää liiketoiminnan, vuotaa asiakastietoja ja aiheuttaa mittavia taloudellisia vahinkoja, Haapamäki toteaa.
Sihvosen mukaan tulos viittaa siihen, etteivät sijoittajat hyödynnä hallintoa koskevaa kyberturvallisuustietoa osana yritysten arvonmääritystä.
Raportointivelvoitteen suurin hyöty jää yrityksille
Tutkimukseen haastateltujen kyberturvallisuuden ja yritysvastuun asiantuntijoiden mukaan raportointivelvoitteen keskeisin vaikutus ei ensivaikutelmien perusteella näy markkinoilla vaan yritysten omassa toiminnassa. Velvoite pakottaa yritykset dokumentoimaan kyberturvallisuuteen liittyvät vastuut, prosessit ja päätöksenteon aiempaa järjestelmällisemmin.
Tulokset ovat ajankohtaisia myös Euroopassa, jossa NIS2-direktiivi kiristää yritysten kyberturvallisuusvaatimuksia. Toisin kuin Yhdysvalloissa, EU-sääntely painottaa ensisijaisesti sisäistä dokumentaatiota eikä sijoittajille suunnattua julkista raportointia.
– Yhdysvalloissa kyberturvallisuudesta viestitään yritysten sidosryhmille osin eri tavalla kuin Euroopassa. EU:ssa painopiste on täsmällisissä riskienhallinnan velvoitteissa, ja raportointi koskee ennen kaikkea kyberturvallisuuspoikkeamien ilmoittamista viranomaisille ja asiakkaille, sanoo Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund.
– EU:ssa sijoittajien näkökulmasta keskeistä on se, että yrityksen johto ja hallitus ottavat vastuun kyberturvallisuuden riskienhallinnasta ja sen valvonnasta, Sund jatkaa.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu kansainvälisessä International Journal of Accounting Information Systems -tiedelehdessä.
Lue koko tutkimus: Mandatory cybersecurity disclosure: Early evidence from 10-K reports
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Elina Haapamäki, p. 029 449 8471, elina.haapamaki@uwasa.fi
Professori Jukka Sihvonen, p. 050 477 6672, jukka.sihvonen@aalto.fi
Kuvat

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Nopeiden työveneiden turvallisuutta voidaan parantaa inhimillisten tekijöiden hallinnalla10.6.2026 09:31:33 EEST | Tiedote
Nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyssä ei onnistuta ylikorostamalla taitavien miehistönjäsenten teknistä osaamista. Sen sijaan turvallisuus ja suorituskyky rakentuvat muun muassa inhimillisten tekijöiden ennakoivasta hallinnasta ja toimintajärjestelmän toimivuudesta, esittää Mikko Lehtimäki Vaasan yliopistolle tehdyssä väitöstutkimuksessa.
The mastery of human factors can improve the safety of high-speed workboats10.6.2026 09:31:33 EEST | Press release
Successful cockpit operations in high-speed workboats are not achieved by overemphasising the technical skills of individual crew members. Instead, safety and performance are built on the proactive mastery of human factors and the functionality of the operating system, according to a doctoral thesis by Mikko Lehtimäki at the University of Vaasa.
Vetymikroverkot voivat tulevaisuudessa tuottaa energiaa asuin- ja teollisuusalueilla sekä laivoissa9.6.2026 10:30:39 EEST | Tiedote
Vedyllä voi olla tärkeä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmien kestävyyden, toimintavarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamisessa. Vaasan yliopistossa tarkastettava Vahid Shahbazbegianin väitöskirja osoittaa, miten vetyä hyödyntävät mikroverkot voivat tasapainottaa uusiutuvan energian vaihtelevaa tuotantoa, parantaa energiaturvallisuutta ja vähentää kustannuksia.
Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – Vaasan yliopisto kutsuu SuomiAreenaan 23.6.8.6.2026 08:20:00 EEST | Tiedote
Miten Suomen vahvuudet käännetään kestäväksi kasvuksi ja investoinneiksi? Vaasan yliopiston SuomiAreena-keskustelu "Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – talous kasvuun puhtaalla energialla ja kriisinsietokykyä vahvistamalla" kokoaa tiistaina 23. kesäkuuta Porin Kirkkolavalle Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Minna Helteen, Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran, Vaasan yliopiston rehtorin Minna Martikaisen ja Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen.
Energia-alan myyntisektori eskaloituvien kyberuhkien kohteena – suojakeinoja vahvistettava2.6.2026 12:11:44 EEST | Tiedote
Vaasan yliopistossa tarkastettava Mikko Suorsan väitöstutkimus osoittaa, että energia-alan myyntisektori on keskeinen, mutta haavoittuva osa energiateollisuuden arvoketjua ja yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Sektori on jäänyt kyberturvallisuuden katvealueeksi, ja tutkimus esittelee konkreettisia keinoja sen resilienssin vahvistamiseen. Kyseessä on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joka keskittyy nimenomaisesti energia-alan myyntiorganisaatioihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme