Oppositioryhmien yhteinen välikysymys

Eduskunnalle

Vuonna 2023 hallitus asetti itselleen seuraavat keskeiset tavoitteet: velkaantumiskehityksen taittaminen, luoda 100 000 uutta työpaikkaa hallituskauden aikana, saada aikaan kestävää kasvua sekä parantaa suomalaisten elintasoa.

Hallituksen viimeisen varsinaisen kehysriihen jälkeen tilanne on seuraava.

Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen. Valtiovarainministeriön mukaan julkinen velka kasvaa voimakkaasti kohti 100 prosentin rajapyykkiä. Orpo-Purran hallituksen aikana Suomi velkaantuu enemmän kuin minkään edellisen hallituksen aikana.

Hallituksen tavoitteena oli painaa julkisen talouden alijäämä 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2027 mennessä. Nyt alijäämä on yli 4 prosenttia ja sen ennustetaan pysyvän korkeana. Hallituksen esittämän julkisen talouden suunnitelman mukaan valtio ottaisi 64 miljardia lisää velkaa vuosien 2027 – 2030 aikana.

Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa tämän vaalikauden aikana. Hallituskauden aikana työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut 100 000 ihmisellä. Työllisyys on heikentynyt lähes 80 000:lla.

Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa ja Suomi on noussut EU:n korkeimman työttömyyden maaksi. Tilastokeskuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy jo 1990-luvun laman tasoa. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Keha-keskuksen mukaan lähes 80 000. Pitkittynyt työttömyys ja poikkeuksellisen korkea nuorisotyöttömyys jättävät kauaskantoiset jäljet Suomen talouteen.

OECD:n mukaan Suomen kasvu oli vuonna 2025 kehittyneiden maiden heikoin. Hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotitalouksien luottamusta ja kotimaista kulutuskysyntää. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan heikko kysyntä on selvästi suurin kasvun este.

Suomi on Eurostatin mukaan ainoa maa, jossa asuntojen arvot ovat jatkaneet laskuaan. Tämä on lisännyt kotitalouksien epävarmuutta.

Hallitus on epäonnistunut myös monella muulla rintamalla.

Pääministeri Orpo lupasi hallitusneuvotteluissa, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomuuksia. Silti hallituksen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset kasautuvat erityisesti lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin ja yksinasuviin. 

Hallitus tavoitteli perheiden hyvinvoinnin vahvistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön oman arvion mukaan 31 000 uutta lasta putoaa pienituloisuusrajan alapuolelle. Hallituksen tavoitteena oli puolittaa toimeentulotukea saavien määrä. Sen sijaan määrä on kääntynyt kasvuun.

Hallituksen tavoitteena oli pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Pitkään laskenut asunnottomuuden trendi on nyt kääntynyt nousuun. Pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi Varken mukaan 29 prosenttia edellisvuodesta. 

Kriisit maailmalla vaikuttavat myös Suomen talouteen. Mutta kriisejä on ollut aiemminkin. Monissa aiemmissa kriiseissä Suomi on selvinnyt verrokkimaidensa tahdissa – nyt erotumme joukosta kielteisellä tavalla. Hallituksen velvollisuus olisi varmistaa, että Suomen taloudesta ja työllisyydestä pidetään huolta kulloisessakin tilanteessa. Euroopan heikot suhdanteet eivät vaikuta vain Suomeen, silti juuri Suomi on vajonnut talousmittareilla Euroopan unionin pohjille. 

”Ei sitä tulla saavuttamaan”, totesi valtiovarainministeri Purra (HS 20.4.) vastauksena kysymykseen velkaantumisen vakauttamisesta. Kun hallitus itse myöntää epäonnistuneensa, ei kyseessä ole enää mielipidekysymys. 

Ikävä tosiasia on, että hallituksen velkaantumis-, työttömyys- ja kasvuluvut ovat Euroopan heikoimpia. Lukujen valossa herää kysymys, onko hallituksella enää yhtään merkittävää tavoitetta, joka ei olisi epäonnistunut tai josta hallituksella olisi esittää uskottava arvio, että tavoite on mahdollista saavuttaa.

Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka tunnustaa tosiasiat ja kykenee korjaamaan suuntaansa.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Onko hallitus valmis muuttamaan Euroopan epäonnistuneimman talouspolitiikan suuntaa?