Sote-valiokunnan oppositio vastaa Helsingin Sanomien etusivulla sote-alan ammattiliittojen esittämään vetoomukseen poliisilaista

Sote-valiokunnan oppositio korostaa, että laaja sote-kenttä jakaa huolen lakiesityksen vaikutuksista.  

– Yhdymme sote-alan ammattiliittojen vetoomukseen ja toteamme selkeästi: lakiesitystä on muutettava. Luottamus sote-ammattilaiseen on perusoikeus – sitä ei saa rikkoa, valiokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Krista Kiuru painottaa.

– Ihmisten terveyteen liittyvät tiedot kuuluvat yksityisyydensuojan piiriin ja ovat salassapidettäviä syystä. Ne ovat erityisen arkaluontoisia henkilötietoja. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hän voi hakeutua hoitoon kaikissa tilanteissa vailla pelkoa siitä, että hänen käyntitietonsa ja sitä kautta hänen terveydentilaansa koskevia tietoja voitaisiin luovuttaa tällä tavalla eteenpäin, vihreiden Bella Forsgrén toteaa.

– On selvää, että hallituksen esityksen aiheuttamat huomattavat riskit ja haitat ovat mahdollisia potentiaalisia hyötyjä suuremmat. Pahimmillaan tämä rapauttaisi entisestään ihmisten heikkoa luottamusta suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kasaisi esteitä hoitoon hakeutumisen tielle, vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen toteaa.

Lakiesitystä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla. Hallituspuolueiden edustajilla ei ollut halua kuunnella asiantuntijoiden kantoja.  

– Eduskunnan työjärjestyksen (TJ 39 §:n 1 mon.) mukaan valiokunta voi aloittaa valmistavan keskustelun, kun kaikki selvitykset on saatu. Valiokuntaoppaan mukaan: ”Saatuaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jossa valiokunnan jäsenillä on tilaisuus lausua käsityksensä asiasta kaikin osin ja jonka perusteella valiokunnan sihteeri laatii mietintö- tai lausuntoluonnoksen”. Keskiviikkona 22.4.2026 valiokunta päätti, että poliisilakiin tulevia pykälämuutoksia ja oikeasuhtaisuuden punnintaa ei pyydetä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käyttöön, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru alleviivaa.

– Esitimme valiokunnan kuulemisen jatkamista siten, että sosiaali- ja terveysvaliokunta noudattaa eduskunnan työjärjestystä ja saa kaikki sisäministeriön selvitykset ennen valmistavan keskustelun aloittamista. Valiokunta edellyttää, että sisäministeriö antaa perustuslakivaliokunnan edellyttämien muutoksien johdosta tarvittavat pykälämuutokset ja oikeasuhtaisuuden punninnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käyttöön lausunnon antamista varten. Valiokunta pyytää sisäministeriöltä vielä täydentävän vastineen, jotta valiokunnalla olisi käytössä samat selvitykset, jotka saadun kirjallisen tiedon mukaan sisäministeriö aikoo antaa pykälämuutokset ja oikeasuhtaisuuden punninnan sisältävänä vastineena hallintovaliokunnalle, mutta ei sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, sanoo Aki Lindén.

Oppositio esitti kuulemisten jatkamista saadakseen sisäministeriön selvityksen asiasta. Asiasta jouduttiin äänestämään ja äänin 9–7 hallituspuolueet päättivät, että selvitystä ei pyydetä ja asiantuntijakuulemista ei jatketa vastoin eduskunnan työjärjestystä. Nimenhuutoäänestyksessä tällä kannalla olivat hallituspuolueiden kansanedustajat: Henrik Wickström, Mia Laiho, Pia Sillanpää, Päivi Räsänen, Oskari Valtola, Milla Lahdenperä, Jari Koskela, Anne Rintamäki ja Ville Väyrynen.

Oppositiopuolueiden kansanedustajat vaativat, että sisäministeriö olisi antanut pykälät ja oikeasuhtaisuuden punninnan valiokunnan käyttöön eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti. Oppositiopuolueiden kansanedustajat Bella Forsgrén, Krista Kiuru, Aki Lindén, Ville Merinen, Hilkka Kemppi, Hanna-Leena Mattila ja Aino-Kaisa Pekonen olivat tällä kannalla ja kannattivat kuulemisten jatkamista eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti.

– On kyllä hyvin tavatonta, että hallituspuolueet pitävät huolen siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa sisäministeriöltä tarvittavia selvityksiä. Oppositiopuolueet ovat esittäneet jo aikaisemmin, että esitystä muokattaisiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteistyössä siten, että luottamusta rapauttavat osiot poistetaan ja samalla varmistetaan, että viranomaisten välinen tiedonkulku toimii aidosti tarpeellisissa tilanteissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvien rikosten ehkäisyssä, korostaa kansanedustaja Ville Merinen.

Näin ei haluttu tehdä, vaikka sote-alalla olisi ollut laajasti kannatusta säätää laki siten, että luottamusta heikentävät kohdat poistetaan ja aidosti perustellut tiedonsaannin parannukset turvataan.

– Luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on koko järjestelmän perusta. Jos tämä luottamus murenee, seuraukset ovat vakavat: ihmiset voivat jättää hakeutumatta hoitoon, mikä heikentää sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan turvallisuutta, sanoo SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen.

– Esitetty tiedonsaantioikeuden laajennus menee liian pitkälle. On vaikea määritellä, milloin tietojen luovutus on aidosti välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, ja riskinä on, että tietoja luovutetaan jopa hyvin lieviin rikoksiin liittyen, päättää SDP:n kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa.