Kansallisarkiston päärakennuksessa käynnistyvät rakennustyöt

Rauhankatu 17:ssä sijaitseva päärakennus koostuu vuonna 1890 valmistuneesta päärakennuksesta sekä vuosina 1928 ja 1972 toteutetuista laajennusosista. Edellinen laajempi peruskorjaus on tehty 1960–70-lukujen vaihteessa viimeisimmän laajennuksen yhteydessä.

Nyt toteutettavassa koko kiinteistön kattavassa peruskorjaus- ja perusparannushankkeessa muun muassa uusitaan talotekniset järjestelmät, kunnostetaan julkisivut, vesikatot ja piha-alueet ja tehdään rakennushistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen konservointitöitä.  

Modernit toimitilat työntekijöille ja asiakkaille

Peruskorjauksen yhteydessä asiakaspalvelulle toteutetaan nykyaikaiset ja toimivat tilat tutkija- ja kirjastotiloineen. Työtilat uudistetaan Kansallisarkiston, Suomen Akatemian ja Opetushallituksen toimintaa tukevaksi yhteiseksi työympäristöksi. Muutokset tehdään Kansallisarkiston toiminta ja historialliset arvot turvaten.  Rakennukseen jää edelleen mittava osa Kansallisarkiston arkistotiloista.

Tavoitteena on tuottaa laadukkaat, monipuoliset ja joustavat työtilat hankkeessa mukana oleville opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoille. Käyttäjien erityistoiminnoille, kuten aineistojen digitoinnille, konservoinnille ja oppimateriaalituotannolle rakennetaan nykyaikaiset ja tehokkaat tilat. Muutos toteuttaa valtion toimitilastrategiaa ja tukee hallitusohjelmaan sisältyvää sivistyshallinnon kehittämistyötä. 

Hybridityön vakiinnuttua toimistotilojen tarve on olennaisesti vähentynyt. Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja tilojen yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä on talouden ja ympäristön näkökulmasta vastuullista. Tilasäästöjen lisäksi yhteiset tilat tuovat käyttäjille myös synergiaetuja.

Vastuullisuus vahvasti mukana suunnittelussa ja rakentamisessa

Kohde on yksi valtion arvokiinteistöistä, jossa kaikki korjaus- ja muutostyöt tehdään huomioiden kohteen kulttuuriperintöarvot.  

”Merkittäviin julkisiin sisätiloihin, kuten vanhimman rakennusvaiheen pääsisäänkäyntiin ja vanhaan tutkijasaliin, sekä modernia rakennusperintöä edustavaan eteisaulaan kohdistuu pääosin vain konservoivia toimenpiteitä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Janne-Pekka Niininen.

Senaatti-kiinteistöt panostaa Rauhankadun rakennushankkeessa vastuullisuuteen. Esimerkiksi kiertotaloustavoitteet ohjaavat kattavasti suunnittelua ja toteutusta.

Niinisen mukaan tavoitteena on, että suurin osa rakennusosista ja materiaaleista voidaan käyttää uudelleen joko tässä tai muissa kohteissa. Lisäksi kaikkiin Senaatin rakennushankkeisiin asetetaan kunnianhimoiset hiilijalanjälkitavoitteet. Muista vastuullisuustavoitteista esimerkiksi esteettömyys on pyritty huomioimaan niin laajasti kuin se vanhassa suojellussa rakennuksessa on mahdollista.

Hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelijana toimii Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 58,5 milj. euroa. 

Rakennushankkeen tarkempi esittely https://www.senaatti.fi/hankkeet/kansallisarkisto/