Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen puhe puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 25.4.2026

Arvoisat puoluevaltuutetut, hyvät kuulijat paikan päällä ja striimeissä,

nykymaailmassa puheet pitää usein kirjoittaa uusiksi, kun aamulla herää. Sellaiseksi on maailma mennyt.

Yhdysvalloissa presidentti Trump töräyttelee milloin mitäkin. Herran puheilla on välittömät vaikutukset turvallisuusympäristöömme.

Sota Ukrainassa jatkuu, eikä loppua valitettavasti näy. Lähi-Idän tilanne on poikkeuksellisen vaikea. Suurvallat kalistelevat maailmalla.

Kriisien laineet lyövät myös Suomeen. Itäiseen Suomeen, asutuksen lähelle pudonneet droonit uhkaavat suomalaisten turvallisuudentunnetta. Lisääkin voi tulla.

On syytä laittaa vauhtia droonipuolustuskyvyn parantamiseen. Tämä on  yksi tärkeä oppi Ukrainan sodasta.

Tämä on Puolustusvoimissa työpöydällä, ja asia on etenemässä. Mutta oman aikansa se ottaa, ennen kuin ollaan riittävällä tasolla.

Tähän liittyvässä asiassa on pakko kuitenkin hallitusta kirittää. Nyt on syytä saada drooneista kansalaisia varoittava järjestelmä käyttöön.

Ei voi olla niin, että suomalaiset joutuvat odottamaan järjestelmää vielä yli vuoden, kun sellaisia on käytössä jo useammassa EU-maassa. Tähän työhön on syytä laittaa vauhtia. Kansalaisten kännyköihin ja tiedotusvälineisiin tulevissa droonivaroituksissa ei ole kyse avaruusteknologiasta. Noheva koodariporukka rakentaa tällaisen nopeasti. Droonivaroitusjärjestelmä pitää saada Suomessa käyttöön lähikuukausina, ei joskus ensi vuonna. Droonien aiheuttama henkilövahinkojen riski pitää minimoida.

Hyvät kuulijat,

hallitus kokoontui kehysriiheen aikaisemmin tällä viikolla. Riihi valitettavasti sinetöi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisen.

Torstaina oli eduskunnan kyselytunti.

Esitin hallitukselle seuraavan kysymyksen: Hallitus on ollut vallassa nyt kolme vuotta. Onko olemassa edes joku hallituksen itse itselleen asettama talous- tai työllisyystavoite, joka olisi toteutunut tai jonka toteutumiseen hallitus uskoisi? Edes yksi.

En saanut tähän vastausta.

Kansanedustajajamme kysyivät saman kysymyksen parikin kertaa uudestaan.

Vastausta ei tullut.

Oikea vastaus olisi ollut lyhyt. Siinä olisi ollut kaksi kirjainta. Alkaa E:llä.

Mutta yllättävän vaikea se näyttää olevan ääneen sanoa.

Hyvät kuulijat,

Petteri Orpon hallitus ei ole onnistunut yhdessäkään hallitusohjelman talous- tai työllisyystavoitteessa. Eikä tule onnistumaan.

Hallituksen tavoitteena oli 100 000 työpaikkaa. Ei ole tullut. Saatiinkin Euroopan pahin työttömyystilanne.

Hallituksen tavoitteena oli lopettaa velaksi eläminen, ja saada julkinen talous lähes tasapainoon. Onkin jouduttu EU:n tarkkailuluokalle.

Hallituksen tavoitteena oli taittaa velkaantuminen. Viimeisen kehysriihen suunnitelman mukaan valtio ottaisi seuraavalla vaalikaudella 64 miljardia euroa lisävelkaa. Velkasuhde on kasvanut rajusti ja kasvaa.

Ei ollutkaan oikea aika lopettaa velkaantumista.

Kyllä, ymmärrämme sen, että on vaikeat suhdanteet, ja maailmanpolitiikka vaikuttaa. Mutta samat suhdanteet ovat muuallakin Euroopassa. Ja sama maailmanpolitiikka. Ei pelkillä suhdanteilla voi selittää sitä, että olemme onnistuneet vajoamaan työllisyydessä ja kasvussa koko Euroopan pohjille.

Kyllä siinä taustalla on ihan kotimaistakin saamattomuutta ja vääriä valintoja.

Käytännössä tämän hallituksen viimeinen mahdollisuus korjausliikkeeseen oli kehysriihessä.

Mutta hallitus jätti tilaisuuden käyttämättä. Tarvittua isoa käännöstä kohti parempaa ei tehdyillä päätöksillä saada aikaiseksi.

On lohdullista, että hallitus tarttui riihessä edes johonkin, mitä ehdotimme. Hallitus kertoi peruvansa aiemmin tekemää leikkaustaan verotuksen kotitalousvähennykseen. Tämä on tervetullutta. Tämä tukee pk-yrittäjyyttä ja monet kotitaloudet saavat tarvitsemiaan palveluita. Joskin myös yksinasuvat olisi ollut syytä huomioida kotitalousvähennyksessä entistä paremmin. Myönteistä on myös tuki taloyhtiöiden korjausavustuksiin, jota ehdotimme.

Näistä huolimatta kokonaisuus jää riittämättömäksi.

Hallitus jatkaa epäoikeudenmukaista linjaansa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan, ja laitetaan hyvinvointialueiden päättäjät tekemään likainen työ ja selittämään ikävät päätökset kansalle.

Erityisesti paheksun uusia leikkauksia vanhustenhoivaan.

Vanhustenhoivasta on säästetty tällä hallituskaudella tuntuvasti. Moni ikäihminen kokee jo nyt, etteivät rahat riitä arjessa. Nyt laitetaan taas mummot maksajiksi, ja vaarit.

Maksut nousevat ja tarvittavat palvelut karkaavat yhä useammalta yhä kauemmas.

Voimakkaat toimet työttömyyden painamiseksi alas puuttuvat. Näyttää pikemminkin siltä, että odotellaan, että ajat joskus paranevat. Työttömyysturvan suojaosan palautustakaan ei näy eikä kuulu. Näköjään työttömät pidetään mieluummin kokoaikatyöttöminä.

Hallitus sivuuttaa myös maatalouden ja kuljetusalan akuutin kriisin. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet, eikä riihi tuonut mitään todellista helpotusta päällä olevaan tilanteeseen. On iso riski, että maatiloja ja kuljetusalan yrityksiä menee nurin.

Rahaa hallituksella kuitenkin toisaalle näyttää riittävän. Tästä räikeä esimerkki on tehoton ja kallis kaavamainen alennus yhteisöveroon, jota hallitus ei vieläkään suostunut perumaan. Ja Turun tunnin junahan toki puksuttaa eteenpäin. Näistä hallitus ei ole valmis tinkimään, vaikka mikä olisi.

Työttömyys on Euroopan korkeinta. Valtaisa nuorisotyöttömyys. Velkaantuminen jatkuu. Kasvua ei näy. Kaiken tämän jälkeen herää kysymys, että millä oikeutuksella ja millä eväillä hallitus aikoo jatkaa.

Siksi totean, että hallituksen luottamus on syytä mittauttaa eduskunnassa lähiaikoina. Etsimme siihen keinot. On nimittäin pakko todeta, että tämän hallituksen eväät on syöty. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.

.

Hyvät kuulijat,

Maailman kriisit näkyvät suomalaisten arjessa, lompakossa ja työpaikoilla.

Siksi Suomi tarvitsee nyt työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa. 

Meidän on yhtä aikaa huolehdittava koko Suomen turvallisuudesta ja ihmisten pärjäämisestä.

Siitä, että töissä käyminen aina kannattaa. Yrittäminen kannattaa. Ja jokainen voi luottaa tulevaan.

Juuri nyt moni suomalainen kysyy hiljaa mielessään: miten tästä eteenpäin? Millainen Suomi on tulevaisuudessa? Millainen minun ja läheisteni elämä on muuttuvassa maailmassa?

Onko tulevaisuus turvattu? Onko oma työpaikka turvassa? Onko lapsilla mahdollisuus hyvään elämään? Miten omat vanhempani pärjäävät?

Näihin kysymyksiin politiikan pitää vastata.

Vastaus ei voi olla pelkkää sopeuttamista, eikä pelkkää velkaa ja verotusta. Ei pelkkää kurjuutta ja marraskuista harmautta. Vaikka näitä ei kokonaan välttää, Keskusta ei tyydy tähän vastaukseen.

Keskustan vastaus on kasvu. Vastaus on työ. Vastaus on se, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pidetään mukana.

Hyvät ystävät,

Kun Suomi on nyt noussut koko Euroopan unionin työttömyystilastojen kärkeen, on pakko todeta, että Orpon hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Voiko tästä kukaan edes olla eri mieltä?

Ehkä kaikista surkeinta on se, että maassamme on tällä hetkellä peräti 80 000 työtöntä nuorta. 80 000 nuorta, joiden aamut alkavat ilman työpaikkaa minne mennä.

80 000 tarinaa siitä, kuinka ovet eivät ole auenneet. Jokaisen takana on ihminen, nuori, tai nuori aikuinen, joka etsii paikkaansa tässä maailmassa. Eikä sitä ole näköpiirissä.

Tämä on suomalaisen työmarkkinan suurin epäonnistuminen juuri nyt.

Työttömyys ei ole vain talouskysymys. Se on myös turvallisuuskysymys, tulevaisuuskysymys ja inhimillinen kysymys.

Pitkittyessään työttömyys murentaa uskoa omaan itseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.

Me Keskustassa emme mitenkään voi hyväksyä tilannetta, jossa kokonainen sukupolvi jää odottamaan vuoroaan.

Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen.

Ei niin, että kysymme paljonko työttömyys maksaa valtiolle, vaan mitä maksaa se, jos ihmiset jäävät pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Taloudellisesti ja inhimillisesti.

Siksi meidän on rakennettava siltoja koulutuksesta työhön, helpotettava ensimmäisen työn saamista, madallettava kynnystä palkata ja tehtävä uudelleenkouluttautumisesta aidosti mahdollista jokaiselle.

Työn pitää löytyä nopeammin. Työn pitää löytyä lähempää. Ja työn pitää löytyä useammalle.

Me tarjoamme siihen ratkaisun.

Keskusta esittää nuorille oman työkalun työllistymiseen: nuorten takuutyön.

Aloittaisimme vastavalmistuneista nuorista. Tavoitteena se, että jokaiselle taattaisiin työpaikka. Ei vuosien odottelua, ei loputonta hakemista, vaan suora väylä työelämään.

Nuorten takuutyö rahoitettaisiin niillä varoilla, jotka nyt kuluvat siihen, että nuori on työttömänä.

Työmarkkinatuki ohjattaisiin nuoren palkkaavalle yritykselle tai julkiselle toimijalle.

Lisäksi kokonaisuutta rahoitettaisiin kuntien Kelalle maksamista työttömyysturvan sakkomaksuista.

Eli rahalla, joka nyt käytetään työttömyyteen, rahoitettaisiin työtä.

Samalla palauttaisimme työttömyysturvan suojaosan. Työn vastaanottamisen pitää aina kannattaa. Jokaisen pitää voida ottaa vastaan työtä ilman pelkoa siitä, että taloudellinen tilanne heikkenee.

Hyvät kuulijat,

Työpaikat syntyvät ennen muuta pienissä yrityksissä ympäri Suomen. 

Suomessa on yli 300 000 alle kymmenen hengen yritystä. Näistä valtaosa on yksinyrittäjiä. Kyselyjen mukaan jopa 14 prosenttia niistä olisi valmis palkkaamaan työntekijän jo vuoden sisällä, jos kynnys olisi matalampi. Se tarkoittaisi yli 40 000 uutta työpaikkaa. 

Siksi Keskusta madaltaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä konkreettisesti:

ensimmäisen työntekijän sivukulut puolitettaisiin ensimmäisen vuoden ajaksi. 

Palkkaamisen ei pidä kaatua siihen, ettei tiedä mistä aloittaa. Siksi loisimme valtakunnallisen hotline-palvelun, josta yrittäjä saa kaiken tarvitsemansa neuvon yhdestä paikasta. 

Myös byrokratiaa on purettava määrätietoisesti. Yksi normi sisään, kaksi ulos. Mikroyrityksille kevyemmät lupamaksut. Yhden luukun malli luvitukseen. 

Ja verotuksella on ohjattava kasvuun:

Ehdotamme verouudistusta: yritykseen sisään jätettävää tulosta verotetaan vähemmän kuin ulos otettavaa. Tämä kannustaa kasvuun ja työllistämiseen. Ja arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan, jotta pienimmät yritykset uskaltavat kasvaa. 

Tämä kaikki tähtää yhteen asiaan: siihen, että yrittäjä uskaltaa palkata.

Koska työllisyys ei parane käskemällä. Se paranee poistamalla esteitä työn ja tekijän välistä.

Arvoisat kuulijat,

kaikista eniten maa kaipaa kasvua. Talouskasvulla maahan saataisiin työtä. Hallitus on omilla keinoillaan yrittänyt saada Suomea kasvun tielle jo kolmen vuoden ajan. Tulokset puhuvat puolestaan. Niitä ei ole. Tänä vuonna talous kasvaa Suomen Pankin ennusteen mukaan 0,6 % ja ensi vuonnakin vain 1,4 % prosenttia. Voi hyvin olla, että näitäkin vielä reivataan edelleen alaspäin.

Meidän on tavoiteltava enemmän. Siksi meidän on kysyttävä mistä syntyy Suomen seuraava kasvu. Mistä löytyvät ne uudet työpaikat? Se uusi toivo. Uusi suunta, joka vie maatamme eteenpäin.

Yksi vastaus voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Alkaa näyttää siltä, että olemme kohta keskellä suurta murrosta. Neljättä teollista vallankumousta.

Olemme murroskohdassa, joka saattaa vertautua jopa siihen, kun ihminen oppi valjastamaan sähkön käyttöönsä. Silloin maailma muuttui peruuttamattomasti.

Nyt olemme samanlaisen kynnyksen edessä tekoälyn ja vahvistuvan automatisaation myötä.

Useat suomalaiset hyödyntävät jo nyt tekoälyä työssään ja arjessaan.

Tekoäly voi olla yksi keskeinen työkalu Suomen talouden vahvistamisessa.

Meillä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset onnistua. Vahva koulutusjärjestelmä, korkea osaamistaso, ihmisten välinen luottamus ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot tekevät Suomesta maan, jossa tekoälyä voidaan ottaa käyttöön vastuullisesti ja laajasti.

Entäpä jos tulevaisuudessa emme keskustelisikaan vain siitä, mistä leikataan vaan ennemmin siitä, mihin panostetaan?

Entä jos tekoäly onkin se suuri mahdollisuus, joka avaa meille tämän oven? Uskon, että fiksusti toimimalla näin voi olla.

Kerronpa teille esimerkin.

Sosiaalityöntekijällä aikaa menee erilaiseen kirjaamiseen, raportointiin ja lausuntojen kirjoittamiseen. Kaikki tämä aika on pois asiakastyöstä.

Tämän kaiken voi tehdä tulevaisuudessa tekoäly. Tekoäly kuuntelee luvan kanssa asiakastapaamisia ja tekee kirjaukset sekä avustaa päätöksenteossa. Tähän kaikkeen on voinut kulua jopa kokonainen päivä viikossa.

Vapautunutta työaikaa sosiaalityöntekijä voi käyttää asiakastyöhön ja aitoon kohtaamiseen. Siihen, mihin sitä hänen arvokasta ja tärkeää työaikaa oikeasti eniten tarvittaisiin.

Ja tämä on vain yksi esimerkki. Näitä olisi pitkä liuta lisää. Väitän, että lähitulevaisuudessa tekoälyä voi hyödyntää useimmissa ammateissa, tavalla tai toisella.

Ja lopulta kyse on hyvin arkisesta asiasta: syntyykö Suomeen uusia työpaikkoja, tuottavuutta ja kasvua vai ei.

Kyky hyödyntää tekoälyä uudella tavalla ratkaisee tämän. Meidän on uskallettava tavoitella rohkeasti arjen sujuvoittamista, tuottavuuden parantamista ja kasvua tekoälyn avulla.

Tekoäly voisi toimia julkisen sektorin tuottavuusrakettina.

Hyvät ystävät,

Ensi vaalikaudella Suomi kohtaa ennätyssuuret sopeutukset. 8–11 miljardia euroa.

Tilanne näyttää juuri nyt huonolta ja on mahdollista sekin, että sopeutustarve asettuu haarukan yläpäähän.

Ensi vaalikaudella luvassa on vaikeita päätöksiä. Leikkauksia, veroratkaisujakin.

Olemme Keskustassa aloittaneet oman talousohjelmamme valmistelun. Voin sanoa suoraan, että sen tekeminen tulee olemaan erittäin haastavaa. Mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Uskon, että vaihtoehtomme on loppuvuodesta valmis.

Säästöjä ja veroratkaisujakin tarvitaan, mutta emme voi tyytyä vain leikkaamaan ja verottamaan. Se on näivettymisen tie. Meidän on tavoiteltava enemmän. Meidän on uskallettava ajatella uudelleen. Meidän on oltava rohkeita edelläkävijöitä, ettemme putoa jonossa viimeisiksi. Tarvitaan kasvua, tarvitaan luovuutta, tarvitaan tuottavuutta.

Tekoälyn avulla voisi tehostaa julkista taloutta jopa miljardiluokassa. Tuottavuuden kasvu ja työn tehostuminen näkyisivät suoraan julkisissa menoissa. Tarvitaan koko julkisen sektorin läpileikkaavaa tekoälymurroksen määrätietoista johtamista ja lainsäädännön päivittämistä sellaiseksi, että se mahdollista laajasti tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen julkisella sektorilla.

Samaan aikaan ihmisten työ muuttuu mielekkäämmäksi ja aikaa jää ihmisten kohtaamiseen.

Ajattele, jos tulevaisuudessa voisimme hyödyntää hoitajan tai lääkärin työajan täysimääräisesti potilastyöhön. Ei enää satoja työtunteja kirjaamiseen, raportointiin ja muuhun hallintoon.

Työ ei muutu napin painamiseksi. Ihmistä tarvitaan jatkossakin. Mutta tekoäly muuttaa työnkuvia niin, että rutiinit vähenevät ja ihmisten aito kohtaaminen voi lisääntyä.

Hyvät kuulijat,

entä työpaikat? Juuri nyt otsikot kertovat, kuinka tekoäly uhkaa tuhansien ihmisten työpaikkoja. Emme voi tyytyä tähän. Suomesta pitää tulla tekoälyosaamisen kärkimaa. Töitä pitää löytyä kaikille. Osaamistaan pitää pystyä päivittämään.

Julkiselta sektorilta eläköityy arvioiden mukaan lähes 200 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Ei tekoäly voi kaikkia tehtäviä korvata. Tarvitsemme yhä lääkäreitä, hoitajia, poliiseja, sotilaita, opettajia, varhaiskasvatuksen ammattilaisia, pelastajia ja monia monia muita. Mutta osa tehtävistä varsinkin julkisessa hallinnossa voidaan jättää täyttämättä ja julkista sektoria tehostaa. Varsinkin eläköityminen tuo tähän inhimillisen väylän.

Ihmiset täytyy pitää muutoksessa mukana. Siksi Keskusta uudistaisi täydennys- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia ja resurssoisi sitä uudella tavalla. Monet työtehtävät muuttuvat, jotkut lakkaavat ja uusiakin syntyy. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päivittää osaamistaan. Tulevaisuuden työelämä vaatii sitä.

Hyvät puoluevaltuutetut,

Tekoäly ei ole itseisarvo. Siihen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja uhkiakin. Ne pitää pystyä minimoimaan.

Kyse ei ole siitä, tuleeko tekoälyn tuoma murros lähitulevaisuudessa. Se tulee joka tapauksessa, halusimme tai emme. Kyse on siitä, olemmeko kuskin vai matkustajan paikalla. Keskusta haluaa, että otamme tässä kuskin paikan.

Silloin tekoäly on väline siihen, että Suomi toimii paremmin. Ja tavoitteet pitää asettaa:

Kun ihminen soittaa terveyskeskukseen, hän pääsee nopeammin hoitoon.

Opettajalla on enemmän aikaa oppilaille.

Poliisi on enemmän kentällä kuin tietokoneen ääressä.

Yrittäjä saa hoidettua asiansa viranomaisen kanssa minuuteissa, ei viikoissa.

Ja kun Suomi toimii paremmin, Suomi myös kestää paremmin.

Kestää kriisejä. Kestää taloudellisia paineita. Kestää turvallisuusuhkia.

Tämä on sitä arjen turvallisuutta, josta meidän pitää puhua paljon enemmän.

Keskustan tehtävä tässä ajassa on olla se voima, joka ymmärtää kaksi asiaa yhtä aikaa:

Sen, että Suomen on oltava teknologian eturintamassa. Ja sen, että kaiken kehityksen on palveltava ihmistä, ei toisin päin.

Meidän pitää uskaltaa sanoa ääneen, että Suomi ei nouse vain leikkaamalla tai veroja korottamalla.

Suomi nousee tekemällä asioita fiksummin kuin muut.

Ja juuri siinä meillä on mahdollisuus onnistua.

Hyvät kuulijat,

Maata johtaa hallitus, joka puhuu paljon leikkausten välttämättömyydestä.

Puhutaan siitä, mistä leikataan, mutta ei siitä, mihin Suomea ollaan viemässä.

Ihmisille on jäänyt epäselväksi, mikä on se kuva Suomesta viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Mikä on se yhteinen tavoite, jonka eteen nyt tehdään vaikeita päätöksiä.

Kun suunta puuttuu, vaikeat päätökset tuntuvat raskailta ja turhauttavilta. Miksi kaikesta leikataan, jos ei ole suuntaa?

Kun suunta puuttuu, ihmiset eivät jaksa uskoa siihen, että uhrauksilla on merkitystä. Siksi luottamus horjuu. Siksi epävarmuus kasvaa.

Poliitikkojen tärkein tehtävä ei ole vain tasapainottaa taloutta.

Poliitikkojen tärkein tehtävä on luoda ihmisille turvaa ja tulevaisuudenuskoa. Luoda Suomelle yhteinen suunta, minne mennä.

Juuri tässä, juuri tänään Suomi kaipaa suunnan. Ei vain sopeutuksia, vaan päämäärän. Ei vain säästölistoja, vaan tulevaisuuskuvan.

Ja tässä on Keskustan paikka. Keskustan Suomi on maa, jossa jokainen voi nähdä oman paikkansa tulevaisuudessa. Maa, jossa asetetaan selkeitä tavoitteita. Ja myös mitataan, päästäänkö niihin.

Ja me Keskustassa asetamme tavoitteita, joihin haluamme Suomea viedä.

Tavoitteita, kuten että Suomi on maailman turvallisin maa jokaiselle.

Että julkiset palvelut toimivat niin sujuvasti, että ihminen saa asiansa hoidetuksi yhdellä yhteydenotolla.

Että hoitoon pääsee ajoissa koko maassa.

Että jokaisella nuorella on peruskoulun jälkeen polku eteenpäin.

Että meillä on jälleen maailman parhaat koulut ja opetus.

Että Suomi on omavaraisempi ruoassa, energiassa ja kriittisissä teknologioissa.

Että koko maa pidetään asuttuna ja elinvoimaisena.

Että yrittäjän riskiä pienennetään ja työn tekemisestä tehdään aina kannattavaa.

Ja kyllä – myös sitä, että julkinen talous saadaan kestävälle uralle.

Hyvät kuulijat,

ongelmistamme huolimatta tässä maassa on paljon hyvää, mille voimme rakentaa. Ja kun toimimme oikein, uskon, että Suomen parhaat päivät ovat vielä edessä.

Kun ihmiset tietävät, mihin ollaan menossa, he myös ymmärtävät, miksi päätöksiä tehdään.

Silloin politiikka ei ole vain reagointia kriiseihin, vaan määrätietoista rakentamista. Sitä on suunnan näyttäminen. Ja juuri siihen Keskustaa nyt tarvitaan.

Meidän tehtävämme on palauttaa politiikkaan ajatus siitä, että Suomea rakennetaan pitkäjänteisesti.

Hyvät ystävät,

vuoden kuluttua, viimeinkin, meillä on mahdollisuus muuttaa Suomen suuntaa. Ihmiset äänestävät nykylinjan ja suunnanmuutoksen välillä.

Keskusta tarjoa selkeän ja paremman vaihtoehdon nykymenolle. Maa kaipaa työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

Tämä aika kaipaa selkänojaa.

Suomalaiset tarvitsevat tunteen siitä, että joku katsoo pidemmälle kuin seuraavaan vaalikauteen.

Meidän tehtävämme on olla se selkänoja.

Olla se voima, joka yhdistää turvallisuuden, työn ja toivon.

Ja siksi meidän on uskallettava puhua siitä, mikä on Keskustalle aina ollut ydintä: ihmisestä, työstä ja kotiseudusta.

Niistä rakentuu myös Suomen tulevaisuus.

Kun maailma ympärillä on arvaamaton, Suomen ei pidä olla.

Suomen pitää olla vakaa. Ennakoitava. Luotettava. Ja ennen kaikkea oikeudenmukainen jokaiselle.

Maa, jossa ihmiset tietävät, että huomenna asiat toimivat paremmin kuin tänään. Ja maa, jossa heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta.

Se ei synny sattumalta. Se syntyy päätöksillä.

Ja niitä päätöksiä Keskusta on valmis tekemään.

Työn, turvan ja tulevaisuudenuskon puolesta.

Arvoisat puoluevaltuutetut,

ensi kesänä kokoonnumme Tampereelle juhlistamaan Keskustan 120-vuotista taivalta. Silloin olemme jälleen askeleen lähempänä eduskuntavaaleja.

Tampereen kokous ei ole vain sääntömääräinen kokoontuminen, vaan paikka, jossa Keskusta näyttää koko maalle, millaista tulevaisuutta rakennamme.

Meillä on vuosi aikaa. Vuosi aikaa käydä keskusteluja, kuunnella, rakentaa ja kertoa suomalaisille, millaista Suomea haluamme rakentaa.

Vuodessa voi tapahtua mitä vain. Vuoden aikana pystymme vaikka mihin.

Suomi tarvitsee uuden suunnan ja me voimme näyttää sen. Ja me teemme sen,  yhdessä!