Veronika Honkasalo: Orpon hallitus ei edes yritä näyttäytyä ilmastopoliittisesti uskottavana

Honkasalon mukaan käsillä oleva ilmastosuunnitelma jää todella kauas tarkoituksestaan. Nykyisiä hallituksen toimia hän pitää vain olemassa olevan sääntelyn vesittämisenä.

– Suunnitelman toimenpidepaketti on täysin riittämätön suhteessa ilmastotavoitteisiimme. Suomi ei ole uskottavasti matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Toisaalta uskottavaan ilmastopolitiikkaan Orpon hallitus ei kyllä ole missään hallituskautensa vaiheessa tähdännytkään, Honkasalo sanoo.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena on viitoittaa Suomen tie kansallisten ja EU-tason päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseen. Suunnitelman pitäisi osoittaa keinot päästöjen vähentämiseen, mukaan lukien vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on kuitenkin todennut, että ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite ei ole merkittävällä tavalla ohjannut ilmastosuunnitelmien valmistelua.

– Vaikka ministereillä on ollut käytössään tieto siitä, etteivät valmistelussa olevat toimet tule johtamaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, linjaa ei ole muutettu, Honkasalo sanoo.

Honkasalo muistuttaa, että asiantuntijat ovat olleet selväsanaisia: ilman esimerkiksi hakkuutason maltillistamista ja hiilinielujen voimakasta vahvistamista me emme saavuta hiilineutraaliustavoitettamme. Hallitus ei tästä kuitenkaan välitä.

– Hallituspuolueiden edustajat asettavat riippumattomien asiantuntijapaneeleiden tieteellisen tiedon kyseenalaiseen valoon. Siten he tarkoitushakuisesti väistävät vastuuta. Röyhkeydellä ei ole rajaa, hän sanoo.

Honkasalon mukaan ilmastosuunnitelman läpileikkaava piirre on epävarmuus. Kaikkien toimien toteuttamiselle ei ole varattu riittävää rahoitusta, ja kokonaisuuteen ei jää liikkumavaraa. Samalla ympäristöhaitalliset verotuet lasketaan jo sadoissa miljoonissa euroissa. Hallituksen toimien seurauksena liikenteen päästöt ovat kääntyneet kasvuun, ja kehysriihessä päätettiin edistää turpeennostoa.

– Orpon hallitus ei edes yritä näyttäytyä ilmastopoliittisesti uskottavana. Se tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa. Hallitus laskee EU-maiden kollektiivisen epäonnistumisen varaan, jotta tavoitetasoa on pakko laskea ja päästövähennykset voidaan lakaista maton alle, Honkasalo sanoo.

___

Veronika Honkasalon ryhmäpuhe Kaisu-palautekeskustelussa 29.4.2026:

Arvoisa puhemies,

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei ole mikä tahansa asiakirja. KAISU on ilmastolain alainen suunnitelma, jonka on tarkoitus viitoittaa Suomen tie kansallisten ja EU-tason päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseen.

Suunnitelman pitäisi osoittaa keinot päästöjen vähentämiseen muun muassa liikenteessä ja maataloudessa siten, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa, mukaan lukien vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen.

Mutta arvoisa puhemies, 

Käsillä oleva suunnitelma jää todella kauas tästä sille osoitetusta tarkoituksesta. Suunnitelman toimenpidepaketti on täysin riittämätön suhteessa ilmastotavoitteisiimme.

Esitetyillä toimilla Suomi EI ole uskottavasti matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Toisaalta, uskottavaan ilmastopolitiikkaan Orpon hallitus ei kyllä ole missään hallituskautensa vaiheessa tähdännytkään.

Kehysriihessä hallitus päätti edistää turvetta 18 miljoonalla eurolla. Siis turvetta, jonka energiakäyttö saastuttaa kivihiiltäkin enemmän, ja jonka nostaminen tuhoaa suoelinympäristön.

Sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista on ollut “pakko” leikata, mutta jostakin laarin pohjalta kyllä löytyy aina miljoonia ympäristöhaitallisiin tukiin. Ja ollaanpa selviä, tämä 18 miljoonaa on jäävuoren huippu. Ympäristöhaitalliset suorat ja epäsuorat verotuet lasketaan sadoissa miljoonissa!

Liikenteen osalta tämän hallituksen toiminta on suorastaan häpeällistä. Esitetyt lisätoimet tieliikenteen päästövähennysten edistämiseksi eivät kompensoi edes niitä liikenteen lisäpäästöjä, joita hallituksen muut politiikkatoimet ovat aiheuttaneet. 

Hallituksen toimien seurauksena liikenteen päästöt ovat kääntyneet kasvuun, ja tätä linjaa jatkettiin ylpeästi myös viimeisimmässä kehysriihessä.

Arvoisa puhemies,

Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa maankäyttösektorilla on valtava merkitys. Siksi taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria ei voida käsitellä toisistaan irrallisina.

Kuten todettua, KAISUssa esitetty päästövähennyskokonaisuus on yksinkertaisesti liian pieni. Tämä koskee tilannetta jo ennen kuin edes huomioidaan romahtanut hiilinielu ja sen aiheuttama lisätoimien tarve.

Maankäyttösektorille on muodostumassa massiivinen päästövähennyskuilu. Asiantuntijat ovat olleet selväsanaisia: ilman hakkuutason maltillistamista ja nielujen voimakasta vahvistamista me emme saavuta hiilineutraaliustavoitettamme ja hiilinegatiivisuutta sen jälkeen.

No, hallitus ei tästä välitä. Hallituspuolueiden edustajat mieluummin asettavat riippumattomien asiantuntijapaneeleiden tieteellisen tiedon kyseenalaiseen valoon ja siten tarkoitushakuisesti väistävät vastuuta, vastuun kantamisen sijaan. Röyhkeydellä ei ole rajaa. 

Arvoisa puhemies,

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman läpileikkaava piirre on epävarmuus. Kaikkiin toimiin sisältyy epävarmuuksia, niiden toteuttamiselle ei ole varattu riittävää rahoitusta, eikä kokonaisuus jätä liikkumavaraa sille, että jokin toimi ei täytä sille arvioitua päästövähennysvaikutusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite ei ole merkittävällä tavalla ohjannut ilmastosuunnitelmien valmistelua.

Vaikka ministereillä on ollut käytössään tieto siitä, etteivät valmistelussa olevat toimet tule johtamaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, linjaa ei ole muutettu.

Kuten puheeni alussa totesin, hallitus ei edes yritä näyttäytyä ilmastopoliittisesti uskottavana. Se tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa. Hallitus ennen kaikkea laskee EU-maiden kollektiivisen epäonnistumisen varaan, jotta ilmastopoliittista tavoitetasoa on ”pakko” laskea ja päästövähennyskuilu voidaan lakaista maton alle.

Arvoisa puhemies,

Me tarvitsemme ilmastopolitiikkaa, joka vie meitä johdonmukaisesti kohti ilmastolain tavoitteita. Emme ilmastopolitiikkaa, joka vain vesittää olemassa olevaa sääntelyä joka käänteessä.

Näitä syistä kannatan edustaja Jenni Pitkon tekemää kannanottoehdotusta.