Yksi maailman yleisimmistä polvileikkauksista ei auta – ja saattaa aiheuttaa haittaa
30.4.2026 07:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Polven nivelkierukan osapoisto ei paranna potilaiden oireita tai toimintakykyä kymmenen vuoden seurannassa.
Rappeutuneen polvikierukan siistiminen eli osapoisto on yksi yleisimmistä ortopedisista leikkauksista maailmassa. Vaikka toimenpiteiden määrä on Suomessa vähentynyt merkittävästi viime vuosina, kansainvälisesti leikkausta tehdään edelleen laajasti.
Kymmenen vuoden seurannassa nivelkierukan osapoisto ei lumekirurgiaan verrattuna parantanut potilaiden oireita tai toimintakykyä. Sen sijaan tulokset viittasivat päinvastaiseen: osapoiston läpikäyneillä potilailla havaittiin pitkäaikaisseurannassa enemmän oireita, heikompi toimintakyky, enemmän nivelrikon etenemistä sekä suurempi todennäköisyys myöhempiin polvileikkauksiin verrattuna lumekirurgiaan.
Helsingin yliopiston professori ja FIDELITY-tutkimuksen (Finnish Degenerative Meniscal Lesion Study) johtaja Teppo Järvinen korostaa tulosten laajempaa merkitystä:
– Tuloksemme viittaavat siihen, että kyseessä voi olla esimerkki niin sanotusta medical reversal -ilmiöstä, jossa laajasti käytetty hoito osoittautuu tehottomaksi – ja mahdollisesti haitalliseksi.
– Leikkaus perustuu ajatukseen, että polven sisäpuolen kipu johtuu sisemmän nivelkierukan repeämästä, joka voidaan hoitaa kirurgisesti. Tällainen biologiseen uskottavuuteen perustuva päättely on lääketieteessä yleinen, mutta se ei tässä tapauksessa kestä kriittistä tarkastelua. Nyky-ymmärryksen valossa eri nivelten, kuten tässä polvinivelen, kipuilu liittyy iän mukanaan tuomaan rappeumaan, kertoo FIDELITY-tutkimuksen toinen päätutkija, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Raine Sihvonen.
Huolta leikkauksen haitoista
Viime vuosina julkaistut rekisteri- ja väestötutkimukset ovat herättäneet huolta kierukan osapoistoleikkauksen mahdollisista haitoista. Niiden perusteella kierukan osapoistoon on liitetty kohonnut tekonivelleikkauksen riski sekä mahdollisesti suurempi komplikaatioriski tekonivelleikkauksen jälkeen. Tämän tyyppisten tutkimusten näyttö on kuitenkin luonteeltaan epäsuoraa, eikä niillä pystytä osoittamaan syy-seuraussuhteita.
– Useat satunnaistetut tutkimukset ovat jo aiemmin osoittaneet, ettei kierukan osapoisto ole parantanut potilaiden oireita lyhyellä (1–2 vuotta) eikä keskipitkällä (5 vuotta) aikavälillä. Tästä huolimatta toimenpide on säilynyt laajassa käytössä monissa maissa, sanoo väitöskirjatutkija, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Roope Kalske.
– Monet riippumattomat hoitosuositusorganisaatiot ovat jo lähes kymmenen vuoden ajan suositelleet, että toimenpiteestä tulisi luopua. Silti esimerkiksi Amerikan ortopediyhdistys on pitänyt leikkausta edelleen perusteltuna. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten vaikeaa tehottomista hoidoista on luopua, Järvinen summaa.
Suomalainen FIDELITY-tutkimus on ainutlaatuinen sekä asetelmansa eli lumekirurgia-kontrollin että kymmenen vuotta kestäneen potilasseurannan vuoksi. Tutkimuksessa rappeumaperäistä kierukkarepeämää sairastavat potilaat satunnaistettiin kierukan osapoistoon tai lumekirurgiaan.
– Viidessä sairaalassa läpiviety tutkimus on esimerkki paitsi sujuvasta monikeskusyhteistyöstä, myös tutkimuspotilaiden sitoutumisesta kiinnostavaan hankkeeseen. Alkuperäisestä 146 osallistujasta yli 90 prosenttia otti osaa tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen, kertoo hanketta koordinoinut Pirjo Toivonen.
FICEBO-tutkimusryhmä (Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics) toimii Helsingin yliopistossa ja HUSissa. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu kirurgisen tutkimuksen ja näyttöön perustuvan lääketieteen edelläkävijä Suomessa.
FIDELITY-tutkimushanke (Finnish Degenerative Meniscal Lesion Study) on osa FICEBO-tutkimusryhmän laajempaa työtä kirurgisten hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat, Tampereen Hatanpään sairaala, Jyväskylän keskussairaala ja THL.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teppo JärvinenProfessori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Puh:+358 400 246 426teppo.jarvinen@helsinki.fiRaine SihvonenLT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Puh:+358 40 735 1674raine.sihvonen@fimnet.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Varhaiset käärmeet elivät maan pinnalla, alla ja meressä3.8.2026 08:54:52 EEST | Tiedote
Käärmeiden alkuperä on luultua monimuotoisempi. Brasiliasta löytynyttä käärmefossiilia tutkittaessa paljastui, että varhaiset käärmeet elivät monissa ympäristöissä: ne kaivautuivat maahan ja liikkuivat vedessä.
ADHD-diagnoosin saaneet tulevat vanhemmiksi keskimäärin muita nuorempina31.7.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
ADHD-diagnoosin saaneet saavat ensimmäisen lapsensa muita todennäköisemmin nuorena aikuisena, mutta myöhemmin aikuisuudessa ensimmäisen lapsen saaminen on heillä muita epätodennäköisempää. ADHD-diagnoosin saaneet ovat yleensä muita useammin lapsettomia.
Kaikki suomalaiset palkittiin kemiaolympialaisissa kolmatta vuotta putkeen30.7.2026 13:52:15 EEST | Tiedote
Kemianolympialaiset toivat Suomeen kolme pronssia ja yhden kunniamaininnan. Pohjoismaisissa kemiakilpailussa sama nelikko voitti kolme hopeaa ja yhden pronssin.
Muinaisessa Amazonissa kukoisti miljoonien ihmisten sivilisaatio29.7.2026 18:03:38 EEST | Tiedote
Amazonin alueella lähes 1 500 vuotta vaikuttanut Aquiry-sivilisaatio oli paljon arvioitua runsasväkisempi, paljastaa uusi tutkimus. Laserkeilaamalla lentokoneesta löydettiin satoja seremoniakeskuksia sekä niitä yhdistäviä tiejärjestelmiä. Sivilisaation vaikutus näkyy Amazonin kasvistossa tänäkin päivänä.
Lehmät laitumelle vai ei? Maitotilallisten kannat laiduntamiseen vaihtelevat voimakkaasti29.7.2026 11:53:52 EEST | Tiedote
Suomalaisten maidontuottajien haastattelut valottavat laidunnuksen asemaa nykyaikaisessa maidontuotannossa ja sen merkitystä eläinten hyvinvoinnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme