Euroopan keskuspankin korkokokouksen 30.4.2026 ennakko – vielä ei ole EKP:n koronnoston aika

EKP:n koroista päättävä neuvosto kokoontuu vapun alla korkokokoukseensa Iranin konfliktin nostattamissa epävarmuuden oloissa. Toistaiseksi konfliktin merkittävimmät talousvaikutukset on koettu energiamarkkinoilla, ja hintojen nousu on muuttanut myös euroalueen inflaationäkymiä. Keskuspankki voi kuitenkin yhä jäädä tarkkailemaan energiahintojen nousua, ja sitä, jääkö hintanousu enimmäkseen energiasektoriin rajatuksi.

“Koronnostoa harkitaan, mikäli hintapaineet alkavat merkittävästi laajentua energiahintojen ulkopuolelle. Toistaiseksi siitä ei ole riittäviä merkkejä, emmekä S-Pankissa odota EKP:ltä koronnostoa vielä tulevassa huhtikuun lopun kokouksessa”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen arvioi.

Maaliskuun talousennusteessaan S-Pankki ennusti, että EKP tekee tänä vuonna yhden, kesäkuulle ajoittuvan koronnoston. Näkemyksemme on säilynyt ennallaan ja arvioimme hintapaineiden voimistuvan sekä välittyvän kesään mennessä myös muihin hintoihin siinä määrin, että EKP:n koronnosto on perusteltu. EKP:n talletuskorko on nyt tasan 2 prosenttia ja ennustamamme kesäkuun koronnoston jälkeen se olisi 2,25 prosenttia. Siten talletuskorko jatkaisi edelleen ns. neutraalilla tasolla, mikä ei ole euroalueen talouden aktiviteettia kiristävää tai elvyttävää. Suomen taloudellisen tilanteen näkökulmasta korko olisi kuitenkin liian korkea.

Inflaationäkymät kehittyneet kohti epäsuotuisampaa skenaariota

Inflaatiopaineiden mahdollinen laajentuminen on nyt EKP:ssä tarkastelun alla, ja pääjohtaja Christine Lagarde on todennut, että inflaationäkymään kohdistuvat riskit ovat yläsuuntaisia. Jo maaliskuussa nähtiin euroalueen inflaation selvä kiihtyminen 2,6 prosenttiin helmikuun 1,9 prosentista, kun Lähi-idän konflikti nosti tuntuvasti energiahintoja polttoainehintojen noustua. Sen sijaan energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio hidastui hieman maaliskuussa 2,3 prosenttiin.

Maalis- ja huhtikuussa euroalueen yritykset raportoivat ostopäälliköiden kyselyssä panos- eli ostohintojen huomattavasta noususta, mikä oli erityisen suurta teollisuuden sektorilla. Jatkuessaan panoshintojen nousu siirtyy todennäköisesti laajemmin myös myyntihintoihin, mikä nostaisi myös kuluttajahintoja.

Euroalueen huhtikuun inflaation ennakkolukema julkaistaan juuri EKP:n korkopäätöksen alla, ja kansallisia lukemia saadaan jo edeltävänä päivänä. Markkinat odottavat euroalueen inflaation jatkavan huhtikuussa kiihtymistään 3,0 prosenttiin.

“Energiahintojen nousu näkyy jo selvemmin kuljetuskustannuksissa, ja erityisesti lentoliikenteen hinnoissa. Raaka-aineiden tarjontarajoitteiden seurauksena on riskinä esimerkiksi muovituotteiden hintojen nousu. Myöhemmin myös lannoitepula saattaa alkaa heijastua ruoan hintaan nostavasti, erityisesti seuraavan satokauden jälkeen”, Ronkanen ennakoi.

EKP julkisti edellisessä maaliskuun kokouksessaan euroalueen kuluvan vuoden inflaatioennusteensa, joka oli 2,6 prosenttia. Tässä EKP:n perusennusteessa inflaatiohuippu kävisi 3,1 prosentissa kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä. Vuosina 2026–2027 inflaatio hidastuisi 2 prosentin tuntumaan. EKP julkisti perusskenaarion lisäksi myös kaksi vaihtoehtoista inflaatioennustetta perustuen erilaisiin Lähi-idän tapahtumien aiheuttamiin hintashokkeihin. Epäsuotuisassa skenaariossa inflaatio kiihtyisi tänä vuonna keskimäärin 3,5 prosenttiin ja huippu olisi yli 4 prosentissa vuoden loppupuoliskolla. Vakavan skenaarion toteutuessa kuluttajahintojen keskimääräinen nousuvauhti yltäisi yli 4 prosenttiin vuosina 2026 ja 2027, ja inflaatiohuippu olisi tuntuvien kerrannaisvaikutusten seurauksena yli 6 prosentissa vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Lagarde mainitsi kuitenkin kaksi viikkoa sitten, että inflaationäkymä kulkee jossain perusennusteen ja epäsuotuisan ennusteen välillä. Häneltä voidaan saada tästä päivitettyjä näkemyksiä tulevan lehdistötilaisuuden yhteydessä.

EKP haluaa nähdä lisää hintadataa ennen mahdollista koronnostoa

Myös monien EKP:n neuvoston jäsenten viimeaikaisista kommenteista nousee esiin se, että tulevan kokouksen alla ei ole vielä näyttöä sellaisesta hintapaineiden laajentumisesta, mikä saisi EKP:n nostamaan korkoa jo nyt huhtikuussa. Esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel ja Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau ovat kommentoineet, että EKP:llä ei ole syytä kiirehtiä koronnostopäätöksen kanssa, vaan vielä on hyvää aikaa analysoida nykyisen hintashokin luonnetta. Mahdollisen koronnostopäätöksen kanssa odotetaan siihen asti, että keskuspankilla on riittävästi dataa öljyn hinnan välittymisestä laajemmin inflaatioon.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde avasi keskuspankin ajattelua seikkaperäisesti maaliskuun lopussa pitämässään ECB and Its Watchers -puheessaan. Keskeinen asia oli se, että EKP voi katsoa sormien läpi energiahintojen nousua, mikäli se jää lyhytkestoiseksi ja rajoitetuksi hintashokiksi. Toisaalta EKP seuraa tarkkaan ensimmäisiä varoitusmerkkejä energiahintojen nousun mahdollisesta leviämisestä laajemmin kokonaisinflaatioon. Jos hintashokki alkaa näyttäytyä pysyvänä ja merkittävänä, on EKP Lagarden mukaan valmis tekemään tuntuvia toimia.

“Korkomarkkinoiden odotukset kääntyivät nopeasti Iranin sodan alkamisen jälkeen EKP:n koronnostojen puolelle, ja odotukset ovat sen jälkeen heiluneet Lähi-idästä tulleiden uutisten mukaan. Tällä hetkellä korkomarkkina hinnoittelee EKP:lle ensimmäistä koronnostoa kesä- tai heinäkuulle, ja toinen koronnosto on odotuksissa syksyn aikana”, Ronkanen summaa.

Koronnosto-odotukset olivat huhtikuun alussa vielä korkeammalla, ja niiden hienoinen laantuminen on tarkoittanut myös 12 kuukauden euriboriin pientä laskua maaliskuun lopun tasoista. Perjantaina 24.4. 12 kuukauden euriborkorko oli 2,74 prosentissa.

“Epävarmuus korkonäkymien osalta on kuitenkin yhä suurta. Hintapaineet saattavat voimistua kesän mittaan niin paljon, että myös pidemmän ajan inflaatio-odotukset alkavat nousta. Tämän myötä EKP:n lisäkoronnostot olisivat mahdollisia, mutta samalla ne heikentäisivät entisestään euroalueen talouden kasvunäkymää”, Ronkanen sanoo.

 Jo nyt huhtikuun ostopäällikköindeksit kertoivat euroalueen talouden toimeliaisuuden supistumisesta palvelusektorin painamana. Toisaalta edelleen on myös pieni mahdollisuus sille, että tarjontatekijöistä aiheutuva hintashokki jää tilapäiseksi ja pääosin energiahintojen sisälle, jolloin EKP voisi pitää korkonsa tänä vuonna ennallaan.

Euroopan keskuspankki ei torstaina tule edelleenkään arvioimaan tulevaa korkouraa, vaan EKP tulee kertomaan tarkkailevansa hintashokin voimaa sekä mahdollisia välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia. EKP ilmoittaa yhä jatkavansa korkopäätösten tekemistä kokouskohtaisesti ja tuoreisiin tietoihin pohjautuen. Markkinoilla tulee siten jatkumaan spekulointi edessä mahdollisesti olevien koronnostojen määrästä ja ajankohdasta.