Kai Gyllström: Elintarviketeollisuus haluaa olla vahva osa Suomen kasvukäännettä

Pysyvästi epävarmemmiksi muuttuneena aikana kasvukäänteen aikaansaaminen vaatii yritysten kannustamista investointeihin päättäväisesti. EK:n investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuudella on lähivuosille enemmän investointiaikeita kuin useilla muilla aloilla.

ETL:n tuoreesta jäsenkyselystä nousi kuitenkin uusi huoli investointien toteutumiselle: yritykset kokevat sääntelyn ja viranomaistoiminnan ennakoitavuuden heikentyneen. Toimintaympäristön nähtiin muuttuvan liian usein vain kasvattaen kustannuksia ilman perusteltuja hyötyjä.

– Tällainen syö luottamusta ja jarruttaa investointeja. Jos yritys ei voi ennakoida tulevaa, se ei uskalla investoida. Jos investoinnit jäävät tekemättä, kasvukin hiipuu, mikä puolestaan heikentää huoltovarmuutta pitkällä aikavälillä, ETL:n hallituksen puheenjohtaja, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Kai Gyllström sanoi avatessaan Elintarvikepäivän tapahtuman Finlandia-talolla tänään Helsingissä.

Ratkaisuksi kasvua vauhdittava ruokapaketti

ETL esittää Suomelle ja EU:lle laajaa ”ruokapakettia”, joka vahvistaa alan kilpailukykyä ja kasvua. Päättäjien on tunnistettava, että suomalainen elintarviketeollisuus kilpailee samoilla markkinoilla muiden EU-maiden kanssa.

– Jos kotikenttä sälyttää yrityksille raskaamman taakan kuin muualla, kilpailukyky heikkenee väistämättä, vaikka yritykset toimisivat kuinka vastuullisesti, Gyllström sanoo.

Ruokapaketti rakentuu kolmesta kokonaisuudesta:

• Yrityksille luodaan selkeä näkymä tulevaan ennakoitavalla ja sujuvalla sääntelyllä. 
• Kykyä investoida tuetaan, osaamista vahvistetaan.
• EU-tason ratkaisut tunnistavat elintarviketeollisuuden erityisluonteen strategisena teollisena alana. 
  
  

Ruoka on yhteiskuntamme kivijalka

Kotimaassa tuotettu ruoka on yhteiskuntamme kivijalka, ja toimiva ruokajärjestelmä luo vakautta. Ruoka kuuluu olennaisesti jokaisen ihmisen arkeen, mutta samalla sen elintärkeä tehtävä on turvata maamme kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta.

Useat peräkkäiset kriisit ovat kohdanneet elintarvikealaa 2020-luvulla. Ensin pandemia koetteli kysyntää ja toimitusketjua, sen jälkeen raju kustannuskriisi nosti energian, raaka-aineiden ja logistiikan hintaa. Geopoliittiset jännitteet ja konfliktit horjuttavat nyt entisestään toimintaympäristöä ja lisäävät kustannuspaineita.

– Kriiseistä huolimatta kuluttajille on pystytty tarjoamaan kohtuuhintaista, kestävästi tuotettua ruokaa. Ala on rakentanut määrätietoisesti tulevaisuuttaan esimerkiksi investoimalla jopa ennätyksellisesti.

– Ruoka on myös turvallisuuskysymys ja elintarviketeollisuus siinä keskeinen toimija. Kun elintarviketeollisuus voi hyvin, se luo työtä eri puolille maata ja vahvistaa Suomea, Gyllström muistuttaa.