Apurahahaku alkaa – jaossa yli kaksi miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen

Suomen Lääketieteen Säätiön ja Lääkäriseura Duodecimin apurahahaku on käynnissä 1.–31.5.2026. Apurahoja voivat hakea tutkijat ja opiskelijat kaikilta lääketieteen aloilta, myös hammaslääketieteestä.

Säätiö tarjoaa tukea etenkin tieteellisen uran alkumetreille. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen syntyy jatkossakin uusia lääkäritutkijoiden sukupolvia.

”Oikeassa vaiheessa sytytetty kipinä tieteeseen voi kantaa pitkälle. On tärkeää, että nuoret lääkärit näkevät jo varhain tutkijanuran yhtenä vaihtoehtona ja kokevat, että sen voi yhdistää potilastyöhön”, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä.

Eri uravaiheisiin räätälöityä tukea

Säätiön apurahat vaihtelevat 2 500 eurosta 200 000 euroon. Rahoitusta voi hakea esimerkiksi ensimmäiseen tutkimusprojektiin, ulkomaanjakson jälkeen Suomeen palaamiseen tai oman tutkimusryhmän perustamiseen.

Valtaosa apurahoista on pieniä, ja ne on suunnattu tutkijanuran alkuvaiheen tueksi. Suurimmat rahoitukset on puolestaan tarkoitettu kokeneemmille, itsenäistymisvaiheessa oleville lääkäritutkijoille.

Rahoitettavien aiheiden kirjo on laaja.

”On mahdotonta ennustaa, mikä tutkimus osoittautuu tärkeäksi. Siksi tuemme parhaita ideoita aivan kaikilta lääke- ja hammaslääketieteen aloilta – olipa kyse sitten kansantaudeista, harvinaisista perinnöllisistä sairauksista tai esimerkiksi terveydenhuollon kehittämisestä”, Aalto-Setälä kertoo.

Säätiörahoitus antaa työrauhan

Suomalaiset hyötyvät lääkäreiden tekemästä tutkimuksesta monin tavoin. Sen avulla tuorein tieto ja uudet hoidot saadaan ripeästi potilaiden ulottuville. Myös terveydenhuollon ajankohtaisiin ongelmiin voidaan kehittää innovatiivisia ratkaisuja.

Vuoden 2025 selvityksen perusteella lääkärit kokevat, että tutkimuksen edellytykset ovat hieman parantuneet. Jarruina ovat silti edelleen ajanpuute, kliinisen työn kuormitus ja pula rahoituksesta.

”Apurahat tarjoavat tutkijoille työrauhaa, mutta ne eivät yksin poista kaikkia esteitä. Tieteen tekemisen edellytyksiä Suomessa on parannettava kauttaaltaan. Vain siten voimme varmistaa, että tutkijan työ houkuttelee jatkossakin nuoria lääkäreitä”, Aalto-Setälä muistuttaa.

Kriittisiä hetkiä tutkijanuralla ovat erilaiset taitekohdat, minkä vuoksi säätiö kohdistaa tukeaan juuri niihin. Rahoitusta voi hakea esimerkiksi tutkimuksen jatkamiseen väitöskirjan jälkeen.

Haettavana kuusi erilaista apurahaa

Toukokuussa 2026 haettavana on kuusi apurahakategoriaa, jotka on suunniteltu eri uravaiheisiin:

• Eka-apurahat (2 500 €) opiskelijoille, jotka aloittavat ensimmäistä tutkimusprojektiaan ilman aiempaa julkaisuhistoriaa
• Suomen Lääketieteen Säätiön ja Duodecimin kannustusapurahat (5 000 €) nuorille väitöskirjatutkijoille
• Tutkimusapurahat (13 500–60 000 €) väitöskirja- tai tutkijatohtorivaiheen päätoimiseen tutkimustyöhön
• Leena ja Olavi Kauppilan rahaston apurahat (20 000–50 000 €) sairauksien syiden ja mekanismien tutkimukseen
• Palaavan tutkijan apurahat (enintään 50 000 €) ulkomailta palaaville tutkijoille
• Tutkimusryhmän perustajan apurahat (150 000–200 000 €) itsenäisen tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville väitelleille lääkäritutkijoille merkittäviin tutkimushankkeisiin

Apurahoihin voi tutustua tarkemmin Suomen Lääketieteen Säätiön verkkosivuilla. Hakemus tehdään säätiön sähköisessä apurahapalvelussa. Rahoituspäätökset valmistuvat lokakuussa, ja apurahansaajat julkistetaan marraskuussa Lääkäriseura Duodecimin vuosipäivän symposiumissa.

Tervetuloa hakuinfoon 7.5.

Säätiö järjestää apurahanhakijoille virtuaalisen infon torstaina 7. toukokuuta klo 13–14. Tilaisuudessa asiamies Jouni Lounasmaa ja stipendivaliokunnan puheenjohtaja, professori Juhani Junttila kertovat säätiön apurahoista ja hakuprosessista tarkemmin sekä vastailevat kysymyksiin. Ilmoittaudu mukaan!

Tietoa apurahan hakijalle

Myönnettävät apurahat