Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela: kapitalisteista on tullut laiskoja

Suomen heikosta taloustilanteesta huolimatta oikeistohallitus on jakanut rikkaille ja suuryrityksille avokätisesti veroaleja eli tehnyt tietoisesti mittavan ja pysyvän loven valtion tuloihin. Härskein esimerkki Koskelan mielestä on yhteisöveroalennus, jota hän kutsuu oikeistohallituksen vappumiljardiksi. 

– Hallitus perustelee lahjaansa suuryrityksille dynaamisilla vaikutuksilla, mutta Petterin ja Riikan olisi nyt korkea aika riisua vappunaamarit ja myöntää, että valtion kassa jää heidän puliveivauksestaan pelkästään miinukselle, Koskela arvosteli.

– Oikeistohallitus olisi voinut valita siirtää yksityisille terveysjäteille jyvitetyt sadat miljoonat eurot hyvinvointialueille. Hallitus kuitenkin valitsi leikata sairailta, lapsilta ja vanhuksilta, hän jatkoi.  

Koskela ei ihmettele, että nykymenolla kapitalisteista on tullut laiskoja.  Sen sijaan, että hallitus kannustaisi esimerkiksi metsäteollisuutta nostamaan jalostusastetta tai puuttuisi listaamattomien yhtiöiden passivoivaan osinkoverohuojennukseen, on suuryrityksille jaettu uusia etuuksia. 

– Jos tuottavuutta halutaan paremmaksi, olisi myös oikeiston ymmärrettävä, että kaverikapitalismin sijaan tarvitaan panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Työväenjuhlan kunniaksi olenkin tehnyt Häkämiehen ehdotukselle vastaehdotuksen: Arkipyhien vähentämisen sijaan arkipyhiä pitäisi lisätä, Koskela sanoi.

Kokoomus on pettänyt naiset ja perussuomalaiset on pettänyt duunarit

– Orpo ja Purra ovat perustelleet valtion huonolla taloustilanteella sellaisia päätöksiä, jotka tulevat myöhemmin maksettavaksi korkojen kanssa. Kun ihmisten hyvinvoinnista leikataan, eriarvoisuutta lisätään ja lapsia pudotetaan köyhyyteen, maksetaan tulevaisuudessa kovaa hintaa sekä inhimillisesti että euroissa, Koskela kuvasi. 

Koskela sanoi, että vähäiset investoinnit ovat yksi ilmiselvä syy talouden ja tuottavuuden sakkaamiseen, eikä oikeistolla ole halua tai kykyä puuttua ongelman juurisyyhyn. Hallitus on laittanut työntekijät maksamaan heikosta tuottavuudesta, vaikka tuottavuuskehitys ei parane työntekijöitä kurittamalla, vaan yrityksiä kirittämällä. 

Koskela kuvaili oikeistohallituksen työmarkkinapoliittisen pelikirjan olevan  elinkeinoelämän sanelema ja kokoomuksen puhtaaksi kirjoittama.Hallitus päätti esimerkiksi laajentaa paikallista sopimista työnantajien ehdoilla, mikä polkee duunareiden palkkoja, ja tuomalla vientivetoisen palkkamallin, mikä polkee naisten palkkoja.

Haluamme varmistaa, että seuraavaksi on työntekijöiden vuoro

Koskela painotti puheessaan myös vuoden päästä koittavaa muutosta parempaan. Hyvässä yhteiskunnassa kaikkien ääni kuuluu ja demokratia kukoistaa. Päättäjät antavat arvoa järjestöille, kulttuurille ja vahvalle ammattiyhdistysliikkeelle myös ja etenkin silloin, kun ovat niiden kanssa eri mieltä. 

– Vasemmistoliitto tulee vaatimaan suojaosien palautusta, työttömyysturvan lapsikorotusta, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palautusta sekä uutta aikuiskoulutustukea. Me haluamme matalammat elinkustannukset, lyhyempää työaikaa ja enemmän aikaa perheen ja läheisten kanssa. Me haluamme hallitukseen, joka varmistaa, että seuraavaksi on työntekijöiden vuoro,  Koskela tiivisti puheensa lopuksi. 

Minja Koskelan Helsingin työväen vappujuhlassa 1.5.2026 pitämä puhe kokonaisuudessaan:

Hyvät ystävät ja toverit,

millainen on hyvä yhteiskunta? Tämä on kysymys, jota päättäjien tulisi kysyä itseltään joka päivä. Vasta sitten, kun pystyy kertomaan millaista yhteiskuntaa tavoittelee, voi ryhtyä rakentamaan parempaa yhteiskuntaa.

Suomessa on perinteisesti vaalittu ajatusta historian onnistuneimmasta valtiorakenteesta eli pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Kun aikaisemmat sukupolvet rakensivat meille neuvolajärjestelmän, peruskoulun, julkisen terveydenhuollon ja maksuttoman kouluruokailun, Suomi oli köyhä maa. Siitä huolimatta ja sen vuoksi päättäjät katsoivat, että yhteiskunta voi olla vahva vain silloin, kun ihmiset voivat hyvin. Ihmisiin päätettiin investoida, koska tiedettiin, että tämän kokoisessa maassa jokaista tarvitaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Tiedettiin, että ennaltaehkäisy on halvempaa kuin pahoinvoinnista kertyvien kustannusten maksaminen myöhemmin.

Hyvät toverit,

kuluvan hallituskauden aikana ajatus on kääntynyt päälaelleen. Orpo ja Purra ovat perustelleet valtion huonolla taloustilanteella sellaisia päätöksiä, jotka tulevat myöhemmin maksettavaksi korkojen kanssa. Kun ihmisten hyvinvoinnista leikataan, eriarvoisuutta lisätään ja lapsia pudotetaan köyhyyteen, maksetaan tulevaisuudessa kovaa hintaa sekä inhimillisesti että euroissa. 

Hyvinvointivaltion pystyttäneet sukupolvet tietävät, että paremman yhteiskunnan rakentaminen on hidasta ja työlästä. Ja Orpo-Purran hallituksen aikana eläneet tietävät, että sen romuttaminen on helppoa ja nopeaa. Jotta meillä olisi myös tulevaisuudessa hyvinvointivaltio, meidän on kamppailtava yhdessä ja muistettava mitä kovalla työllä voi saavuttaa

Hyvät ystävät,

tänäkin vappuna me juhlistamme työväenliikkeen saavutuksia. Esimerkiksi palkallinen perhevapaa, viisipäiväinen työviikko tai lomarahat eivät ole itsestäänselvyyksiä – ne ovat ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannoksia.

Näitä asioita ei olla saatu aikaan pyytämällä nätisti. Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen on aina edellyttänyt kamppailua. Siksi on syytä muistaa, että työväenjuhla ei ole ainoastaan juhla – se on myös protesti. Ja hyvät toverit, juuri nyt, juuri tänään Petteri Orpon ja Riikka Purran saksi-Suomessa, protestia tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan.

Hyvät toverit,

Oikeistohallituksen työmarkkinapoliittinen pelikirja on elinkeinoelämän sanelema ja kokoomuksen puhtaaksi kirjoittama. Ensimmäisessä luvussa hallitus päätti rajata lakko-oikeutta. Rajoittamalla poliittisia lakkoja ja tukilakkoja sekä korottamalla lakkosakkoja ja ulottamalla sakot yksittäisiin työntekijöihin oikeistohallitus vähensi työntekijöiden mahdollisuuksia protestoida – ja alkoi sitten tuomaan liukuhihnalta lakeja, joita olisi pitänyt protestoida.

Irtisanomissuojaa on heikennetty. Määräaikaisten työsopimusten solmimista aiotaan helpottaa. Ansiopäivärahaa on leikattu. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat on poistettu. Ja sitten kun työntekijöitä ja työttömiä oltiin kuritettu tarpeeksi, siirryttiin kiusaamaan työttömien lapsia poistamalla työttömyysturvasta lapsikorotus. Tämä, jos mikä, on kertakaikkisen hävytöntä.

Oikeistopoliitikkojen mantroihin on perinteisesti kuulunut, että palkoista päätetään työmarkkinapöydissä. Tältä mantralta katosi pohja, kun hallitus päätti laajentaa paikallista sopimista työnantajien ehdoilla, mikä polkee duunareiden palkkoja, ja tuomalla vientivetoisen palkkamallin, mikä polkee naisten palkkoja. Hyvät toverit, mitä tästä opimme? Ainakin sen, että näiden päätösten myötä kokoomus on pettänyt naiset ja perussuomalaiset on pettänyt duunarit. Se ei meille käy!

Hyvät ystävät,

oikeistohallituksen käytännön tavoite on ollut heikentää työehtoja. Mutta sillä on ollut myös ideologinen tavoite, joka on ollut vallansiirto työntekijöiltä työnantajille. Tästä esimerkkinä toimii ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, jolla on haluttu viedä työntekijöiltä kannuste liittyä ammattiliittoon. Oikeisto tarvitsee tällaisia manöövereita siksi, että se tietää, että joukossa on voimaa. Mutta hyvät toverit:

Onko hallitus saanut meidät lannistumaan? Ei ole!

Onko hallitus saanut meitä hiljenemään? Ei ole!

Onko hallitus saanut meidät luopumaan paremman työelämän tavoittelusta? Ei ole!

Hyvät toverit, sen sijaan hallitus on tehnyt meistä yhtenäisempiä ja kovaäänisempiä. Petteri Orpo ja Riikka Purra, nyt kannattaa katsoa ja kuunnella: Meitä on paljon, ja meistä lähtee ääntä!

Hyvät ystävät ja toverit,

suomalaisessa yhteiskunnassa kamppaillaan tällä hetkellä heikon taloustilanteen kanssa. Tämän on tunnistanut jokainen eduskuntapuolue. Siitä huolimatta oikeistohallitus on jakanut rikkaille ja suuryrityksille avokätisesti veroaleja eli tehnyt tietoisesti mittavan ja pysyvän loven valtion tuloihin. Härskein esimerkki on yhteisöveroalennus, jota voi kutsua vaikkapa oikeistohallituksen vappumiljardiksi. Hallitus perustelee lahjaansa suuryrityksille dynaamisilla vaikutuksilla, mutta Petterin ja Riikan olisi nyt korkea aika riisua vappunaamarit ja myöntää, että valtion kassa jää heidän puliveivauksestaan pelkästään miinukselle.

Kun talous sakkaa, oikeisto kääntää syyttävän sormensa työntekijöihin. Näin tapahtui Sipilän hallituskaudella, kun kilpailukykysopiimuksen myötä päätettiin lisätä työtunteja, ja näin tapahtuu Orpon hallituskaudella, kun työehtoja on heikennetty ja palkkoja dumpattu. Sunnuntaina EK:n entinen toimitusjohtaja Jyri Häkämies maalaili Helsingin Sanomissa, että bruttokansantuote vahvistuisi, jos arkipyhiä poistettaisiin. Häkämiehen mukaan keskustelu arkipyhistä on “edelleen ajankohtainen”, mikä alleviivaa lähinnä sitä, että oikeistolle työntekijöiden etujen heikentäminen on aina ajankohtaista. 

Heikko tuottavuuskehitys on aito ongelma, mutta oikeistohallituksella on tautiin aivan väärät lääkkeet. Työntekijöiden jatkuvan kiusaamisen sijaan oikeisto voisi kerrankin kääntää katseensa kapitalisteihin.

Suomalaisyhtiöt ovat kuuluisia siitä, että ne jakavat mittavia osinkoja, jotka ovat pahimmillaan pois tuottavista investoinneista. Tällaisia osinkobakkanaaleja ovat alkaneet karsastaa jopa osa sijoittajista, jotka toivoisivat yrityksiltä enemmän investointeja ja tuotannon kasvattamista, sillä ne johtaisivat parhaimmillaan yhtiön arvon nousemiseen.

Tästä huolimatta elinkeinoelämän eliitti keskittyy edelleen vuodesta toiseen mankumaan palkkakustannuksien polkemista ja uusia miljardiluokan veronalennuksia. Ja niitä heille on totta vie jaettu - avokätisesti lähes koko 2000-luvun ajan. Luvattua tuottavuuskasvua ei ole kuitenkaan näkynyt, vaan osinkojuhlat jatkuvat.

Vaikka vähäiset investoinnit ovat yksi ilmiselvä syy talouden ja tuottavuuden sakkaamiseen, ei oikeistolla ole halua tai kykyä puuttua ongelman juurisyyhyn. Hallitus on laittanut työntekijät maksamaan heikosta tuottavuudesta,  vaikka tuottavuuskehitys ei parane työntekijöitä kurittamalla, vaan yrityksiä kirittämällä. Sen sijaan, että hallitus kannustaisi esimerkiksi metsäteollisuutta nostamaan jalostusastetta tai puuttuisi listaamattomien yhtiöiden passivoivaan osinkoverohuojennukseen, on suuryrityksille jaettu uusia etuuksia.

Hyvät toverit, onko siis mikään ihme, että suomalaisista kapitalisteista on tullut laiskoja! Jos tuottavuutta halutaan paremmaksi, olisi myös oikeiston ymmärrettävä, että kaverikapitalismin sijaan tarvitaan panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Työväenjuhlan kunniaksi olenkin tehnyt Häkämiehen ehdotukselle vastaehdotuksen: Arkipyhien vähentämisen sijaan arkipyhiä pitäisi lisätä! Mallia tähän voi hakea vaikkapa Britanniasta, jossa viikonlopulle osuvat juhlapyhät korvataan maanantaille annettavalla ylimääräisellä vapaalla. Tulevaisuus kaipaa työajan lyhentämistä, ei lisäämistä. Siinä ajankohtainen keskustelu myös Etelärantaan.

Hyvät ystävät ja toverit,

tämän hallituskauden aikana olemme nähneet, että oikeiston politiikka ei toimi. Suomessa kasvaa työttömyys, asunnottomien määrä ja eriarvoisuus. Ainoa, mikä Suomessa ei kasva, on talous. Orpo-Purran hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä lupauksissaan. Velkaantumisen taittamisen sijaan hallitus jakaa rikkaille veroaleja velaksi, ja 100 000 uuden työpaikan sijaan Suomeen on saatu 100 000 uutta työtöntä. Kehysriihessä hallitus sopi muun muassa 400 miljoonan euron uusista leikkauksista hyvinvointialueille sekä 60 miljoonan euron leikkauksesta valtionosuuksiin, mikä tarkoittaa käytännössä koulutus leikkauksia.

Yhteisistä palveluista ja pienituloisilta leikkaaminen jatkuu, koska hallitus on valinnut, että se jatkuu.

Sillä hyvät toverit, politiikka on valintoja. Ja kun poliitikko sanoo, että ei ole vaihtoehtoja, poliitikko puhuu pötyä.

Oikeistohallitus olisi voinut valita perua suuryritysten vappumiljardin,

Oikeistohallitus olisi voinut valita säätää miljonääriveron.

Oikeistohallitus olisi voinut valita siirtää yksityisille terveysjäteille jyvitetyt sadat miljoonat eurot hyvinvointialueille.

Sen sijaan oikeistohallitus valitsi leikata sairailta, lapsilta ja vanhuksilta. Lisäksi hallitus valitsi leikata vielä lisää järjestöitä, jotka ovat tähän asti onnistuneet pitämään muun muassa sairaiden, lasten ja vanhusten puolia.

Kansa huomaa sen, mitä oikeistohallitus ei suostu näkemään. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksessa yli kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo maan menevän väärään suuntaan. Eiköhän nyt ole aika tehdä korjausliike ja kääntää kurssia vasemmalle.

Kautensa lähestyessä loppua hallituksen toiminta menee koko ajan törkeämpään suuntaan. Minusta on ollut vastenmielistä seurata sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin irvokasta ilakointia siitä, että nyt leikataan turhalta järjestörälssiltä. Kysyn Rydmanilta: mikä se turha rälssi on? Ovatko kriisipuhelimet rälssi? Onko chat-palvelu rälssi? Onko lukuisten vapaaehtoisten sote-järjestöissä tekemä työ rälssi? Kun Wille Rydman väittää, että hallitus ei leikkaa, ja siteeraan: “niiltä ihmisiltä tai siltä hyvältä työltä, mitä järjestöt parhaimmillaan tekevät”, Wille Rydman paljastaa, että hän ei tunne omaa hallinnonalaansa eikä järjestöjen työtä. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä suhtautumasta halveksuen kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan, joita järjestöt edustavat. Jos Rydman on huolissaan järjestöjohtajien palkoista, niin heittäisin vastapallon: sosiaali- ja terveysministeri pystyy varmasti omalla reippaasti yli kymppitonnin liksallaan tekemään järkevämpiäkin asioita kuin haukkumaan järjestökenttää. Ja jos ei pysty, niin ehkä näissä talkoissa kannattaisi laittaa leikkuriin sote-järjestöjen sijaan sote-ministerin palkka.

Hyvät toverit,

järjestökenttä on vain yksi osa kansalaisyhteiskuntaa, joka mahdollistaa moninaisten äänien kuulumisen, uusien ajatusten syntymisen sekä aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun. Järjestökentän lisäksi oikeistohallitus on moukaroinut kansalaisyhteiskuntaa leikkaamalla kulttuurialalta ja hyökkäämällä ammattiyhdistysliikettä vastaan. Kulttuurileikkaukset ovat johtaneet työttömyyden kasvun lisäksi huoleen maakuntien kulttuurielämän säilymisestä ja kulttuurialan moniäänisyyden kaventumisesta. On totaalisen nurinkurista, että sivistyspuolueena itseään markkinoinut kokoomus ja suomalaisen kulttuurin ystävänä esiintyvä perussuomalaiset ovat leikanneet juuri näiltä asioilta, joita he väittävät puolustavansa. Olipa se tarkoitus tai ei, kulttuurileikkaukset kaventavat demokratiaa. Se tulee olemaan yksi oikeistohallituksen perintö.

Kansalaisyhteiskuntaa on koitettu laittaa polvilleen myös hyökkäyksillä ammattiyhdistysliikettä vastaan. Ilmiselvä tavoite on ollut laskea järjestäytymisastetta eli ihmisten intoa liittyä ammattiliittoihin, mutta hyvät toverit, lannistumisen sijaan ihmiset ovat sisuuntuneet!

Me tiedämme, että vahva ay-liike vahvistaa työntekijöiden oikeuksia.

Me tiedämme, että vahva ay-liike vahvistaa työelämän tasa-arvoa.

Me tiedämme, että vahva ay-liike vahvistaa demokratiaa

Me tiedämme, että vahva vasemmisto yhdessä vahvan ay-liikkeen kanssa on paras vastavoima oikeiston pyrkimyksille polkea työehtoja ja moukaroida hyvinvointivaltiota. Hyvät ystävät, me tiedämme että paremman tulevaisuuden tekemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Me tiedämme, että yhteistyössä on voimaa! Ja nyt sitä voimaa täytyy käyttää.

Vaaleihin on aikaa vuosi. Ja nyt, hyvät toverit, seuraa ennustus: Ensi keväänä vasemmisto voittaa vaalit! Ja jotta voimme silloin käyttää valtaa mahdollisimman tehokkaasti, meidän täytyy kysyä itseltämme: Millainen on hyvä yhteiskunta?

Minun mielestäni hyvässä yhteiskunnassa pidetään huolta ihmisistä, luonnosta ja ilmastosta. Päättäjät tietävät, että sairauksien ennaltaehkäisy ja ympäristöstä huolehtiminen tulevat halvemmaksi kuin jälkien siivoaminen.

Hyvässä yhteiskunnassa vaalitaan hyvää työelämää. Päättäjät tietävät, että yritykset eivät menesty eikä talous kukoista, ellei työntekijöihin panosteta.

Hyvässä yhteiskunnassa satsataan lapsiin ja nuoriin. Päättäjät asettavat tavoitteeksi lapsiperheköyhyyden vähentämisen ja koulutukseen panostamisen, sillä lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.

Hyvässä yhteiskunnassa kaikkien ääni kuuluu ja demokratia kukoistaa. Päättäjät antavat arvoa järjestöille, kulttuurille ja vahvalle ammattiyhdistysliikkeelle myös ja etenkin silloin, kun ovat niiden kanssa eri mieltä.

Konkreettisina toimina vasemmistoliitto tulee vaatimaan suojaosien palautusta, työttömyysturvan lapsikorotusta, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palautusta sekä uutta aikuiskoulutustukea. Me haluamme matalammat elinkustannukset, lyhyempää työaikaa ja enemmän aikaa perheen ja läheisten kanssa. Me haluamme hallitukseen, joka varmistaa, että seuraavaksi on työntekijöiden vuoro.

Hyvät toverit,

meillä on vuosi aikaa kuvitella parempi yhteiskunta. Vaikka oikeistohallitus koittaa lannistaa, me emme lakkaa kuvittelemasta, emmekä me lakkaa kamppailemasta. Vuoden päästä Suomi on kääntynyt vasemmalle. Silloin voimme protestoida vähemmän ja juhlia enemmän. Hyvää vappua, ystävät!