Valkoposkihanhet tulossa lähiaikoina

29.4.2026 12:14:31 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote

Jaa

Edelliset kaksi viikkoa ovat olleet valkoposkihanhien muutossa varsin hiljaiset.

Hanhia pellolla syömässä ja levittelemässä siipiään. — Suomessa on edelleen enemmän ns. harmaita hanhia kuin valkoposkihanhia lepäilemässä ja ruokailemassa muuttomatkojensa varrella. Hanhien tunnistaminen voi olla vaikeaa, kuvassa valkoposkihanhien lisäksi tundrametsähanhia, tundrahanhia ja siivet levällään maassa lyhytnokkahanhi. Kuva Kiteen Kiteenlahdelta 28.4.2026 **Jari Kontiokorpi Elinvoimakeskus**

Pohjoistuulinen sää ei ole innostanut valkoposkihanhia muutolle, poikkeuksena perjantai-lauantai 24.–25. huhtikuuta, jolloin tuuli kääntyi Itämeren piirissä hetkiseksi lounaaseen ja innosti myös tuhansia valkoposkihanhia muutolle. Suomessa lepäilevien ja ruokailevien valkoposkihanhien määrät ovat edelleen varsin pieniä, mutta tilanne muuttunee vappuviikonloppuna.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan suurilukuisin muutto oli 24.4. Helsingin Lauttasaaren 5851 määritettyä valkoposkihanhea ja 1960 lajilleen määrittämätöntä hanhea matkalla koilliseen ja pohjoiseen. Viron mantereen luoteisnurkassa Põõsaspeassa laskettiin 18.4. 8200 muuttavaa valkoposkihanhea, mutta näistä valtaosa jäi Viroon.

Lepäileviä ja ruokailevia on havaittu jälleen eniten Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson järvillä ja isoilla pelloilla, suurin ilmoitettu määrä on 26.4. Pukkilan Kanteleen noin 10 000 valkoposkihanhea. Idempänä määrät ovat totutusti pienempiä. Etelä-Karjalan suurin määrä oli 25.4. Lemin Urolanlahden 1670 ja Pohjois-Karjalan 28.4. Kiteen Kiteenlahden 1150 valkoposkihanhea. Metsä- ja tundrahanhia on edelleen valkoposkihanhia enemmän, ja esiintyminen painottuu Länsi- ja Lounais-Suomeen, eikä niiden muutto oli juuri edistynyt pariin viikkoon.

GPS-lähettimillä varustettuja valkoposkihanhia on liikehtinyt Viroon saakka, muttei vielä Suomeen. Yhteensä reilut 30 toimivaa lähetintä kertoo suurimman osan GPS-valkoposkihanhista oleilevan talvialueillaan ja 8 lentäneen Viroon. Lukuun sisältyvät uudet saksalaisprojektin hanhet (IWWR), joiden liikkeitä voi seurata alla olevasta lähdeluettelon linkistä.

Vapun aika suosiollinen muutolle

Joko on näkyvissä isomman valkoposkihanhimäärän liikehtiminen, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?

”Viikon verran on kestänyt kylmää virtausta pohjoisen puolelta, ja idässä oli jopa takatalven tuntua, mikä lamautti valkoposkihanhien saapumisen Suomeen. Vappuna säätilanne keikahtaa taas toiseen laitaan, eli hyvin suosiolliseksi muutolle. Perjantaista sunnuntaihin vallitsee hyvin lämmin lounaanpuoleinen virtaus ja poutasää, mikä vauhdittaa muuttoa voimakkaasti. Ensi viikon alussa tuuli heikkenee ja ajoittain voi sataa, mutta silti säätila suosii edelleen muuttajien saapumista Suomeen.”

Seuraava tiedote ilmestyy torstaina 7.5.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

linnut hanhet valkoposkihanhet valkoposkihanhi maanviljely maatalous rauhoitetut eläimet rauhoitetut lajit rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot rauhoitetut linnut muuttolinnut ympäristö

Yhteyshenkilöt

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Itä-Suomen elinvoimakeskus
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
p. 0295 026 144

Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Itä-Suomen elinvoimakeskus
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
p. 0295 026 252

Kuvat

Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset

2,6 miljoner euro utlyses för utvecklingsprojekt inom kommersiellt fiske och vattenbruk, främjande av efterfrågan och fiskeriekonomiska restaureringar23.4.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

Inom Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfonden (EHFVF) har tidsbundna utlysningar öppnats för sex åtgärder. Finansiering kan sökas för allmännyttiga utvecklingsprojekt inom kommersiellt fiske, vattenbruk och fiskförädling, för främjande av efterfrågan, för forsknings- och utvecklingsprojekt som gäller miljön och fiskeresurser samt för fiskeriekonomiska restaureringar.

Kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin jaossa rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa23.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta avautui määräaikaiset haut kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2040 on valmistunut21.4.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Huhtikuussa 2026 valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma toimii kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2026-2040. Suunnitelmassa ehdotettavilla toimilla lisätään ylikunnallisen yhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kuntakohtaiset yhteenvedot.

Vattenståndet i sjöarna i västra Finland ligger lägre än vanligt – risken för torka på sommaren16.4.2026 11:22:32 EEST | Pressmeddelande

Vattenståndet i sjöarna i västra Finland blir sannolikt lägre än normalt nästa sommar, om det inte regnar kraftigare än vanligt under senvåren och försommaren. Snömängden var förra vintern mindre än hälften av genomsnittet och på vårvintern var nederbördsmängden liten.

Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä16.4.2026 11:22:32 EEST | Tiedote

Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme