Eurooppa lämpenee nopeasti – helleaallot ulottuivat arktiselle alueelle asti vuonna 2025

Tiedot käyvät ilmi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta European State of the Climate 2025 -raportista.

Erityisen poikkeuksellinen oli Fennoskandian pohjoisosien kolmen viikon helleaalto, jonka aikana lämpötila nousi paikoin yli 30 asteen myös napapiirin tuntumassa.

Helleaalto ulottui myös Suomeen. Kesällä 2025 maassamme koettiin poikkeuksellinen hellejakso. Yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin jossain päin maata jopa 22 päivänä peräkkäin, mikä on pisin tällä tavalla määritelty helleputki mittaushistoriassa.

“Arktinen alue on lämmennyt 2–4 kertaa muuta maailmaa enemmän ja Välimeren alue maailman toiseksi nopeimmin. Ilmastonmuutos koetaan Euroopassa muuta maailmaa voimakkaammin. Muutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen ovat erittäin akuutteja haasteita, vaikka maailman huomio kohdistuu tällä hetkellä sotilaallisiin ja talouskysymyksiin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Korkeat lämpötilat ja vähäiset sateet vähensivät lumen ja jään määrää laajasti. Maaliskuussa 2025 Euroopan lumipeite oli noin 31 prosenttia keskimääräistä pienempi, ja kaikki jäätikköalueet menettivät massaa. Grönlannin jäätikkö menetti vuoden aikana 139 miljardia tonnia jäätä.

Meret lämpenivät vuonna 2025 ennätyksellisesti: Euroopan merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian korkein, ja 86 prosenttia merialueista koki merellisiä helleaaltoja.

Sään ääri-ilmiöt kuormittivat Eurooppaa

Kuivuus oli laajaa, ja noin 70 prosentissa Euroopan joista virtaamat jäivät keskimääräistä pienemmiksi suurimman osan vuotta. Kuumat ja kuivat olosuhteet lisäsivät maastopaloja, ja Euroopassa paloi ennätyksellisesti yli miljoona hehtaaria maata.

Myrskyt ja tulvat vaikuttivat tuhansiin ihmisiin eri puolilla Eurooppaa, vaikka laaja-alaiset rankkasateet olivat vähäisempiä kuin edellisvuosina.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös luonnon monimuotoisuudessa. Raportin mukaan ilmastonmuutos on keskeinen syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, ja ilmiöt ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

Raportin mukaan uusiutuvan energian osuus Euroopan sähköntuotannosta kasvoi edelleen ja oli lähes puolet (46,4 %) vuonna 2025. Aurinkovoiman osuus nousi ennätykselliseen 12,5 prosenttiin.

Ilmaston lämpeneminen näkyy myös Suomessa

Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan Suomen ilmasto on lämmennyt viime vuosikymmeninä nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Viimeisimmän 50 vuoden aikana Suomi on lämmennyt noin 0,5 astetta vuosikymmentä kohti, kun vielä vuonna 2000 vastaava 50 vuoden lämpenemisnopeus oli noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Lämpenemisnopeus on siis yli kaksinkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Tieto on laskettu Ilmatieteen laitoksen koko maan kattavasta havaintoaineistosta.

“Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen alkoi toden teolla 1970-luvulla, joten on täysin odotettua että 50 vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna lämpeneminen näyttää kiihtyneen. Näin pitkä tarkastelujakso tasoittaa suurimman osan luontaisesta vaihtelusta, jolloin tulos heijastaa pääasiassa ihmisten aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

Lämpeneminen näkyy Suomessa erityisesti talvissa: talvet ovat lyhentyneet, lumipeitteen kesto vähentynyt ja pakkaspäivien määrä pienentynyt. Keväiden lämpenemisen vuoksi järvet vapautuvat jääpeitteestään entistä aiemmin, ja vesistöjen lämpötilat nousevat kesäisin aiempaa korkeammiksi voimakkaiden helleaaltojen vaikutuksesta. Kesällä 2024 rikottiin ennätys koko maan hellepäivien määrässä, ja vuonna 2025 ennätyspitkä helleaalto koetteli Lappia. Voimakkaisiin helteisiin täytyy varautua Pohjoismaissa myös tulevina kesinä.

Lisätietoja raportista:

European State of the Climate 2025 -raportti kokoaa yhteen noin sadan tutkijan työn ja tarjoaa kattavan kokonaiskuvan Euroopan ilmaston tilasta. Raportti käsittelee muun muassa lämpötilan muutoksia, merien tilaa, vesivaroja, sään ääri-ilmiöitä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemeihin.

Raportin julkaisivat EU:n Copernicus-ilmastopalvelu ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Copernicus-ilmastopalvelua toteuttaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF Euroopan komission toimeksiannosta.