Huoltovarmuuskeskus julkaisee yritysten varautumisen tueksi sotilaallisen voimankäytön skenaarion

Huoltovarmuuskeskus on laatinut yhdessä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kuvitteellisen skenaarion yhteiskunnan kestokykyä haastavasta äärimmäisestä kriisistä: Suomen joutumisesta sotaan.  Skenaario ei ole ennuste, vaan kuvitteellinen tapahtumakulku. Se kuvaa mahdollisen tilanteen kehittymisen kriisiytymisestä eskalaation kautta pitkittymiseen ja miten se haastaisi yhteiskunnan palveluja, tuotantoa ja infrastruktuuria.

− Julkisuudessa keskustellaan paljon sotilaallisista uhkista. Keskustelua on käyty vähemmän siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin äärimmäisessä kriisitilanteessa. Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä ja myös maanpuolustuksen jatkuvuudessa. Yritysten puolelta on toivottu jo pitkään tällaista skenaariota ja sitä kautta yhteistä varautumisperustaa, sanoo pääjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksesta.

− Skenaarion julkaisulla haluamme varmistaa, että mahdollisimman laajalla yritysjoukolla on mahdollisuus varautua ja harjoitella yhtenäisin perustein myös ääritilanteisiin. Korostan, että sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on edelleen epätodennäköinen, eikä Suomeen Puolustusvoimien arvion mukaan kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.

Suomen huoltovarmuus syntyy viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Se edellyttää keskinäisten riippuvuuksien tunnistamista, hallintaa ja varajärjestelyjen suunnittelua.  Mahdollinen uhkakenttä on hahmotettava riittävän yhtenäisesti, jotta eri toimialojen varautumisestä rakentuu nykyistä paremmin toisiaan tukeva kokonaisuus. Tähän yhteinen skenaario on hyödyllinen apuväline.

Skenaario on jo viime vuoden lopulla jaettu luottamuksellisena aineistona huoltovarmuuskriittisten yritysten verkostolle, ja se tuodaan nyt koko yrityskentän käyttöön. Skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta.

Varmuusvarastojen avulla ostettaisiin aikaa

Huoltovarmuuden näkökulmasta kyse olisi vakavasta kriisistä, jossa markkinat eivät enää kykene ratkaisemaan haasteita omaehtoisesti tai riittävän nopeasti. Tällöin tilanne edellyttäisi valtion toimia yhteiskunnan peruspalvelujen turvaamiseksi.

Käytössä on laaja keinovalikoima, joista tunnettuja ovat esimerkiksi varmuusvarastojen vapauttaminen ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen ohjaaminen valmiuslain lisätoimivaltuuksien avulla. Varastoja hyödyntämällä pystytään ostamaan aikaa yritysten tuotannon muutoksiin ja muihin järjestelyihin. Kun tilanne pitkittyy, väliaikaisista ratkaisuista siirryttäisiin uusiin pysyviin palvelujen ja tuotannon rakenteisiin.

Julkinen hallinto ohjaisi tuotantoa, kulutusta ja työvoiman liikkuvuutta eri tavalla kuin normaalioloissa. Voimavarat muokataan tukemaan puolustusta sekä turvaamaan huoltovarmuutta ja siviiliyhteiskuntaa.  Toimintavarmuus nousee tehokkuuden edelle. Halvimman vaihtoehdon sijaan suositaan valintoja, jotka ovat korjattavissa ja hallittavissa kotimaassa.

Yhteiskunnan toimivuus on yhteinen asia

Maanpuolustus ei ole vain joukkoja ja kalustoa, vaan se edellyttää myös sähköverkkoja, sairaaloita, tietoliikennettä ja logistiikkaa. Yhteiskunta ei saa pysähtyä ja siviilien työpanosta tarvittaisiin Suomen turvaamiseksi myös sotilaallisen konfliktin oloissa. Jokainen häiriö infrastruktuurissa tuntuu rintamalla, ja jokainen onnistuminen siviilipuolella vahvistaa myös sotilaallista kykyä. Arjen sujumiseksi tarvittaisiin myös tilanteen mukaisia ratkaisuja, joista vastuuta siirtyisi yhä enemmän kansalaisille, järjestöille, yrityksille ja paikallisille toimijoille. Tätä toimintakykyä voidaan vahvistaa yhteisellä varautumisella normaalioloissa.

Huoltovarmuustyössä on tärkeää huomioida myös epätodennäköiset, mutta toteutuessaan vakavat ja pitkittyvät kriisitilanteet. Varautuminen ei tarkoita uhkien ennustamista, vaan yhteiskunnan toimintakyvyn vahvistamista. Hyvin valmistautunut yhteiskunta kykenee säilyttämään toimintakykynsä, palautumaan kriiseistä nopeammin ja luomaan kansalaisille mielenrauhaa myös epävarmoina aikoina.

Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus -skenaario Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla

Häiriöhyrrä-harjoitustyökalu Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla

Lisätietoja:

pääjohtaja Janne Känkänen
yksikönjohtaja Jarna Hartikainen
haastattelupyynnöt: viestinta@nesa.fi