Huoltovarmuuskeskus julkaisee yritysten varautumisen tueksi sotilaallisen voimankäytön skenaarion
28.4.2026 09:04:45 EEST | Huoltovarmuuskeskus | Tiedote
Huoltovarmuuskeskus julkaisee yritysten ja viranomaisten varautumisen ja harjoitustoiminnan tueksi sotilaallisen voimankäytön skenaarion. Turvallisuusympäristön heikentymisen takia varautumisessa on otettava huomioon myös epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan vakavia ja pitkittyviä kriisitilanteita. Varautumalla voidaan vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja kriiseistä palautumista.

Huoltovarmuuskeskus on laatinut yhdessä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kuvitteellisen skenaarion yhteiskunnan kestokykyä haastavasta äärimmäisestä kriisistä: Suomen joutumisesta sotaan. Skenaario ei ole ennuste, vaan kuvitteellinen tapahtumakulku. Se kuvaa mahdollisen tilanteen kehittymisen kriisiytymisestä eskalaation kautta pitkittymiseen ja miten se haastaisi yhteiskunnan palveluja, tuotantoa ja infrastruktuuria.
− Julkisuudessa keskustellaan paljon sotilaallisista uhkista. Keskustelua on käyty vähemmän siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin äärimmäisessä kriisitilanteessa. Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä ja myös maanpuolustuksen jatkuvuudessa. Yritysten puolelta on toivottu jo pitkään tällaista skenaariota ja sitä kautta yhteistä varautumisperustaa, sanoo pääjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksesta.
− Skenaarion julkaisulla haluamme varmistaa, että mahdollisimman laajalla yritysjoukolla on mahdollisuus varautua ja harjoitella yhtenäisin perustein myös ääritilanteisiin. Korostan, että sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on edelleen epätodennäköinen, eikä Suomeen Puolustusvoimien arvion mukaan kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
Suomen huoltovarmuus syntyy viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Se edellyttää keskinäisten riippuvuuksien tunnistamista, hallintaa ja varajärjestelyjen suunnittelua. Mahdollinen uhkakenttä on hahmotettava riittävän yhtenäisesti, jotta eri toimialojen varautumisestä rakentuu nykyistä paremmin toisiaan tukeva kokonaisuus. Tähän yhteinen skenaario on hyödyllinen apuväline.
Skenaario on jo viime vuoden lopulla jaettu luottamuksellisena aineistona huoltovarmuuskriittisten yritysten verkostolle, ja se tuodaan nyt koko yrityskentän käyttöön. Skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta.
Varmuusvarastojen avulla ostettaisiin aikaa
Huoltovarmuuden näkökulmasta kyse olisi vakavasta kriisistä, jossa markkinat eivät enää kykene ratkaisemaan haasteita omaehtoisesti tai riittävän nopeasti. Tällöin tilanne edellyttäisi valtion toimia yhteiskunnan peruspalvelujen turvaamiseksi.
Käytössä on laaja keinovalikoima, joista tunnettuja ovat esimerkiksi varmuusvarastojen vapauttaminen ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen ohjaaminen valmiuslain lisätoimivaltuuksien avulla. Varastoja hyödyntämällä pystytään ostamaan aikaa yritysten tuotannon muutoksiin ja muihin järjestelyihin. Kun tilanne pitkittyy, väliaikaisista ratkaisuista siirryttäisiin uusiin pysyviin palvelujen ja tuotannon rakenteisiin.
Julkinen hallinto ohjaisi tuotantoa, kulutusta ja työvoiman liikkuvuutta eri tavalla kuin normaalioloissa. Voimavarat muokataan tukemaan puolustusta sekä turvaamaan huoltovarmuutta ja siviiliyhteiskuntaa. Toimintavarmuus nousee tehokkuuden edelle. Halvimman vaihtoehdon sijaan suositaan valintoja, jotka ovat korjattavissa ja hallittavissa kotimaassa.
Yhteiskunnan toimivuus on yhteinen asia
Maanpuolustus ei ole vain joukkoja ja kalustoa, vaan se edellyttää myös sähköverkkoja, sairaaloita, tietoliikennettä ja logistiikkaa. Yhteiskunta ei saa pysähtyä ja siviilien työpanosta tarvittaisiin Suomen turvaamiseksi myös sotilaallisen konfliktin oloissa. Jokainen häiriö infrastruktuurissa tuntuu rintamalla, ja jokainen onnistuminen siviilipuolella vahvistaa myös sotilaallista kykyä. Arjen sujumiseksi tarvittaisiin myös tilanteen mukaisia ratkaisuja, joista vastuuta siirtyisi yhä enemmän kansalaisille, järjestöille, yrityksille ja paikallisille toimijoille. Tätä toimintakykyä voidaan vahvistaa yhteisellä varautumisella normaalioloissa.
Huoltovarmuustyössä on tärkeää huomioida myös epätodennäköiset, mutta toteutuessaan vakavat ja pitkittyvät kriisitilanteet. Varautuminen ei tarkoita uhkien ennustamista, vaan yhteiskunnan toimintakyvyn vahvistamista. Hyvin valmistautunut yhteiskunta kykenee säilyttämään toimintakykynsä, palautumaan kriiseistä nopeammin ja luomaan kansalaisille mielenrauhaa myös epävarmoina aikoina.
Häiriöhyrrä-harjoitustyökalu Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla
Lisätietoja:
pääjohtaja Janne Känkänen
yksikönjohtaja Jarna Hartikainen
haastattelupyynnöt: viestinta@nesa.fi
Avainsanat
Tietoa Huoltovarmuuskeskuksesta
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva valtion virasto, jonka missiona on rakentaa yhdessä elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen kanssa kriisinkestävää yhteiskuntaa, jotta myös kriisitilanteissa yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä. Lisää tietoa: huoltovarmuuskeskus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuuskeskus
Logistikutredning 2025: Ökande risker i leveranskedjorna och kompetensbrist oroar företagen2.6.2026 07:25:54 EEST | Pressmeddelande
Logistikutredning 2025, som publiceras i dag, granskar Finlands logistiska omvärld och särskilt resiliensen i företagens leveranskedjor. Företagen upplever att riskerna i deras leveranskedjor har ökat jämfört med 2022, men bedömer samtidigt att deras resiliens är god.
Logistiikkaselvitys 2025: Toimitusketjujen riskit kasvussa ja osaajapula yritysten huolena2.6.2026 07:25:54 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Logistiikkaselvitys 2025 tarkastelee Suomen logistista toimintaympäristöä ja erityisesti yritysten toimitusketjujen resilienssiä. Yritykset kokevat toimitusketjuihin liittyvät riskit kasvaneiksi verrattuna vuoteen 2022, mutta yritysten resilienssi on hyvä.
National Logistics Survey Finland 2025: supply chain risks increasing and businesses concerned about skills shortages2.6.2026 07:25:54 EEST | Press release
The report ‘National Logistics Survey Finland 2025’, published today, examines Finland’s logistical environment and particularly the resilience of the supply chains of businesses. Businesses feel that supply chain risks have increased compared to 2022, but the resilience of businesses is at a good level.
Utredning inleds om tillgången till hälso- och sjukvårdspersonal vid störningssituationer22.5.2026 10:00:16 EEST | Pressmeddelande
Försörjningsberedskapscentralen (FBC) och Åbo Akademi utreder vilken beredskap och vilja yrkespersoner inom hälso- och sjukvården har att frivilligt ansluta sig till arbetskraften i händelse av en omfattande och allvarlig störning. Målet är att hitta personer som har utbildning inom hälso- och sjukvårdsområdet men som för närvarande arbetar med andra uppgifter.
Selvitys terveysalan ammattilaisten saatavuudesta häiriötilanteessa käynnistyy22.5.2026 10:00:16 EEST | Tiedote
Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Åbo Akademi selvittävät terveydenhuollon ammattilaisten valmiutta ja halukkuutta liittyä vapaaehtoisesti työvoimaan laajamittaisessa ja vakavassa häiriötilanteessa. Tavoitteena on löytää henkilöitä, joilla on terveydenhuoltoalan koulutus, mutta he työskentelevät tällä hetkellä muissa tehtävissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme