Liitto on vastaus työelämän kysymyksiin

Suomalaista sopimusyhteiskuntaa on romutettu Orpo-Purran hallituskaudella ennennäkemättömästi. Sosiaaliturvaa on heikennetty, köyhimmiltä on leikattu, työsuhdeturvaa on romutettu, lakko-oikeutta on rajoitettu ja työnantajien määräysvaltaa työmarkkinoilla kasvatettu. Hallitus on toimillaan aiheuttanut niin tavallisten ihmisten kuin yritysten pelokkuuden: ei uskalleta työllistää eikä kuluttaa.

Työttömyys kasvaa ja ansioturva kutistuu

Työllisyystilanne on erittäin hälyttävä, ja se heijastelee koko yhteiskuntaa tällä hetkellä leimaavaa alakuloa. Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on runsaasti yli Espoon asukasluvun verran työttömiä työnhakijoita. Visiota tai tulevaisuudentoivoa ei tunnu olevan.

Keskustelu sosiaaliturvan suojaosista on käynyt kuumana ja osin sekavana. Suojaosan poistamisen ohella hallitus on tehnyt myös muita mittavia leikkauksia työttömyysturvaan: lapsikorotukset on poistettu, omavastuupäiviä lisätty, työssäoloehto pidennetty ja ansiopäivärahaa leikataan porrastaen. Ansiopäivärahalle on vaikeampi päästä, ja leikkausten myötä moni työtön tai lomautettu on kohdannut karun todellisuuden: suurimmalle osalle jää ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta käteen enää alle 900 euroa kuussa. 

Työntekijöillä vaikeuksia tulla toimeen

Orpo-Purran hallituksen ennennäkemättömien sosiaaliturvaleikkausten raakuus näkyy nyt. Ne ovat syventäneet erityisesti pienituloisten, osa-aikatyötä tekevien ja lapsiperheiden tilannetta. Perusturvan riittävyys on heikentynyt.

Köyhyys on yhä useamman työssä käyvän haaste. Noin 100 000 työntekijällä on suuria vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Yli 61 000 työntekijän tulot ovat niin pienet, että he elävät yhteiskunnan tulonsiirroista huolimatta köyhyysrajan alapuolella.

Palkankorotukset ovat neuvottelun tulos

Helpotusta työntekijöiden tilanteeseen tuo kuluttajien ostovoiman viimeaikainen kohentuminen, joka on ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiota.

Työsuhteissa olevilla palkat nousevat liittojen neuvottelemien korotusprosenttien mukaisesti. Teme on neuvotellut sopimusaloillaan työskenteleville korotukset, jotka nostavat alan yleistä palkka- ja palkkiotasoa. Indeksikorotuksia ei ole olemassa: palkankorotukset ovat aina neuvottelun tulos. Liittoon kuuluminen varmistaa palkkojen korottumisen myös tulevaisuudessa.

Tulevat vaalit ratkaisevat suunnan

Eduskuntavaalit järjestetään alle vuoden kuluttua, ja panokset myös työmarkkinoiden kehitykselle ovat kovat. Ennen kuin elinkeinoelämän kanssa voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä, on suomalaista työmarkkinajärjestelmää tasapainotettava ja oikeistohallituksen osoittamaa suuntaa muutettava.

Vahvistamalla tavallisten työtä tekevien suomalaisten arjen turvaa eli työelämän pelisääntöjä ja sosiaaliturvan ehtoja saadaan Suomen tilanne käännettyä parempaan. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava työllisyyden lisäämiseksi.

Taide- ja kulttuuriala tarvitsee ennakoitavuutta ja toimivat turvaverkot

Hallitusohjelmatavoitteissaan kaudelle 2027–2031 Teme peräänkuuluttaa taide- ja kulttuurialan työelämän kehittämistä elinvoimaiseksi ja turvalliseksi. Ala tarvitsee selkeät pelisäännöt ja toimivat turvaverkot, jotta sen suhdanneherkkyyden luoma riskialttius vähenee. Näin työn tekemisestä tulee kannattavaa, työntekijöiden yhdenvertaisuus toteutuu ja heikolla tolalla oleva työssäjaksaminen vahvistuu. Alan elinvoima, saavutettavuus ja monimuotoisuus edellyttävät rahoituksen ennakoitavuutta.

Ammattilaisten tulee voida elää työllä. Se toteutuu turvaamalla asianmukaiset työehdot ja korvaukset työstä sekä ajantasainen tekijänoikeuslainsäädäntö. Keskeistä on myös saumaton ja toimiva työttömyysturva. On tärkeää, että ammattiliitoilla on vahvat edellytykset edunvalvonnan hoitamiseksi: parasta kulttuuri- ja taidepolitiikkaa on se, että ammattilaisten työ on turvattu.

Itsensätyöllistäjien oikeudet ja turvaverkot kuntoon

Itsensätyöllistäjät ovat usein työntekijöihin rinnastettavassa asemassa. Tällä hetkellä heillä ei kuitenkaan ole lainsäädännön tuomaa turvaverkkoa, vaikka he ovat toimeksiantajaan nähden heikommassa neuvotteluasemassa: käytännössä työnantaja sanelee palkkiot ja työehdot. Myös heille on taattava mahdollisuus neuvotella asianmukainen korvaus työstään kollektiivisen neuvotteluoikeuden keinoin.

Yksi keskeinen uudistustarve koskee työsuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa. Nykytilanteessa moni itsensätyöllistäjä jää juridisesti harmaalle alueelle, vaikka työn luonne vastaisi käytännössä palkkatyötä. Työsuhdeolettaman ulottaminen koskemaan myös itsensätyöllistäjiä silloin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, selkiyttäisi tilannetta ja vahvistaisi heikoimmassa asemassa olevien turvaa.

Syrjintä työelämässä kasautuu epätasa-arvoisesti. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat yleisiä kulttuurialalla ja erityisesti naisilla, nuorilla ja vähemmistöillä: syrjintä korostuu juuri näissä työsuhteissa. Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltäminen lainsäädännössä olisi konkreettisin tapa puuttua ongelmaan. On varmistettava, ettei raskaus tai perhevapaa vaaranna kenenkään asemaa työmarkkinoilla, ja että nuorten sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti.

Yhdessä eteenpäin

Taiteen ja kulttuurin elinvoiman ja kasvun keskiössä on ammattilaisten laaja järjestäytyminen ja yhtenäinen edunvalvonta: kuten tähänkin saakka, edistysaskeleet saadaan aikaan yhdessä vaatimalla.

Temen tavoite on reilu ja kestävä taide- ja kulttuurialan työelämä. Liitossa vaikuttamalla ja joukkovoimaa vahvistamalla jokainen voi olla osa sen rakentamista: järjestäytyminen on vastaus työelämän kysymyksiin.

Karoliina Huovila, toiminnanjohtaja