SDP:n Lotta Hamarin vappupuhe Hämeenkyrössä

Arvoisat kuulijat, hyvä vappukansa,

Erinomaista vappua! Kiva olla täällä kanssanne tänään rakkaalla kotipaikkakunnallani. Vappu on perinteinen työväen ja opiskelijoiden juhla ja ehdottomasti myös lasten juhla. Etenkin opiskelijat ovat innokkaita pitkän vapun juhlijoita ja varsinkin näinä aikoina juhlinta ja hauskan pitäminen tulee varmasti tarpeeseen, se sallittakoon heille.

Vappuna on perinteisesti marssittu kaduilla vaatien parempia työoloja, lyhyempiä työpäiviä ja reilua palkkaa. Monia työelämän pelisääntöjä on aiemmin pidetty radikaaleina ajatuksina. Toisaalta, saamme tasaisin väliajoin – ja viimeksi taas viime viikonloppuna – lukea uutisista, miten EK haluaa pidentää suomalaisten työaikaa luopumalla arkipyhistä. Vappu muistuttaa meitä siitä, että työläiset Suomessa ja ympäri maailmaa ovat taistelleet paremman työelämän ja oikeuksiensa puolesta, ja että tämä neuvottelu on jatkuvasti käynnissä eikä mikään annettu ja pysyvästi saavutettu tila.

Minulle vappu on myös lasten ja koko perheen juhla. Meillä monilla vappuun liittyy paljon mukavia muistoja ja perinteitä. Tämä on ihana ja iloinen juhla myös kevään kunniaksi. 

Kevät on aina lupaus uudesta. Uuden alku ja talven horroksesta heräämistä, kun luonto puhkeaa kukkaan. Tässä hetkessä ilmassa on todellakin uuden tuntua, jotain jännittävää ja kuplivaa.

Suomalaiset kaipaavat uusia tuulia ja uutta suuntaa. Muutosta parempaan. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on tyytymätön nykyiseen Suomen suuntaan. En ihmettele sitä, kun katsoo, millaista politiikkaa hallitus on toteuttanut ja millaisin tuloksin.

Tämä hallituskausi on osoittanut selkeästi sen, että politiikka on arvovalintoja ja puolueissa on eroja. Hallitus on vienyt ja vie koko ajan Suomea väärään suuntaan. Esimerkkejä mainitakseni: sosiaalihuollon leikkaukset, kuntouttavan työtoiminnan lakkautus, lapsiperheköyhyyden kasvu, ennätystyöttömyys, EU:n nopein velkaantuminen, työntekijöiden ja naisten aseman heikentäminen, riittämättömät toimet luonto- ja ilmastopolitiikassa ja epäoikeudenmukaisesti kohdennetut veronkevennykset.

Tarvitsemme kipeästi luottamuksen palauttamista. Sosialidemokratia on aina ollut luottamuksen liike ja olemme kyenneet uudistamaan yhteiskuntaa silloinkin, kun se on tuntunut mahdottomalta. Olemme rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion lähes tyhjästä. Olemme vieneet Suomen Eurooppaan ja Natoon. Olemme huolehtineet niin kansakunnan kuin kansalaisten turvallisuudesta sekä puolustaneet sinnikkäästi koulutusta ja tasa-arvoa. Meidän tehtävämme on jälleen palauttaa suomalaisten luottamus.

Nimittäin kaikki lähtee luottamuksesta. Se on myös talouden parasta valuuttaa. Luottamus tulevaan on perusta, jonka varaan voi rakentaa kestävää kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Luottamusta ei rakenneta antamalla eniten niille, joilla on jo muutoinkin paljon. Luottamusta rakentaa se, että asiat tehdään oikeudenmukaisesti, tasa-arvoa puolustetaan rohkeasti, koulutukseen panostetaan, ihmisten arjen palveluista ja ikääntyneiden hoivasta pidetään huolta niin, että vanhuus voidaan elää arvokkaasti, turvallisesti ja omien toiveiden mukaisesti. Tämä, jos mikä vahvistaa luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. 

Sitä ei voi kieltää, ettemmekö olisi merkittävien haasteiden edessä. Juuri eilen valtiovarainministeriö laski kasvuennustetta. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, maailmanpolitiikan myllerrykset, ilmastonmuutos sekä vaikea talous- ja työllisyystilanne haastavat tulevina vuosina yhteiskuntaamme ja suomalaisia. Vaikeassa tilanteessa on erityisen tärkeää varmistaa, että tehdyt päätökset koetaan oikeudenmukaiseksi. 

Eduskuntapuolueilla on laaja yhteisymmärrys siitä, että julkisen velan kasvu tulee saada taittumaan. Tässä tilanteessa hallitukselta on edesvastuutonta laittaa satoja miljoonia euroja esimerkiksi tehottomaan yhteisöveron alennukseen tai hyvätuloisille kohdentuviin kela-korvauksiin. SDP tekee työtä sen eteen, että velan kasvu taitetaan nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Jokaisella suomalaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tehdä työtä, yrittää, saada sosiaali- ja terveyspalveluita ja edetä elämässä.

Samalla haluan sanoa, että Suomi ei nouse saksimalla, vaan yhdessä rakentamalla.

Kasvutoimet ovat ratkaisevassa asemassa, kun taloutta sopeutetaan oikeudenmukaisesti. Kasvu ja nousu eivät tule toivomalla! Se tulee investoimalla ja ihmiset ratkaisevat kasvun. Tarvitaan siis panostuksia inhimilliseen pääomaan. Sitran mukaan jopa huimat 50–75 % kasvusta selittyy inhimillisellä pääomalla. Kasvuatlas 2026-raporttiin kannattaisi hallituksenkin tutustua. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan. Yrityksiäkään ei sovi unohtaa. Niille on tarjottava pitkän aikavälin vakaata näkymää, jotta ne uskaltavat investoida. Nyt olisi viisasta vakauttaa työmarkkinoita: palauttaa myös sinne luottamus ja yhteistyön henki.

Hyvät ystävät, hyvät toverit,

Vappu ja työ liittyvät niin vahvasti yhteen, että haluan puhua aiheesta hieman lisää. Kun työttömiä on paljon enemmän kuin työpaikkoja, on täysin kestämätöntä rankaista työnhakijoita. Aihe on valitettavan ajankohtainen monille.

Orpon hallitus on kunnostautunut lisäämällä työelämän turvattomuutta. Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden lisääminen osuu aivan erityisesti naisiin ja nuoriin työntekijöihin. Tässä työllisyystilanteessa esitys on erityisen epäonnistunut.

Meidän mielestämme olisi viisasta palauttaa työttömyysturvan suojaosa, jotta ihmisillä olisi tässä vaikeassa työllisyystilanteessa, kaikki mahdollisuudet ottaa vastaan työtä. Me uudistaisimme aikuiskoulutustuen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus päivittää osaamistaan. Näiden avulla voimme vahvistaa taloutta ja työllisyystilannetta oikeudenmukaisesti.

Saan tavata työssäni paljon nuoria. Moni heistä on huolissaan. Samaa kertovat tutkimukset, kuten tuore Nuorisobarometri. Tulevaisuususko on heikentynyt ja työllistyminen vaikeaa. Päättäjien ja aikuisten tehtävä on lisätä nuorten tulevaisuususkoa, ei heikentää sitä. Vakituisen työn puute tarkoittaa myös muiden elämän suurten päätösten lykkääntymistä. Kun vakaata tuloa ei ole, kokemusten kerryttäminen, perheen perustaminen ja asunnon hankkiminen ovat usein jäissä. Tulevaisuuteen ei uskalleta tai voi investoida. Moni myös valmistuu opinnoistaan ison lainataakan kanssa.

Panostuksia inhimilliseen pääomaan ei siis voi laiminlyödä. Olemme rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion, jossa koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat kantaneet sukupolvia. Ne ovat mahdollistaneet sen, että Suomessa kenestä vaan voi tulla mitä vaan. Se ei suinkaan ole itsestäänselvyys. Luottamus yhteiskuntaan ei säily ilman tekoja. Seuraavaksi meidän on keskityttävä kehittämään peruskoulua ja panostamaan perusasioihin, pitäen samalla huolta laadukkaasta ja turvallisesta varhaiskasvatuksesta. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi saa kunnasta tai koulusta riippumatta vahvat eväät rakentaa omannäköistä tulevaisuutta.

Lupasimme kunta- ja aluevaaleissa huolehtia riittävän pienistä luokkakoista alemmilla vuosiluokilla ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni. Omasta kokemuksesta tiedän nykyisen koulumaailman haasteista ja vahvuuksista. Hämeenkyrössä kouluasiat ovat puhututtaneet viime aikoina paljon, mutta omasta puolesta voin sanoa, että olen aina ollut supertyytyväinen lasten varhaiskasvatus ja koulutiehen. Varhaiskasvatuksessa pienemmällä oli jopa sama varhaiskasvattaja koko päikkyuran, se ei todellakaan ole itsestäänselvyys eikä varmasti kaikilla näin toteudukaan. Mutta siihen pitäisi pyrkiä, että jokaisella lapsella olisi aina tuttu aikuinen vastassa päikyssä ja lapsille on aikaa, turvaa ja sylejä. Kasvatuksen ammattilaiset tekevät uskomattoman hyvää työtä ja siitä heille iso arvostus. Olen vieraillut paljon eri kouluilla ja voin sanoa, että pihaa myöten meillä on asiat aika hyvin täällä. Kehitettävää toki on aina.

Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioasioita käsittelen paljon työssäni jo senkin vuoksi, että toimin puolueen TKI-työryhmän puheenjohtajana yhdessä puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkysen kanssa. Suomalaisten koulutustaso ei ole noussut toivotulla tavalla, vaikka tiedämme, kuinka merkittäviä vaikutuksia paremmalla koulutustasolla voidaan saavuttaa. Samaan aikaan, kun huolehdimme korkeakoulutusasteen kasvattamisesta, niin on pidettävä huolta ammatillisesta koulutuksesta ja lähiopetuksesta. Viimeaikainen tutkimustieto kertoo myös järkyttävän tuloksen: lapsen riski kuolla syöpään on 30 % alhaisempi, kun hän tulee koulutetusta ja varakkaammasta perheestä. Näin ei voi olla! Syövän hoito ja hoidon tulokset eivät saa riippua sosioekonomisesta asemasta. Tulokset aikuisten kohdalla ovat samansuuntaisia. Koulutus siis suojaa myös yllättäviltäkin asioilta, vaikka tämä eriarvoinen syövän hoito pitääkin saada muutettua niin, että hoito on yhdenvertaista riippumatta lompakon paksuudesta!

Arvoisat kuulijat,

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut ovat aivan keskeinen osa hyvinvointivaltiotamme ja meille jokaiselle tärkeitä. Nykyinen hallitus on budjettilaki toisensa perään nipistänyt hyvinvointialueiden rahoitusta, vaikka palveluntarve kasvaa. He ovat mm. pidentäneet hoitotakuuta ja samalla vieneet rahoitusta perusterveydenhuollosta. Perustasolle panostaminen olisi kustannuskehityksenkin kannalta järkevää ja ennen kaikkea inhimillistä.

Terveydenhuollon painopistettä on siirrettävä kohti ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita. On uskallettava asettaa sotelle myös pidemmän aikavälin tavoitteita, koska lyhytnäköinen ohjaus tuottaa lyhytnäköisiä tuloksia. Vaikkapa yhden kansansairautemme tyypin 2 diabeteksen ehkäisy vaatii pitkää pinnaa ja kohdennettuja toimia, erityisesti niille, jotka ovat suurimmassa riskissä. Kun panostamme vaikuttaviin interventioihin ja elintapamuutosten tukemiseen oikeaan aikaan – puhumme jopa kahden miljardin euron säästöistä. Myös muut isot kansansairaudet ja niiden hoito tarvitsee konkreettiset tavoitteet ja uusien vaikuttavien hoitojen markkinoillepääsy on varmistettava. Näin saamme kyllä säästöä ilman, että palvelut heikkenevät, päinvastoin.

Kahden ison järjestön hallituksessa toimivana olen erittäin huolissani myös järjestöihin kohdistuvista leikkauksista. Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä. Esimerkiksi Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on hyvinvointialueille tärkeä kumppani. Alueellisissa Muistiluotsikeskuksissa toteutui vuonna 2024 yli 150 000 kohtaamista. Muistisairaiden määrä on jyrkässä kasvussa ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain 23 000. Kasvava avuntarve näkyy järjestöissä. Järjestöjen tekemä työ lopulta myös säästää yhteiskunnan kustannuksia ja siksi massiivisia leikkauksia on ollut todella vaikea hyväksyä.

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen ja tähän työhön tarvitaan meitä jokaista, jotta vuoden päästä vappuna voimme todeta, että Suomen suunta todellakin muuttuu!

Orpon hallitus on vähentänyt ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. Aloittaessaan hallituskautensa Orpo sanoi, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomuuksia. Lopputuloksesta olen eri mieltä. Nyt näemme, että tämä lupaus on petetty.

Meidän yhteinen tavoitteemme SDP:ssä on, että ensi kevään vaaleissa Suomen suunta muuttuu reilumpaan suuntaan, sillä Suomi ei kestä enää oikeistohallituksen politiikkaa. Se on jo näyttönsä antanut.

Hyvä uutinen on se, että eduskuntavaaleihin on enää alle vuosi. Viimeistään vuoden päästä pääsee taas äänestämään ja vaikuttamaan. Vaikka gallupit näyttävät valoisalta juuri nyt, mitään ei voi ottaa annettuna. Vaalivoiton eteen on tehtävä lujasti töitä.

Myös minä haluan jatkaa työtä paremman ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta.

Suomi on vaikeassa paikassa, mutta erilaisilla arvovalinnoilla ja tutkimukseen nojaamalla tilanne ei varmasti olisi näin huono. Viimeistään vuoden päästä siis äänestetään, ja on aika alkaa tehdä parempia, oikeudenmukaisempia ja paremmin perusteltuja päätöksiä.

Haluan olla mukana rakentamassa Suomelle toiveikkaan, luottamusta herättävän ja rohkean vision. Päättäjillä pitää olla kyky mielikuvitella ja toteuttaa parempaa huomista. Minun ihanne-Suomessani tutkimustieto ja rakentavat kompromissit otetaan huomattavasti paremmin huomioon.

Olemme tulevaisuusvaliokunnassa ehdottanut tulevaisuusselonteon mietinnössä, että Suomeen pitäisi säätää sukupolvivastuulaki. Vastaavaa on ehdottanut myös Sitra ja OKM:n selvitys nuorten tulevaisuususkon palauttamisesta.

Haastan jokaisen mukaan mielikuvittelemaan, visioimaan parempaa tulevaisuutta. Miten turvaamme peruspalvelut ja koulutuksen kaikille yhdenvertaisesti? Miten teemme kestävyyssiirtymän? Miltä reilu työelämä näyttää kahdenkymmenen vuoden kuluttua – ja mitä sen hyväksi on tehtävä tässä hetkessä? Miten turvaamme maapallon säilymisen elinvoimaisena tuleville sukupolville? Miltä aktiivinen työväenliike näyttää 2060-luvulla? 

Olemme suurten kysymysten äärellä. Mikä on polku siihen versioon Suomea, jossa talous kasvaa kestävästi ja kasvun hedelmät jaetaan reilusti. Siihen versioon, jossa teknologian kehitys palvelee ihmisiä, eikä jätä ketään sivuun. Versioon, jossa ilmastonmuutosta torjutaan määrätietoisesti ja luontoa suojellaan.

Ratkaisuja löytyy, kun niitä punnitaan yhdessä ja ennakkoluulottomasti.

Ratkaisuja todellakin on. Mutta ne edellyttävät tahtoa tehdä päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Ne edellyttävät myös sitä, että emme jätä ketään yksin.

Ei menetetä toivoa, koska maailmaa voi muuttaa – tehdään se yhdessä! Ja juuri nyt, nautitaan keväästä, valosta, lämmöstä, auringosta ja mikä tärkeintä, nautitaan vapusta.

Kiitos