Tutkimus: Uhrius ei ole neutraalia, vaan vallankäytön väline terrorismikeskusteluissa
27.4.2026 14:51:14 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että uhriutta rakennetaan julkisessa terrorismikeskustelussa strategisesti ja myös poliittisiin tarkoituksiin. FM Anna‑Maija Ylä‑Mattila analysoi Saksassa käytyä yhteiskunnallista keskustelua äärioikeisto‑ ja ääri‑islamistisesta terrorismista ja paljastaa eroja siinä, keitä pidetään suremisen arvoisina uhreina, ja ketkä jäävät keskustelussa varjoon. Tutkimus tarkastelee ensiauttajia osana laajempaa kysymystä siitä, kenet ylipäätään nähdään terrori-iskujen uhrina.
Vuonna 2011 paljastunut useisiin rasistisiin murhiin syyllistynyt uusnatsisolu NSU (Nationalsozialistischer Untergrund) sekä ISISin vuonna 2016 Berliinin Breitscheidplatzin joulumarkkinoille tekemä terrori-isku herättivät Saksassa kiivasta keskustelua terrorismin uhreihin liittyen. Ylä-Mattila tarkasteli näihin tapauksiin liittyviä parlamentaarisia debattipuheita, päivittäislehtiä sekä sosiaalisen median tviittejä.
Parlamentaarisissa puheissa uhriuden avulla muun muassa puolustettiin viranomaisia, haettiin hyväksyntää turvallisuustoimille ja pyrittiin rakentamaan yhteisöllisyyttä. Uhrius toimi myös puoluepoliittisena ja oman poliittisen imagonrakennuksen välineenä. Erilaisilla uhrikonstruktioilla rakennettiin esimerkiksi kuvaa omasta puolueesta muita parempana uhrien puolestapuhujana sekä profiloiduttiin tietyn puolueen uudeksi edustajaksi uhriutumisen keinoin. Tutkimus paljasti yleisen tason lisäksi myös eroja eri terrorismitapausten uhrien välillä. Sosiaalisessa mediassa uhrien muistamista ei haluttu jakaa, vaan käytiin kilpailua siitä, keiden uhreja pidettiin suremisen arvoisina. Tämä näkyi erityisesti pyrkimyksenä korvata NSU:n uhrien muisto Berliinin iskun uhrien muistamisella. Suremisenarvoisuutta mitattiin mm. uhrien määrällä, ajankohtaisuudella sekä sen mukaan, mikä ideologia koettiin suurimmaksi riskiksi.
”Lehdistössä ääri-islamistisen terrorismin uhrit saivat enemmän tilaa kertoa traumaattisista kokemuksistaan kuin äärioikeistoterrorismin uhrit. NSU:n uhrien traumat jäivät usein taka-alalle, kun media keskittyi korostamaan uhrien esittämiä rasismisyytöksiä viranomaisia kohtaan”, Ylä-Mattila tiivistää.
Kenet näemme uhrina?
Tutkimus ei ainoastaan analysoi eroja terrorismitapausten uhrien välillä, vaan myös sen, ketkä jäävät uhriuden rajauksen ulkopuolelle. Yhtenä tutkimuksen merkittävänä havaintona Ylä-Mattila nostaa esiin ensiauttajien – ammattilaisten sekä maallikkojen – marginaalisen osuuden yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimuskirjallisuus tunnistaa heidät kuitenkin yhtenä potentiaalisena uhriryhmänä, ja Berliinin iskun ensiauttajia on myös kertonut traumatisoitumisestaan.
”Tutkimus osoittaa kiistatta tarpeen kohdistaa tutkimusta jatkossa juuri ensiauttajiin. Koska uhri-status on vahvasti yhteiskunnan muokkaamaa, on tärkeää tarkastella sitä, miten kuvaamme eri ihmisryhmiä ja keitä sisällytämme keskusteluun. Vaarana on, että peittämällä esimerkiksi ammattiauttajien traumatisoitumista rakennamme ja vahvistamme kuvaa heistä haavoittumattomina sankareina. Tämä ei tietenkään ole koko totuus ja voi heikentää myös auttajien halua ja kykyä hakeutua tarvittaessa avun piiriin”, Ylä-Mattila korostaa.
Terrorismi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan
Ylä-Mattila katsoo, että yhteiskunnallisen valta-aseman vuoksi erityisesti poliitikkojen, toimittajien ja tutkijoiden tulisi lähestyä uhriutta kielenkäytössä kriittisesti. Tuotetaanko uhriutta kielellisesti tiettyjä tarkoitusperiä varten? Avuksi tähän on monilukutaidon kehittäminen kaikenikäisten keskuudessa.
”Olen tyytyväinen, että monilukutaito on nykyään keskeinen elementti perusopetuksessa. Kriittinen tekstinymmärrys ja -tuotto ovat kuitenkin olennaisia taitoja meille kaikille. Jotta voimme kehittää tasa-arvoista yhteiskuntaa, on syytä tarkastella, miten puhumme uhreista ja jäävätkö tietyt ryhmät ulkopuolelle. On tärkeää ymmärtää terrorismin vaikutusten ulottuminen myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun”, Ylä-Mattila painottaa.
Väitöstilaisuus 2.5.2026
FM Anna-Maija Ylä-Mattilan Saksan kielen ja kulttuurin väitöskirjan "Im Kampf um Trauer und gegen den Terror: Extremistischer Terrorismus und die diskursive Konstruktion von Opferschaft in gesellschaftlichen Debatten in Deutschland" tarkastustilaisuus pidetään 2.5.2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Seminariumin vanhassa juhlasalissa 212. Vastaväittäjänä toimii professori Derya Gür-Şeker (University of Applied Sciences Bonn-Rhein-Sieg) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Ennser-Kananen. Väitöstilaisuuden kieli on saksa. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden välillä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Emil Öhmannin säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.
Yhteydenotot:
anna-maija.a-m.yla-mattila@jyu.fi / puh. 0449761242
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi johtamisen professori Monika von Bonsdorff tutkii johtamista ikääntymisen ja muuttuvan työelämän näkökulmista27.4.2026 09:02:51 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi johtamisen professori Monika von Bonsdorff keskittyy tutkimuksessaan johtamisen, organisaatiokäyttäytymisen ja terveyden kysymyksiin. Hän tarkastelee näitä tutkimusaiheita etenkin ihmisten käyttäytymisen ja vastuullisuuden näkökulmasta. Von Bonsdorff on aloittanut professorina 1.1.2026.
Uusi menetelmä puhdistaa haitta‑ainepitoisia tuhkia metsälannoitukseen23.4.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Heleä‑hankkeen loppuraportti tuo uutta tietoa puu‑ ja seostuhkien hyödyntämisestä metsälannoitteena. Hankkeessa kehitettiin kustannustehokas menetelmä, jolla tuhkan haitta‑ainepitoisuuksia voidaan alentaa merkittävästi säilyttäen samalla tuhkan hyödylliset ravinteet. Menetelmä voi mahdollistaa tuhkan laajamittaisemman hyödyntämisen metsätaloudessa tulevaisuudessa.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi yritysten ympäristöjohtamisen professori Tiina Onkila: ”Haluan edistää tutkimuksellani yritysten kestävyysmurrosta ja liiketoiminnan muutosta”22.4.2026 11:12:08 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa viime lokakuussa yritysten ympäristöjohtamisen professorina aloittanut Tiina Onkila keskittyy tutkimuksessaan tuottamaan tietoa ja ymmärrystä yritysten kestävyysmurroksen edistämiseksi. Yhteiskunnallista vaikuttavuustyötä hän on tehnyt muun muassa ympäristöministeriön alaisen Suomen Luontopaneelin jäsenenä vuodesta 2022 alkaen.
Konnevedellä vietetään uutta koko perheen Luontopäivää 25.4.202621.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Konnevedellä järjestetään lauantaina 25.4.2026 klo 10–14 ensimmäistä kertaa koko perheen Luontopäivä, joka kutsuu kaikenikäiset viettämään elämyksellistä kevätpäivää luonnon, tieteen ja yhdessä tekemisen pariin. Maksuton tapahtuma levittäytyy useisiin kohteisiin Konnevedellä ja tarjoaa monipuolista ohjelmaa perheille ja luonnosta kiinnostuneille.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi johtamisen professori Marjo Siltaoja tutkii vastuullisuuden, kestävyyden ja sosiaalisen pääoman kysymyksiä20.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa viime syksynä johtamisen professorina aloittanut KTT Marjo Siltaoja keskittyy tutkimuksessaan vastuullisuuden, kestävyyden ja sosiaalisen pääoman teemoihin. Kansainvälisesti verkostoitunut tutkija on myös opettanut koko työuransa ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme