Kiasma vastaa Pohjoismaisen paviljongin näyttelystä Venetsian biennaalissa, joka avautuu yleisölle lauantaina

Pohjoismaisen paviljongin näyttely käsittelee rinnakkaiseloon liittyviä kysymyksiä aikana, jota leimaavat lisääntyvät sosiaaliset, ekologiset ja geopoliittiset jakolinjat. Näyttely ammentaa myyteistä, kansanperinteestä ja saduista, joiden kautta taiteilijat tarkastelevat nykyhetkeä ja kokemusta yhteyksien katkeamisesta. 

Näyttelyn keskeisenä vaikutteena on Kalevala ja erityisesti Sammon myytti, joka tarjoaa kehyksen pohdinnalle järjestelmien romahtamisesta ja siitä, miten hajoaminen voi synnyttää uutta. Näyttelyn on kuratoinut Kiasman intendentti Anna Mustonen. Näyttely on esillä Venetsian biennaalin Pohjoismaisessa paviljongissa 9.5.–22.11.2026. 

”Halusin, että teokset muovaavat paviljonkia sen sijaan, että ne olisivat vain näytillä. Taiteilijat ovat käyttäneet mytologiaa työkaluna, jonka avulla he ovat tarkastelleet järjestelmien romahtamista sekä sirpaloitumisen ja uudistumisen teemoja”, Mustonen sanoo. ”Näyttely kysyy, miten elää perustavanlaatuisten muutosten keskellä ja toisaalta, miten muutos voi tarjota mahdollisuuden löytää yhteyden toisiimme.” 

Klara Kristalovan teoksessa keramiikasta, pronssista ja puusta valmistetut olennot kansoittavat naishahmoa muistuttavaa kaatunutta puunrunkoa. Paviljongin ulkopuolelle Kristalova on sijoittanut pöllömäisen veistoksen, joka tarkkailee lähiympäristöä. 

Benjamin Orlow on työstänyt paviljonkiin paikan päällä raakasavesta monumentaalisen hahmon, joka näyttelyn aikana kuivuu, halkeilee ja rapautuu. Paviljongin julkisivulle hän on toteuttanut teräspaalujen varaan tuetun pronssisen irtopään, jonka silmistä työntyvät puiset piikit. 

Tori Wrånes yhdistää installaatiossaan veistosta, performanssia ja ääntä. Hänen teoksessaan päättömät hahmot lomittuvat toisiinsa ja ulottuvat rakennuksen ulkopuolelle asti. Toisessa, kineettisessä teoksessa hahmo kulkee puuta pitkin toistuvasti ylös ja alas. Osana installaatiota näyttelyssä soi tunnin välein sumutorvi. 

Pohjoismaisen paviljongin avajaisissa keskiviikkona 6.5.2026 klo 15 nähdään Wrånesin performanssi. Hän esittää sen uudestaan lauantaina 9.5. klo 13. 

Pohjoismainen paviljonki

Norjalaisen Sverre Fehnin suunnittelema Pohjoismainen paviljonki valmistui vuonna 1962 ja on siitä lähtien toiminut Ruotsin, Suomen ja Norjan yhteistyötilana. Vuoden 2026 Pohjoismaisen paviljongin komissaari on Nykytaiteen museo Kiasma / Kansallisgalleria. Komissaarit muista Pohjoismaista ovat Moderna Museet (Ruotsi) ja OCA – Office for Contemporary Art Norway (Norja).  

”Pohjoismainen paviljonki muistuttaa siitä, mitä kulttuurienvälisellä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. On ollut vaikuttavaa seurata, miten erilaiset taiteelliset äänet ja visuaaliset kielet elävät tilassa rinnakkain. Tällainen työskentelytapa vahvistaa entisestään jakamiamme arvoja ja korostaa taiteen keskeistä merkitystä yhteiskunnassa”, sanoo Kiira Miesmaa, Kiasman museonjohtaja ja Pohjoismaisen paviljongin tämän vuoden komissaari. 

Pohjoismaisen paviljongin näyttelyä vuonna 2026 tukevat Suomen Kulttuurirahasto, Galleri Magnus Karlsson, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kiasma Tukisäätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nelimarkka-Rahasto, Niemistön kuvataidesäätiö Ars Fennica, Saastamoisen säätiö, Tiftö Foundation, Svenska kulturfonden, Perrotin ja Nazarian / Curcio. 

Venetsian taidebiennaali

Venetsian biennaali The International Art Exhibition – La Biennale di Venezia on merkittävä kansainvälinen nykytaidenäyttely. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi Venetsiassa Italiassa. Tänä vuonna 61. kerran järjestettävä taidebiennaali on avoinna yleisölle 9.5.–22.11.2026.  

Taiteilijat 

Klara Kristalova (s. 1967, Praha) asuu ja työskentelee Norrtäljessä Ruotsissa. Hän käsittelee taiteessaan yksinäisyyden ja muodonmuutoksen teemoja. Kristalova hyödyntää sadunomaista kuvastoa teoksissaan, jotka on usein valmistettu lasitetusta keramiikasta. Hänen teoksiaan on esitetty kansainvälisesti merkittävissä näyttelyissä muun muassa Lehmann Maupinissa Lontoossa (2023), Perrotin-galleriassa New Yorkissa (2022) ja Hayward-galleriassa Lontoossa (2022).   

Benjamin Orlow (s. 1984, Turku) asuu ja työskentelee Lontoossa. Hän työskentelee veistosten, videon ja installaatioiden parissa ja tutkii tapoja, joilla kulttuuriset kertomukset muokkaavat yksityisiä ja julkisia tiloja. Hänen veistoksensa ovat kooltaan usein monumentaalisia, ja niissä kuvatut hahmot ilmentävät odotusta, haavoittuvuutta ja elämän kiertokulkua. Orlow’n teoksia on ollut viime vuosina esillä muun muassa Seinäjoen Taidehallissa (2025), Des Bains -galleriassa Lontoossa (2024), taidehalli Kohtassa (2023) ja Horst-KANAL Centre Pompidoussa Brysselissä (2022).   

Tori Wrånes (s. 1978, Kristiansand) asuu ja työskentelee Oslossa. Hän on poikkialainen taiteilija, joka yhdistää työssään musiikkia, performanssia ja veistotaidetta. Hänen unenomaiset kokonaisuutensa kutsuvat katsojan kuvitteellisiin todellisuuksiin, joissa totuttuja olemisen tapoja voi määritellä uudelleen. Wrånesin yksityisnäyttelyitä on viime vuosina nähty esimerkiksi HAM Helsingin taidemuseossa (2024) ja Göteborgin taidemuseossa (2019). Vuonna 2025 Wrånes valittiin taiteilijaksi Bergenin taidehallin The Festival Exhibition -näyttelyyn, joka järjestetään Bergenin kansainvälisen festivaalin (Festspillene i Bergen) yhteydessä.  

Klara Kristalova, Benjamin Orlow ja Tori Wrånes:
How Many Angels Can Dance on the Head of a Pin?
9.5.–22.11.2026
Pohjoismainen paviljonki, Giardini della Biennale
Venetsian biennaali, the 61st International Art Exhibition – La Biennale di Venezia