Korkeimman oikeuden rakennuksen julkisivujen korjaustyöt

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää rakennuksen julkisivujen koekorjauksen tämän kevään ja alkukesän aikana. Koekorjauksen avulla tarkennetaan julkisivun värivalintoja, selvitetään maalinpoistomenetelmiä ja rappauksen sekä kipsikoristeiden muotoa ja kuntoa kustannusten tarkentamiseksi. Julkisivun koekorjaus sisältää myös ikkunoiden ulkopintojen maalauksen koekorjausalueella.

Rakennuksen väritys tulee hieman muuttumaan, sillä nykyaikaisilla väritutkimuksilla on saatu lisätietoa aikaisemmista sävyistä. Pohjaväriksi tulee koekorjausalueella vihertävä ja listoituksiin useita harmaan ja ruskean eri sävyjä.

Työt alkavat 4.5. telinetöillä, ja ne kestävät arviolta noin 2 kuukautta. Urakoitsijana koekorjauksessa toimii Rakennusentisöintiliike Ukri Oy.

Koekorjausalue ja rakennustelineet sijoittuvat pääsisäänkäynnin oikealle puolelle.  Työstä ei aiheudu haittaa liikenteelle tai jalankulkijoille.

Valtion suojeltu arvorakennus

Rakennus on yksi valtion suojelluista arvorakennuksista, ja sillä on monipolvinen historia. Rakennuksen ensimmäinen osa valmistui jo 1816 ja kokonaisuudessaan 1830-luvulla Pehr Grahnstedtin suunnitelmien mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa rakennuksen maantasokerroksessa oli myymälätiloja sekä varastoja ja ylemmässä kerroksessa kaksi suurta asuntoa aputiloineen.

Vuonna 1883 eversti Hugo Standertskjöld osti Pohjoisesplanadi 3:n asunnokseen ja osakeyhtiönsä toimistoksi. Hänen toimestaan ja arkkitehti F. A. Sjöströmin suunnitelman mukaan rakennusta korotettiin ja laajennettiin vuonna 1883, jolloin se sai nykyisen asunsa. Vuonna 1931 uudeksi omistajaksi tuli Suomen valtio, joka osoitti kiinteistön oikeuslaitoksen käyttöön. Vuosina 1933–34 rakennus korjattiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen johdolla. Korkein oikeus muutti siihen vuonna 1934. Korkeimman oikeuden toimitilat muodostuvat kahdesta alun perin erillisestä rakennuksesta. Rakennuksessa sijaitsee nykyään muun muassa korkeimman oikeuden oikeussali ja täysistuntosali.