Etelä-Pohjanmaan kehitysnäkymät varovaisen kaksijakoiset

Maakunnan sietokyky erityyppisiä kriisejä vastaan on ollut kohtuullisen hyvä, ja yritysten tahtotila pitää kiinni työvoimastaan on säilynyt verrattain korkeana. Epävarmuudesta huolimatta yrityskentässä näkyy kiinnostusta kasvuun, kansainvälistymiseen ja vihreän siirtymän investointeihin. Rahoituksen riittävyys ja yksityisen pääoman saatavuus nousevat kuitenkin yhä kriittisemmiksi tekijöiksi, jotta alueen kehityspotentiaali voidaan ulosmitata mahdollisimman tehokkaasti. 

Rakennusalan heikko suhdannetilanne on edelleen merkittävä jarruttava tekijä ja heijastuu laajasti maakunnan yrityskenttään. Uudisrakentamisen hidas toipuminen vaikuttaa erityisesti niihin toimialoihin, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, ja on aiheuttanut rakennemuutoshaasteita muun muassa Alavudella ja Kauhajoella. Samanaikaisesti julkiset investoinnit, kuten Seinäjoen asemanseutu ja oppilaitosrakentaminen eri puolilla maakuntaa, tuovat alueelle vakautta ja ylläpitävät rakentamisen kysyntää. 

Energiamurros ja puolustusteollisuus tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia

Etelä-Pohjanmaalla on hyvät edellytykset toimia uusiutuvan energian tuotantoalueena, ja käynnissä on runsaasti tuuli- ja aurinkovoimaan, biokaasuun sekä energian varastointiin liittyviä hankkeita. Uusien teollisten ratkaisujen näkökulmasta alueella on potentiaalia toimia energiantuotannon ja -käytön yhdistävänä alustana. Haasteena on varmistaa, että energiamurroksen tuoma lisäarvo jää alueelle, eikä maakunta profiloidu pelkästään energiantuotannon reservialueena. Uutena ilmiönä esiin ovat nousseet myös datakeskuksiin liittyvät suunnitelmat, jotka kytkeytyvät erityisesti energiantuotantoon ja sähkön saatavuuteen. 

Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut esiin uusia mahdollisuuksia erityisesti puolustus- ja kaksikäyttöteollisuudessa. Alueella on käynnistynyt uusia kehittämisavauksia, jotka tukevat yritysten kiinnittymistä puolustus- ja turvallisuusteollisuuden arvoketjuihin sekä kokoavat yhteen kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Tällaisia ovat muun muassa DEFINE-innovaatioekosysteemi -hanke sekä Defense Dual-Use Network -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Härmänmaan sopimusvalmistuksen roolia puolustus- ja kaksikäyttöteollisuudessa. 

Veto- ja pitovoimatekijöihin kiinnitettävä huomiota 

Etelä-Pohjanmaan keskeisiä rakenteellisia haasteita ovat epäsuotuisa väestökehitys, työvoiman saatavuus, alhainen kansainvälistymisaste sekä korkeakoulutuspaikkojen vähäisyys. Veto- ja pitovoimatekijöiden vahvistaminen edellyttää uusia yhteistyöavauksia sekä yritysten, julkisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden tiiviimpää kumppanuutta. Maakunnan sisäinen kehitys on myös eriytymässä, sillä keskusseudun ja reuna-alueiden välinen polarisaatio on kasvanut. 

Työikäisen väestön väheneminen heikentää työvoiman saatavuutta erityisesti pidemmällä aikavälillä. Samanaikaisesti työmarkkinoilla näkyy kaksijakoinen tilanne, kun nuorten työllistyminen on vaikeutunut ja osaavan työvoiman saatavuus on monilla aloilla edelleen haaste. Työmarkkinoiden murros, mukaan lukien digitalisaatio ja tekoälyn yleistyminen, muuttaa työn rakennetta ja voi osaltaan kaventaa perinteisiä sisääntuloväyliä työelämään. 

Maakunnan työllisyysaste on edelleen maan keskimääräistä korkeampi, mutta työllisten määrä on ollut laskusuunnassa. Työvoiman kokonaiskysyntä on pysynyt melko vaimeana, vaikka se ei ole kokonaan pysähtynyt. Yritykset toimivat varovaisesti ja näkymä tulevaan on lyhyt, mikä heijastuu rekrytointien varovaisuutena ja osin myös henkilöstön sopeuttamistoimina.