SDP:n Tarja Filatovin vappupuhe Hämeenlinnassa

Hyvät toverit,

Arvoisa juhlaväki,

Hyvää kevään juhlaa

Hyvää valon juhlaa

Hyvää opiskelijoiden juhlaa

Ja ennen kaikkea hyvää työn ja työväen Vappua.

HYVÄT KUULIJAT

Meillä jokaisella on vastuu tulevasta. Se on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. 

Siksi poliittisilla päättäjillä on erityinen vastuu siitä, ettei Suomi jakaudu meihin ja teihin. 

Ikävä kyllä meillä on vallassa voimia, jotka jakavat ihmisiä monin tavoin. Kyse ei ole vain algoritmien luomista kuplista, vaan elävistä ihmisistä.

Osalle  heitä ovat maahanmuuttajat ja monet muut vähemmistöt.  Tämän toiseuden lietsonnan edessä liian moni  vaikenee. 

Toiset taas jakavat ihmisiä köyhiin joita kannustetaan leikkaamalla sosiaaliturvaa ja rikaisiin, joilta kannustetaan keventämällä verotusta. 

Tämän linjan hallituspuolueet eduskunnassa ovat siunanneet. 

Yhdessä nämä toimet ovat ohentaneet hyvinvointivaltiota ja ottaneet isoja askelia kohti niukkaa yövartijavaltiota. 

Ikävä kyllä. 

Uskoni siihen, että Suomessa vallitsisi laaja poliittinen yhteiskymmärrys hyvinvointivaltiosta menestystekijänä on horjunut.

TYÖLLISYYS

Hyvät kuulijat

Työväenliike on nimensä mukaan työn liike. 

Meille työ on tärkeä osa elämää. 

Se on hyvinvointivaltion kivijalka, koska ilman korkeaa työllisyyttä emme kykene rahoittamaan hyvinvointivaltion tarjoamaa yhdenvertaista maksutonta koulutusta, pitämään huolta vanhuksista tai vammaisista. 

Hoitamaan terveyttä tai rahoittamaan sosiaaliturvaa, työttömyyden, sairauden tai muun riskin kohdatessa. Puhumattakaan eläkkeistä.

Työttömyyden nousu ei ole vain talous- tai tilastokysymys. 

Se on inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Siksi on tärkeää, että työllisyyden vahvistamiseksi tehdään kaikki mahdollinen.

Ei ole reilu käyttää työllisyyttä keppihevosena sosiaaliturvan,  työelämän lainsäädännön heikennyksille tai työntekijän turvan heikennyksille.

Suomeen ei ole syntynyt hallituksen lupaamaa 100.000 uutta työllistä, vaan 100.000 uutta työtöntä.

Sama keppihevonen laukkaa, kun hallitus väittää välittävänsä talouden sopeuttamisesta. 

Taloutta ei saada tasapainoon sillä, että leikataan köyhimmiltä ja samaan aikaan syödään tulopohjaa ja vähennetään valtion tuloja. 

Hyvät kuulijat

Kurjuutta ja köyhyyttä on syntynyt sitäkin enemmän.

Nykytoimilla Suomen velkaantuminen ei ole taittunut. Se on kiintynyt.

Hallitus päätti kehysriihessä, miljardin veronkevennyksistä. Yhteisöveroalennuksesta, joka valuu suurten, monikansallisten pörssiyhtiöiden omistajien taskuun osinkoina. 

Asiantuntijat ovat tyrmänneet veroalen positiiviset talousvaikutukset. Edes valtiovarainministeriö ei arvioi sen maksavan itseään täysin takaisin. 

Kyse ei ole talouden tasapainottamisesta eikä työllisyyden vahvistamisesta. 

Kyse on hyväosaisten suosimisesta ja hyvinvointivaltion murentamisesta, sosiaalisen pääoman ja yhteiskunnan luottamuksen murskaamisesta. 

ONNELLISUUS

Moni ihmetteli joku aika sitten, kuinka ihmeessä Suomi silti valittiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi? 

Onnellisuusmittarin kärjessä komeilevat Pohjoismaat. Pohjoismaiden hyvä sijoitusta perustellaan yhteiskunnallisella vakaudella ja vahvalla hyvinvointiyhteiskunnalla. 

Se antaa henkistä iskunkestävyyttä. Vakaat instituutiot, vähäinen korruptio ja pienet tuloerot tukevat kansalaisten hyvinvointia.

Kärkisijamme kertoo, että olemme monessa onnistuneet. Hyvinvointivaltion rakenteet ovat turvanneet riskeissä. Tästä turvasta pitää huolehtia myös tulevaisuudessa.

 

Meidän kannattaa olla iloisia vertailun tuloksista, mutta emme voi olla tyytyväisiä, koska onnellisuus ei jakaudu tasan.

 Itsemurhien määrä on kasvanut ja olemme tässä pohjoismaiden mustaa kärkeä. 

Lähisuhde väkivalta aivan liian yleistä ja Suomen sanotaan olevan EU:n vaarallisin maa naisille. 

Työttömyytemme on Euroopan unionin korkeimmalla tasolla. 

Rasismi kukkii rumasti.

Ei niin onnellisten asioiden listaa voisi jatkaa. Ikävä kyllä.  

Epävarmuus on alkanut näkyä ihmisten ajatuksissa.  Luottamusindeksi syöksyy alaspäin.

Ikääntyneistä enää viidennes uskoo, että he saavat aikanaan tarvitsemansa hoivan.

Nuorista alle viidennes suhtautuu positiivisesti tulevaisuuteen. Määrä on romahtanut ennätysalhaiselle tasolle muutaman vuoden takaisesta.

Kannattaa muistaa, että onnellisuus ei synny sattumalta. 

Se rakennetaan yhdessä ja ennen muuta pitämällä kaikki mukana. 

Ei riitä, että olemme hyvä maa 2/3:lle suomalaisia.

Hyvät kuulijat,

Meidän on tehtävä kaikkemme työllisyyden vahvistamiseksi.

Vaarallisinta on pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen sekä nuorten työttömyyden kasvu ja siitä kumpuava toivottomuus. 

Suomi on joutunut Euroopan unionin kyseenlaiselle ykköstilalle työttömyydessä. 

Työttömyyden tasoon vaikuttavat kansainvälinen tilanne ja suhdanne. Venäjä vaikuttaa meihin keskimääräistä enemmän, mutta emme ole ainoa, johon Venäjä vaikuttaa. 

Työttömyyttä on lisännyt väärin kohdistetut leikkaukset ja  katastrofipuhe Suomen taloudesta ja tulevaisuudesta. Se syö ihmisten uskoa ja toivoa. 

Pelko on se valtiovarainministeriön ihmettelemä talouden salajarru.

Tässä kulutuskysynnän lamassa poistetaan perusteet määräaikaiset työsuhteilta. Kannattaa muista, että pätkätyöt ja huonosti nukutut yöt synnyttävät hetken moraalia. Jos työnantaja ei sitoudu työntekijään ei työntekijään sitoudu työhönsä. 

Orpon-Purran hallitus on tehnyt isoja sosiaaliturvan suorien leikkausten arvo nousee yhteensä 13,5 miljardiin euroon vuosina 2024–2031.  

Ei tarvitse olla kummoinenkaan taloustaituri kun ymmärtää, että taantuma-aikana sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät kulutuskysyntää ja vähentävät verotuloja, koska pienituloiset käyttävät kaikki rahnsa elämiseen. Samalla kasvavat suhdanneluonteiset menot.

Euroopan komission velkaestävyysanalyysin perusteella tulonmenetyksistä ovat yhteensä yli 12 miljardia euroa. Eli mittavista leikkauksista syntyykin säästöä vain reilu miljardi.

Mitä sitten voisimme tehdä ?

Voisimme tukea rakennusalaa, koska se vaikuttaa työllisyyteen laajasti.

Voisimme rohkaista asuantokauppaa ja nuoria ensiasunnonostajia.

Voisimme nostaa verovelvollisten yritysten ALV alarajaa.

Voisimme vahvistaa yrityspalveluiden yhden luukun periaatetta.

Voisimme helpottaa pienten yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin.

Tämä kaikki voisi parantaa pienten yritysten kannattavuutta.

Mutta ei, 

nyt muutetaan hankintalakia siten, että julkiselle puolelle tulee miljardiluokan lisäkustannukset.

Muutoksessa, jossa tekoäly muuttaa työelämään ja rakenteet ryskyvät.

Tarvitaan uutta aikuiskoulutustukea ja työttömien laajempaa opiskelumahdollisuutta. 

Mutta ei,

aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja nyt leikataan sosiaali- ja terveydenhuolloin täydennyskoulutuksesta.

Pirstaleisenkin työn pitää kannattaa, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla.

Tarvitaan työttömyysturvan suojaosa takaisin.

Mutta ei, 

toimeentulotuesta leikattiin vähäinenkin suojosa pois.

Ikävä kyllä hallituksen välinpitämättömyys pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa käy kalliiksi. 

Pitkä työttömyys rapauttaa osaamista, terveyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Mitä pidempään ihminen on työelämän ulkopuolella, sitä vaikeammaksi paluu työhön käy. 

Samalla kasvaa riski syrjäytyä pysyvästi. Tämä on kallista yksilölle – ja ikääntyvässä Suomessa koko yhteiskunnalle.  

Uusimmat arviot kertovat, että työttömyydestä 80 prosenttia on rakenteellista. Se tarkoittaa, että työttömät eivät automaattisesti työllisty, vaikka työpaikkoja olisi runsaasti tarjolla.

Valtio ei voi piiloutua kuntien selän taakse. Perustuslakimme nostaa työn vahvaksi oikeudeksi.

Nyt kuntien välineitä hoitaa työttömyyttä on ajettu alas ja rahoitus on samalla tasolla kuin silloin kun työttömiä oli 100.000 vähemmän. 

Valtion on otettava vahvempi vastuu työllisyyden hoidosta ja työttömien palvelujen tukemisesta. Kuntien rahoituksen pitää elää työllisyystilnteen mukaan.

Nuorten kohdalla tilanne on erityisen vakava. Ensimmäiseen työn puute, katkonaiset koulutuspolut ja epävarmat työsuhteet  jättävät pysyviä jälkiä. 

Erityisen tuhoisaa nuorille on jatkuva kannustinpuhe: syntyy kuva, että työttömyyden syy on nuoressa itsessään. Liian vähässä yrittämisessä, vaikka taustalla on pula työpaikoista. 

Hyvä tai huono esimerkki tästä oli joku aika sitten julkaistu uutinen, joka kertoi, että Puuilon kesätyöpaikkoihin oli hakenut yli 20.000 ihmistä. 

Näillä suhdeluvuilla lääketieteelliseen on helpompi päästä opiskelemaan kuin puuiloon töihin.

Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia koulutukseen, työharjoittelun ja tuettuun työhön. Kuntoutukseenkin, jos työkykyä ei ole.

Pitkäaikaistyöttömille tarvitaan yksilöllistä tukea, joka huomioi osaamisen, työkyvyn ja elämäntilanteen.

Työ ei ole vain toimeentuloa. Se on osallisuutta, merkitystä ja tulevaisuudenuskoa. 

Siksi työ on tärkeää.

SOTE

Hyvät kuulijat, 

 Olemme saaneet lukea uutisista vanhustenhoidon traagisista tapahtumista. 

Monet ovat saattaneet kokea tämän omassa lähipiirissäänkin. 

Monissa asioissa hyvinvointialueet ovat onnistuneet. Vahvempien hartijoiden ja kuntia isompien vastuu alueiden rakentaminen on ollut viisas ratkaisu. 

Mutta, jos samaan aikaan viedään hyvinvointialueilta resurssit tuottaa lakisääteisiä palveluita ollaan harhateillä.

Hallitus hokee lisänneensä hyvinvointialueiden rahoitusta. Tosiasia on, että rahoitusta on leikattu jo noin miljardilla heikentämällä lainsäädäntöä ja imuroimalla rahat pois alueilta. Ja vielä lisää leikkauksia on tulossa. 

Juuri eilen tuli valtiovarainministeriön arvio, että täällä Hämeessä rahoituksesta häviää noin 20 miljoonaa.

Samalla hallitus on suunnannut mittavia summia yksityisen puolen tehottomiin ratkaisuihin. 

Viimeisin on 65+ kelamalli, johon on käytetty runsaasti rahaa. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että se tukee lähinnä hyvätuloisia kaupunkilaisia - heitä joiden on muutenkin ollut helppo päästä palveluihin. 

Malli ei ole  vähentänyt hyvinvointivaltioiden jonoja. 

Samalla rahalla olisi edistetty omalääkäri-hoitajamallia hyvinvointialueilla. Tai helpotettu vanhustenhoivan piiriin pääsyä.

Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan säilyttää vahvistamalla ydinasioista.

Kahden viikon hoitotakuu on syytä palauttaa, koska oikea-aikainen apu on inhimillisesti oikein ja talousviisaasta. Se ehkäisee kalliimpien toimien tarvetta. 

Myös ikäihmisten hoivan henkilömitoitukset on turvattava, jotta hoivan laatu ja henkilöstön jaksaminen eivät kärsi.

Hyvät kuulijat,

Me elämme poikkeuksellisen epävarmaa aikaa.

Olemme keskellä suurta yhteiskunnallista murrosta, joka ulottuu kaikille elämänalueille.  Näissä oloissa on erityisen tärkeää pitää hyvää huolta yhteisestä Suomesta.

Vastassamme on monenlaisia viheliäisiä haasteita: maailman mittakaavassa ilmastonmuutos ja luontokato, teknologian ja demokratian murros, 

Ukrainan sota , Iranin sota ja kasvavat geopoliittiset jännitteet, maailmanjärjestyksen ahneutta palvova muutos.

Kotimaassa

valtiontalouden velkaantuminen ja hyvinvointialueiden resurssipula ja mielenterveyskriisi. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Työn muutos ja teknologian riskit.

Luetteloa voisi vielä jatkaa. Ehkä siksi tilannetta on alettu kuvata sanalla monikriisi.

Monikriisissä useat kriisit kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. 

Tilanne vaatii meiltä erityistä viisautta. 

Emme voi hoitaa yhtä ongelmaa kerrallaan, vaan tekojemme vaikuttavuutta on arvioitava entistä enemmän useammalla osa-alueella.

Monikriisin olennainen piirre on sen systeemisyys 

– kriisien vaikutukset ulottuvat laajasti sosiaalisiin, ekologisiin ja taloudellisiin järjestelmiin, mikä monimutkaistaa niiden ratkaisemista. 

Hyvät kuulijat,

Tulevaisuuden menestystä määrittää kyky uudistua. Uudistuminen ei synny käskemällä eikä pakottamalla. Se tapahtuu keskinäisen luottamuksen voimalla. 

Luottamus on Suomen supervoima.

Yhteiskunnan menestymiselle on tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia siteitä ja parantavat yhteenkuuluvaisuutta. 

Viime aikoina olen hyvin usein kysynyt itseltäni hiljaa mielessäni, mikä meissä on mennyt rikki?

Suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste ei ole talous, vaan sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Yhteiskunnallisen ryhmähengen rakentaminen.

Tässä esimerkiksi kansalaisjärjestöillä on iso rooli. Siksi on tärkeää, että järjestöjen työn mitätöinnin sijaan tuetaan vapaaehtoisuutta ja kansalaisyhteiskunnantoimijoita, vaikka emme olisikaan niiden viestin kanssa samaa mieltä.

Järjestöt mahdollistavat ihmisten osallistumisen, keskinäisen avun ja vaikuttamisen. 

Järjestöt tavoittavat niitä avuntarvitsijoita, joita virallinen Suomi ei kykene auttamaan. 

Jos Suomessa vahvistuu te ja me -ajattelu, Suomi muuttuu radikaalisti. On jo osin muuttunut.

Jos yhteistä ratkaisujen etsimisen pöytää ei enää ole, niin jää vain tiukka vääntö omista eduista, kun Suomi muuttuu saalistajien kentäksi.

Savannilla sanotaan, että pedon uhatessa ei saa juosta, koska vain ruoka juoksee.

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta.

Talouden ahdinko on Suomen savanni. Pedot syövät vain nälkäänsä, entä ihmiset? 

Nyt jos koskaan on tärkeää säilyttää maltti ja muistaa, että on vain yksi yhteinen Suomi. Vastakkainasettelun kasvattaminen heikentää meitä kaikkia. 

Tarvitsemme uuden alun.

Tarvitsemme luottamuksen kunnian palautuksen.

Tarvitsemme toisimme. 

Toimimalla koko Suomen  ja kaikkien suomalisten hyväksi Suomi nousee ja pärjää.

Oikein hyvää vappua ja kevättä kaikille.