EU:n pitkän aikavälin budjetti, jolla vastataan kansalaisten odotuksiin ja nykypäivän haasteisiin

• Mepit haluavat, että vuoden 2027 jälkeinen EU-budjetti on 1,27 prosenttia EU:n BKTL:sta ilman velan takaisinmaksukustannuksia
• Puolustus ja kilpailukyky ovat uusia painopisteitä, mutta koheesio- ja maatalousrahoitus on turvattava
• Yksinkertaistaminen ei saa heikentää avoimuutta, vastuuvelvollisuutta tai demokraattista valvontaa
• Uudet tulolähteet olisi hyväksyttävä yhdessä seuraavan talousarvion kanssa, ja niiden olisi tuotettava vuosittain noin 60 miljardia euroa

Vuosia 2028–2034 koskevan EU:n talousarvion tulisi olla 1,27 prosenttia EU:n BKTL:sta, ja NextGenerationEU -elvytysrahaston velanhoitokulut (0,11 prosenttia BKTL:sta) tulisi pitää talousarvion enimmäismäärien ulkopuolella. Näin todetaan parlamentin monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliraportissa, joka hyväksyttiin äänin 370 puolesta, 201 vastaan ja 84 tyhjää.

Mepit esittävät noin 10 prosentin lisäystä komission heinäkuussa 2025 antamaan ehdotukseen. Lisäys jaettaisiin tasaisesti EU:n painopisteitä tukevien kolmen budjettikohdan kesken (hallintoa ja virastoja lukuun ottamatta), mikä lieventäisi inflaation vaikutuksia.

Tämä merkitsee 175,11 miljardin euron nimellistä lisäystä (vuoden 2025 kiinteinä hintoina) tai 197,30 miljardin euron nimellistä lisäystä (käypinä hintoina) verrattuna komission ehdotukseen. NextGenerationEU-välineen takaisinmaksu ei ole mukana luvuissa. Kaiken kaikkiaan parlamentti ehdottaa talousarviota, jonka suuruus on 1,78 biljoonaa euroa (vuoden 2025 kiinteinä hintoina) tai 2,01 biljoonaa euroa (käypinä hintoina), jotta voidaan rahoittaa EU:n poliittiset painopisteet ja strategiset tavoitteet.

Mepit korostavat, että EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion on edelleen oltava investointiväline, jolla tuetaan EU:n kansalaisia, alueita sekä yrityksiä, myös pk-yrityksiä. Samalla tulisi varmistaa EU:n tuoma lisäarvo kansalliseen rahankäyttöön verrattuna. Mepit vastustavat jyrkästi kaikkea uudelleenkansallistamista ja torjuvat ”à la carte” -lähestymistavan. He varoittavat, että komission jäsenvaltiokohtaisiin suunnitelmiin perustuva toimintamalli (ns. kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat) voisi heikentää EU:n toimintaohjelmia, vähentää avoimuutta ja luoda kilpailua edunsaajien välille.

Erillistä ja suurempaa rahoitusta tärkeimmille ohjelmille

Mepit haluavat varmistaa, että ohjelmien rahoitus pysyy riittävänä. Sitä tulisi erikseen korvamerkitä kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien alaisille toimille, kuten maatalous- ja kalastuspolitiikalle, aluekehitykselle, Euroopan sosiaalirahastolle, sisäasioille ja syrjäisimmille alueille sen sijaan, että jäsenmaat voisivat vapaasti ohjata rahoitusta näiden sektorien välillä. Mepit korostavat myös, että alue- ja paikallisviranomaiset olisi otettava täysipainoisesti mukaan ohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

He suhtautuvat myönteisesti komission ehdotukseen kaksinkertaistaa rahoitus, joka kohdistetaan kilpailukykyyn, puolustukseen, innovointiin, digitaaliseen ja vihreään siirtymään, infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja kulttuuriin. He kehottavat lisäämään tukea ensisijaisille ohjelmille, joita ovat muun muassa Euroopan kilpailukykyrahasto, Horisontti Eurooppa, Verkkojen Eurooppa, Erasmus+, AgoraEU ja EU:n pelastuspalvelumekanismi. Lisäksi he vaativat erillistä rahoitusta EU4Health- ja Life-ohjelmiin osana Euroopan kilpailukykyrahastoa.

Mepit kannattavat ulkoasioiden rahoituksen lisäämistä, mutta pitävät ehdotettua tasoa riittämättömänä. He kehottavat lisäämään rahoitusta laajentumiseen, kehitykseen, Ukrainan tukemiseen, monenväliseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Avoimuus ja valvonta uhattuina

Mepit korostavat, että budjetin yksinkertaistaminen ei saa heikentää avoimuutta, vastuuvelvollisuutta tai demokraattista valvontaa. He varoittavat, että kustannuksiin perustumattoman rahoituksen laajamittainen käyttö voi haitata rahainkäytön valvontaa ja tilintarkastamista. Mietinnössä korostetaan myös, että EU:n arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on ennakkoedellytys EU:n varojen saamiselle. Samalla halutaan välttää rankaisemasta lopullisia tuensaajia, jos niiden kotimaan hallitus rikkoo oikeusvaltioperiaatetta.

Omat varat

Mepit korostavat, että parlamentti on vahvasti sitoutunut ottamaan käyttöön uusia omia varoja NextGenerationEU-välineen velan takaisinmaksua ja talousarvion rahoittamista varten. He tukevat komission ehdottamaa ”korilähestymistapaa” ja korostavat, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä olisi hyväksyttävä uusia tulolähteitä, jotka tuottaisivat vuosittain noin 60 miljardia euroa. Jos joistakin ehdotuksista luovutaan, he kehottavat harkitsemaan muita vaihtoehtoja. Niitä olisivat muun muassa digitaalipalvelumaksu, online-rahapelipalveluista perittävä maksu, hiilirajamekanismin laajentaminen ja kryptovarojen pääomatuloihin perustuva maksu.

Tarkat luvut löytyvät väliraportin liitteestä II.

Kommentit

”Tänään Euroopan parlamentti näyttää suuntaa monivuotisen rahoituskehyksen tavoitetason ja aikataulun suhteen. Hyväksyimme vahvan neuvottelukannan, joka luo tasapainoa uusien ja aiempien painopisteiden välille sekä sisältää maltillisen 10 prosentin lisäyksen kokonaistasoon. Pyydämme nyt Eurooppa-neuvostoa toimimaan, vastaamaan ehdotuksiimme ja hyväksymään vahvan budjetin ajoissa. Me olemme valmiina neuvottelemaan, ” totesi toinen esittelijä Siegfried Mureşan (EPP, Romania).

”Maatalouspolitiikka, koheesiovarat, Horisontti Eurooppa, Erasmus+ – nämä eivät ole menneisyyden jäänteitä, vaan solidaarisen Euroopan selkäranka, joilla rakennamme tulevaisuuttamme. Kunnianhimo ilman riittäviä varoja on tyhjää puhetta, ja siksi olemme hyväksyneet vahvan neuvottelukannan seuraavaan rahoituskehykseen. Se pitää tasapainon uusien ja aiempien prioriteettien välillä sekä sisältää maltillisen korotuksen kokonaistasoon ja uusia, aitoja tulonlähteitä. Nyt Eurooppa-neuvoston tulee vastata tähän kunnianhimoon, kehittää ehdotuksiamme ja varmistaa ajoissa vahva budjetti, joka toimii alueille, edunsaajille ja kansalaisille. Odotamme innolla rakentavia neuvotteluja,” totesi toinen esittelijä Carla Tavares (S&D, Portugali).

Seuraavaksi

Parlamentilla on nyt kanta asetukseen, jossa määritellään vuosia 2028–2034 koskevan talousarvion rakenne ja tärkeimmät luvut. Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus edellyttää parlamentin hyväksyntää, ja neuvottelut voidaan aloittaa, kun jäsenmaat ovat sopineet kannastaan.

Taustaa

Parlamentti määritteli vuoden 2027 jälkeistä EU:n talousarviota koskevat painopisteensä toukokuussa 2025. Komissio antoi heinäkuussa 2025 ehdotuksensa EU:n seuraavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi. Johtavien meppien mukaan se merkitsee investointien reaalista jäädyttämistä samalla, kun katetaan NextGenerationEU-välineen takaisinmaksu. Suurin osa talousarvion varoista investoidaan yrityksiin, viljelijöihin, alueisiin ja kansalaisyhteiskuntaan, ja noin kuusi prosenttia käytetään hallintoon.

Lisätietoa

• Hyväksytty teksti lisätään tänne 
• Lainsäädäntötietokanta 
• Päätöslauselma unionin pitkän aikavälin uudistetusta talousarviosta muuttuvassa maailmassa (7.5.2025) 
• Parlamentin tutkimuspalvelun katsaus: ”2028-2034 EU budget: Parliament's position” 
• Parlamentin tutkimuspalvelun kooste: ”Next long-term EU budget: 2028-2034 multiannual financial framework” 
• Parlamentin tutkimuspalvelun kooste: “2028-2034 EU budget: Comparing Parliament's position with the Commission proposal” 
• Lehdistöpaketti: Kaikki, mitä haluat tietää EU:n pitkän aikavälin talousarviosta 
• EU:n pitkän aikavälin budjettia koskeva parlamentin sivusto 
• Budjettivaliokunta